Artikkelissa käsitellään kuinka markkinoiden kilpailuetu voidaan voittaa analytiikkojen sekä tekoälyn avulla. Tekstissä käsitellään kuinka tärkeää kaikenlainen informaatio sekä data on yritysten asemalle. Tekoälyä kehutaan siinä mielessä, että se ei suinkaan olisi vain syrjäyttämässä ihmisten ajattelua, vaan se vahvistaisi ja tukisi ihmisten tekemää tutkintaa, jolloin saadaan parhaat tulokset aikaan. Kirjoittajien näkökulmat tekevät tekstistä mielenkiintoisen, koska he eivät pelottele meitä tekoälystä, vaan enemmänkin kehottaa hyödyntämään sitä kvantitaavisen datan saamiseksi. Artikkeli herättää mielenkiintoa, koska siinä puhutaan asioista joita minä itse opiskelen, eli markkinointia. Siinä paneudutaan syvemmin markkinoinnin maailmaan ja tutkitaan miten voimme tehdä markkinoinnistamme mahdollisimman tehokkaan.

Kilpailuedun saaminen analytiikan ja tekoälyn avulla

Artikkelin ydinviesti on, että yritysten tulevaisuuden kilpailukyky ei enää synny pelkästään tuotteista tai teknologiasta, vaan ennen kaikkea kyvystä hyödyntää dataa ja tekoälyä päätöksenteossa. Kirjoittajat painottavat, että organisaatiot, jotka onnistuvat tekemään datasta johtamisen perustan, pystyvät toimimaan tehokkaammin ja tekemään parempia päätöksiä kaikilla tasoilla. Tämä ajatus vaikuttaa vahvasti markkinoinnin opiskelijan näkökulmasta, sillä markkinointiala on yksi nopeimmin informaatio pohjaiseksi muuttuvista aloista.

Yksi keskeinen argumentti on, että analytiikka ei ole vain tekninen työkalu, vaan strateginen voimavara, jota ylimmän johdon täytyy edistää. Tekstissä toistuu ajatus “leadership by knowing”, eli johtajuus perustuu kykyyn kysyä oikeita kysymyksiä ja tulkita dataa tarkoituksenmukaisesti. Tämä korostaa ihmisen roolia tekoälyn rinnalla, vaikka koneet voivat prosessoida valtavia määriä tietoa, vain ihminen voi ymmärtää, mitä kysymyksiä kannattaa esittää ja miksi. Tämä muistuttaa siitä, että tekoäly ei korvaa ihmisen ajattelua, vaan toimii sen jatkeena ja vahvistajana.

Toinen kiinnostava näkökulma liittyy siihen, miten tekoäly ja analytiikka muokkaavat eri organisaation osa-alueita. Esimerkiksi markkinoinnin kohdalla puhutaan customer intelligence -ajattelusta, jossa asiakasdatan kerääminen ja tulkinta ohjaavat koko yrityksen toimintaa. Tekoäly mahdollistaa tarkemman kohdentamisen, asiakaspolkujen optimoinnin ja jopa asiakasuskollisuuden ennustamisen. Tämä konkretisoi hyvin sen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää arjessa: se ei ole pelkästään teoreettinen mahdollisuus, vaan käytännön työkalu markkinoijalle, joka haluaa ymmärtää asiakastaan paremmin.

Kolmas erityisen mielenkiintoinen osa-alue on risk intelligence – ajatus siitä, että tekoäly voi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä proaktiivisesti. Tekstissä korostetaan, että tulevaisuuden menestyvä riskienhallinta ei ole enää puolustavaa suojautumista, vaan aktiivista tiedolla johtamista. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että dataa voidaan käyttää paitsi kasvun, myös kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan tukemiseen. Samalla mainitaan EU:n tekoälyasetus, joka muistuttaa eettisen ja läpinäkyvän teknologian merkityksestä , tämä on aihe, joka koskettaa yhä enemmän myös markkinointia.

Artikkelissa esitellyt käytännön esimerkit, kuten tekoälyn hyödyntäminen laittoman kalastuksen tunnistamisessa ja ChatGPT:seen pohjautuvan oikeusavustajan kehittäminen ammattiliiton käyttöön, havainnollistavat, kuinka tekoäly voi tuottaa todellista yhteiskunnallista arvoa. Ne näyttävät, että teknologia ei ole vain tehokkuuden väline, vaan myös tapa ratkaista laajempia yhteiskunnallisia ongelmia. Tämä laajentaa näkökulmaa tekoälyn mahdollisuuksiin markkinoinnin ulkopuolella, eli se voi toimia välineenä vastuullisuuteen ja positiiviseen muutokseen.

Omien oppimistavoitteideni näkökulmasta artikkeli haastoi pohtimaan, miten markkinoija voi yhdistää datan analysoinnin ja luovuuden. Markkinointi on perinteisesti nähty ihmislähtöisenä ja emotionaalisena toimintana, mutta Knowitin mukaan parhaat tulokset syntyvät, kun luovuus ja analytiikka kulkevat käsi kädessä. Tämä oivallus on erityisen tärkeä opiskelijalle, joka haluaa valmistautua työelämään, jossa datanlukutaito on yhtä tärkeää kuin ideointikyky.

Kaiken kaikkiaan artikkeli tekee selväksi, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole enää valinnainen strategia, vaan elinehto. Sen suurin vaikutus minuun oli se, että se konkretisoi, miten laaja-alaisesti tekoäly jo vaikuttaa eri toimialoihin ja miten tärkeää on oppia tulkitsemaan dataa eettisesti ja kriittisesti. Opin, että kilpailuetu ei synny datasta itsestään, vaan siitä, miten dataa käytetään päätöksenteossa ja miten se yhdistetään inhimilliseen ymmärrykseen ja luovuuteen.

Lähteet : Competitive advantage through analytics and AI, KnowIT
https://lucitmy.sharepoint.com/:b:/g/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/ESvOQ1GC7bBErV1HXwGkfRABGwzB5caPKQv8ooPLb_zxqQ?e=LXWKWE

Antti Ruotsalainen