Mihin kuluttajat kiinnittävät huomiota vuonna 2023? – Oivalluksia Marigoldin Digital Consumer Trends Index -raportista

Digitaalinen markkinointi muuttuu koko ajan, ja välillä tuntuu vaikealta pysyä mukana siinä, mitä ihmiset oikeasti odottavat brändeiltä. Marigoldin 2023 Digital Consumer Trends Index (Marigold 2023) oli siksi tosi mielenkiintoista luettavaa. Raportti antaa aika selkeän kuvan siitä, mihin suuntaan kuluttajakäyttäytyminen on menossa ja mitä se tarkoittaa markkinoijille. Samalla se osui suoraan tämän kurssin teemoihin: miten digikanavia käytetään fiksusti ja miten asiakkaiden luottamusta rakennetaan.

Mistä raportissa on kyse ja miksi se on relevantti?

Raportti perustuu kuluttajakyselyyn, jossa on selvitetty ihmisten suhtautumista markkinointiin, datan keräämiseen, brändeihin ja eri viestintäkanaviin. Vaikka aihe ei sinänsä ole uusi, raportin löydökset kertovat siitä, että kuluttajilla on aika ristiriitaiset tunteet markkinointia kohtaan: he haluavat personoitua sisältöä, mutta eivät liiallista seuraamista.

Tämä on digimarkkinoijalle tärkeä viesti: ihmiset eivät vastusta markkinointia, mutta he haluavat itse päättää, mitä tietoa he jakavat ja kenen kanssa. Juuri tähän raportti antaa hyvän näkökulman.

Kolme asiaa, jotka jäivät erityisesti mieleen

1. Retargeting-mainonta koetaan helposti tungettelevaksi

Raportissa nousee vahvasti esiin se, että uudelleenkohdennettu mainonta (retargeting) ärsyttää monia. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä me kaikki tiedämme sen tunteen, kun Googlaat jotain kerran ja mainos seuraa sinua lopun päivää.

Minulle tämä oli hyvä muistutus siitä, että markkinointi ei voi enää nojata pelkästään kolmannen osapuolen evästeisiin. Jos kuluttaja kokee, että häntä “vahtaillaan”, suhde brändiin ei ala kovin positiivisesti. Siksi zero-party data – eli tieto, jonka asiakas antaa vapaaehtoisesti – tuntuu selvästi järkevämmältä ja kestävämmältä lähestymistavalta.

2. Loyalty-ohjelmien suosio kasvaa

Raportin mukaan loyalty-ohjelmiin osallistuminen on kasvanut selvästi. Taustalla on todennäköisesti tämän hetken taloustilanne: ihmiset etsivät säästöjä ja konkreettisia hyötyjä. Mutta toisaalta kyse ei ole pelkästään rahasta. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi tunnistaa heidät ja palkitsee uskollisuudesta.

Tämä pisti pohtimaan, miten yritykset voivat rakentaa aitoja asiakassuhteita. Loyalty-ohjelma on paljon enemmän kuin pisteitä ja alennuksia. Se on tapa jatkaa keskustelua asiakkaan kanssa ja tarjota hänelle relevantteja etuja tai sisältöjä. Kun asiaa ajattelen oman kokemukseni kautta, niin parhaat ohjelmat ovat juuri niitä, joissa tuntee saavansa “jotain extraa”, ei vain kuponkia sähköpostiin.

3. Sähköposti on edelleen tehokas kanava

Yksi raportin ehkä yllättävimmistä pointeista oli se, että sähköpostin vaikutus ostopäätöksiin on edelleen todella vahva. Somesta puhutaan enemmän, mutta sähköposti toimii, koska se on henkilökohtainen ja lupaan perustuva kanava.

Tämä oli minulle tärkeä huomio, koska helposti ajattelee, että “vanhat keinot” eivät enää toimi. Mutta jos sähköposti on kanava, jonka asiakas itse on valinnut ja johon hän on antanut luvan, sen teho on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi maksetussa somemainonnassa. Tämä auttaa myös suunnittelemaan markkinointia fiksummin: tärkeintä ei ole olla kaikkialla, vaan siellä missä asiakas on vastaanottavaisimmillaan.

Mitä raportti opetti minulle?

Suurin oppi oli se, että onnistunut digimarkkinointi ei ole vain teknisiä työkaluja tai kampanjoita – se on pitkälti luottamuksen rakentamista. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi kohtelee heitä reilusti ja läpinäkyvästi. Tämä näkyy kaikessa:
– miten dataa kerätään,
– miten sitä käytetään,
– ja millaisia kokemuksia asiakkaille tarjotaan.

Raportti vaikutti omaan ajatteluuni myös siksi, että se korosti asiakaslähtöisyyden merkitystä. Markkinoijan ei pitäisi miettiä “miten saan asiakkaan ostamaan”, vaan “miten voin tarjota arvoa niin, että se tuntuu reilulta ja hyödylliseltä”.

Opin myös sen, että:

  • zero-party data tulee olemaan entistä tärkeämpää,
  • loyalty-ohjelmat voivat olla paljon muutakin kuin alennuksia,
  • ja sähköposti on edelleen yksi tehokkaimmista kanavista – kunhan sisältö on hyvää.

Kaiken kaikkiaan raportti vahvisti käsitystä, että parhaat markkinoijat ovat niitä, jotka ymmärtävät asiakasta, eivätkä pelkästään algoritmeja.

Lähteet

Marigold. 2023 Digital Consumer Trends Index. Marigold, 2023.

Tekoäly Chat GPT

Kun asiakas määrää tahdin

Valitsin artikkelin “Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital  Transformation (Thubderhead & MyCustomer)” reaktiopaperini aineistoksi. Artikkeli käsittelee useita aiheita, kuten miksi asiakaspolkujen ymmärtäminen ja aktiivinen vaikuttaminen tulisi olla digitalisaation ja liiketoiminnan keskipisteenä. Artikkelin keskeinen viesti on se, että teknologia itsessään ei riitä vaan yrityksen on siirryttävä brändilähtöisestä toiminnasta enemmän asiakajohtoiseen toimintaan ja kuunnella enemmän asiakkaan tarpeisiin yli sen mihin ovat normaalisti tottuneet organisaatio-tasolla. Tämä on mielestäni myös ajankohtainen kurssin tavoitteille, koska tämä käsittelee suoraan digitaalisen markkinoinnin ja myynnin toimintamalleja. Tällä tarkoitan, että kuinka kasvatetaan asiakasuskollisuutta ja käytetään resursseja optimaalisemmin digitaalisessa ympäristössä.

Miksi aineisto on tärkeä oppimiselleni?

Artikkeli yhdistää mielestäni hyvin teoriat ja käytännöt esimerkit eikä jää abstraktiksi strategiaksi vaan näyttää, miten se on tuottanut helposti mitattavaa arvoa. Mitattavia arvoja ovat esimerkiksi myynnin kasvu, kustannuksien aleneminen ja asiakastyytyväisyyden paraneminen. Minulle tämä artikkeli on konkretisoinut miten myynti ja markkinointi voivat toimia yhdessä paremmin ja miten teknologia tukee inhimillistä asiakas ymmärrystä.

Kolme kiinnostavinta argumenttia

  1. Asiakaslähtöisyys vaatii intentin ymmärtämistä

Artikkeli korostaa, että pelkkä data ei riitä vaan yrityksen täytyy tunnistaa mitä asiakas yrittää saavuttaa ja rakentaa päätöksentekoa ja automaatiota sen ympärille. Tämä muutos on merkittävä, sillä se siirtää  keskittymisen hetkellisesti käyttäytymisestä aivan eri päämäärään. Verkkokaupan optimointi voi hyötyä siitä, että järjestelmä tunnistaa ostoprosessin keskeyttäneen asiakkaan halut ja tarjoaa oikeanlaista tukea silloin.

  • Teknologia on mahdollistaja

Monet projektit ovat epäonnistuneet, koska ne ovat olleet kanavapainotteisia ja sisäisiä tavoitteita ajavia. Artikkeli muistuttaa hyvin, että orkestrointi edellyttää data integraatiota ja funktionaalista johtamista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hyvä myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu tarvitsevat yhtenäisen näkymän asiakkaaseen ja selkeän roolin sisäisten asioitten hallinnassa. Ilman tätä investointia teknologiankokonaisuuteen ei saada haluttua liiketoimintaa.

  • Resurssitehokkuus

Artikkeli esittelee konkreettisia liiketoiminta etuja, kuten myynninkasvua, kustannusten laskua ja parempaa asiakasuskollisuutta. Nämä ei ole helposti toteuttavavia lupauksia, sillä Cytiva RHS:ssän orkestrointi vähensi yhteyden ottojen määrää ja nosti uusien myyntimahdollisuuksien syntymistä. Tämä tärkeä muistutus, ett’ digitaaliset ratkaisut voivat tuottaa nopeasti mitattavaa palautusta sijoituksiin, kun ne ovat suunniteltu asiakkaan polkua palveleviksi.

Johtopäätökset

Tärkein opetus artikkelista on se, että digitaalinen muutos on kulttuuri, sekä organisaatio kysymys kuin myös teknologia asia. Teknologian rooli on mahdollistaa reaaliaikainen kuuntelu ja päätöksenteko, mutta vasta kun organisaation muutos, mittarit ja kyky toimia asiakkaan mukaan saa orkestroinnista vaikuttavaa. Artikkeli vahvisti käsitystäni siitä, että markkinoinnin ja myynnin tulee tehdä yhteistyötä paljon tiiviimmin ja ett’ data vaatii kontekstia, jotta siitä olisi minkäänlaista hyötyä. 

Omaan työhön tao tulevaan rooliin tämä tarkoittaa, että kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka yhdistävät dataa eri lähteestä ja tuovat myynnille ja palvelulle käyttökelpoisen näkymän asiakkaaseen. Pienemmissä organisaatioissa toteutus kannattaa pilkkoa, joka alkaa pienestä kokeilusta ja mitata vaikutusta nopeasti, Orkestroinnin tavoite ei ole tekninen ylivertaisuus, vaan parempi asiakaskokemus ja liiketoiminnan kasvu.

Lähteet

Thunderhead & MyCustomer. Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital Transformation

Datasta merkitykselliseen kuluttajaymmärrykseen 

Teksti Creating consumer insights: The Smart Researchers Quide tarkastelee, miten kuluttajatutkimuksesta saadaan irti asiakkaanymmärtämiseen liittyvää dataa . Teksti käy läpi, miten data muodostuu, ja mitä hyvä asiakasymmärtäminen sisältää ja miten sitä käytetään hyväksi markkinointi työssä. Oppaan kiinnostavuus liittyy sen fiksuun tapaan purkaa kuluttajaymmärryksen prosessia. Tekstissä ei jäädä kiinni teoreettisiin määritelmiin, vaan tekstissä kerrotaan konkreettisia tapoja parantaa tutkimusten relevanssia.

Kurssin teemoihin nähden opas on hyödyllinen, koska se avaa juuri sitä prosessia, jossa data muuttuu analyysiksi ja analyysi toiminnaksi. Omiin oppimistavoitteisiini teksti sopii hyvin, sillä haluan ymmärtää kuluttajakäyttäytymisen perusteita, ja miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää.

Pelkkä data ei riitä

Tekstin perusväite on selkeä pelkkä data ei riitä, vaan yritysten täytyy tavoittaa kuluttajan motiivit, tilanteet ja inhimilliset tarpeet. asiakkaan ymmärtämisessä tärkeintä ei ole tiedon määrä vaan laatu. Kirjoittajat korostavat, että onnistunut tutkimus vaatii sekä selkeää fokusta että kykyä kytkeä kuluttajan elämäntilanne brändin toimintaan.

Mielenkiintoista tekstissä oli ymmärrys siitä, että asiakasymmärtäminen on enemmän kuin dataan. asiakasymmärtäminen on yhdistelmä kohderyhmän tarpeita, brändin identiteettiä, kipupisteitä  ja inhimillistä tulkintaa. Teksti vahvisti käsitystäni siitä, että kuluttajatutkimus ei ole raportti vaan prosessi, joka edellyttää strategista ajattelua yhtä paljon kuin analytiikkaa.

Hyvä asiakasymmärtäminen on inhimillinen, ei vaan analyyttinen 

Teksti korostaa, että hyvä asiakasymmärtäminen tietää koska se heijastaa oikeaa ihmisyyttä. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä datarikkaassa ympäristössä, jossa yritykset keräävät valtavasti käyttäytymistietoa, mutta unohtavat ihmisen arjen kontekstin. Esimerkkinä some-käyttäytyminen, data näyttää milloin käyttäjä on aktiivinen, mutta ei kerro miksi hän valitsee tietyn sisällön 

Tutkimuksella pitää olla selkeä tavoite 

Tekstissä korostetaan, että tutkimus menee helposti pilalle, jos se yrittää vastata kaikkeen. Tämä tuntui hyvin relevantilta, koska monissa projekteissa ongelmana on juuri tiedon ylikerääminen ja tavoitteen puute. Yksi hyvin muotoiltu kysymys ohjaa koko prosessia parempaan lopputulokseen.

Asiakasymmärtämisen arvo löytyy sen soveltamisessa 

Tekstissä muistutetaan, että tieto ilman toimintaa on hyödytöntä. Tämä on käytännönläheinen mutta usein unohdettu näkökulma. asiakasymmärtäminen pitää näkyä päätöksissä, markkinointiviesteissä ja asiakaskokemuksessa.
Esimerkiksi Netflix käyttää käyttäjädata ja oivalluksia sisällöntuottamisessa ja ohjaamisessa. Näin netflix tuottaa sisältöä, jotka vastaavat käyttäjien oikeita kiinnostuksen kohteita.

Omat havainnot ja opit

Tekstin tärkein viesti on, että kuluttajatutkimus ei ole vain analytiikkaa, vaan se on ihmisten ymmärtämistä. Tekstistä oli myös tärkeä ymmärtää että asiakkaanymmärtäminen on prosessi, joka vaatii jatkuvaa havainnointia, luovuutta ja kykyä tulkita käyttäytymistä laajemmassa kontekstissa.

Teksti vaikutti minuun vahvistamalla ajatusta siitä, että tulevaisuuden markkinoinnissa ja liiketoiminnassa menestyvät ne, jotka kykenevät yhdistämään datan ja ihmisyyden.

Lähteet: GlobalWebIndex. Creating Consumer Insight : The Smart Researcher’s Guide.

Digitalisaation vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen kaupoissa

Alkukatsaus

Artikkeli Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retailkäsittelee digitalisaation vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupan alalla. Digitalisaation katsotaan olevan äärimmäisen dynaaminen ja radikaali voima, joka on viime vuosina suoraan vaikuttanut taloudelliseen ympäristöön ja yhteiskuntaan. Keskeiset syyt näihin muutoksiin ovat teknologia ja globalisaatio.

Artikkelin tavoitteena on esitellä digitalisaation yleinen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupassa. Digitalisaatio muuttaa kuluttajia, heidän toiveitaan, arvojaan, elämäntapojaan ja siten tapaa, jolla he kuluttavat tuotteita ja palveluita. Muutokset pakottavat vähittäiskauppiaat etsimään uusia tapoja saavuttaa yhä tietoisempia ja vaativampia kuluttajia, tehden investoinneista uusiin digitaalisiin teknologioihin välttämättömän kilpailuedun lähteen. Artikkeli kuvaa keskeisiä trendejä kuluttajakäyttäytymisessä, digitaalisen markkinoinnin sovelluksia, kuten tekoäly/chatbotit ja vaikuttajamarkkinointi, sekä vähittäiskaupan tarvetta siirtyä kohti monikanavaista (omnichannel) liiketoimintamallia ja asiakaskokemukseen keskittyvää strategiaa.

Keskeiset väitteet tai viestit?

Tekstissä kerrotaan digitalisaation aiheuttamasta väistämättömästä paradigmamuutoksesta vähittäiskaupassa, joka on seurausta kuluttajakäyttäytymisen syvällisistä muutoksista. Kirjoittaja Nadezhda Dimova yrittää sanoa, että digitalisaation vaikutus on kaksiulotteinen: se luo uusia työkaluja vähittäiskauppiaille, mutta samalla se synnyttää uudenlaisen, arvoiltaan muuttuneen kuluttajatyypin, joka asettaa uusia vaatimuksia kaupalle.

1. Arvopohjainen kuluttajamuutos: Kuluttajien arvohierarkia on muuttumassa, ja yhä useammat etsivät uusia sisäisiä tavoitteita ja pysyvämpiä arvoja, kuten esimerkiksi perhe, yhteisö, tai usko, siirtyen materialismin ja utilitarismin tuolle puolen. Myös esimerkiksi minun mielestä K-ruoka sovelluksessa näkyy ilmastoarvot ja sen takia kuluttajat voivat tehdä ostoksia eri tavalla, kuin ennen. Siinä myös huomaa digitalisaation vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen.

2. Omnichannel on välttämättömyys: Rajat perinteisten ja virtuaalisten kauppiaiden välillä hämärtyvät, ja kilpailuedun saavuttavat ne kauppiaat, jotka onnistuvat rakentamaan symbioosin eri myyntikanavien välille (konvergenssi).

3. Kokemus voittaa hinnan: Vähittäiskaupan on muutettava liiketoimintamallinsa mataliin hintoihin perustuvasta myynnistä kuluttajakokemukseen keskittyväksi malliksi. Kuluttajakokemuksista on tullut tärkein tekijä vähittäiskauppiaan valinnassa. Ymmärrän sen, koska omasta mielestäni nykyajan ihmiset ovat entistä laiskempia monissa asioissa, joten esimerkiksi juuri kaupassakäynnin helppoutta arvostetaan nykyään enemmän. Esimerkkinä vaikka joissain kaupoissa olevat käsiskannerit, jotka pitäisi nopeuttaa ja helpottaa kaupassa käymistä. Se on hyvä esimerkki tällaisesta digitalisaation muutoksesta vähittäiskaupassa.

Mitä opin tekstistä?

Opin, että nykyaikainen kuluttaja, erityisesti digitaalinen sukupolvi (Y ja Z), ajaa vähittäiskaupan muutosta eteenpäin paitsi digitaalisten taitojensa, eli omnichannel-käyttäytymisen, niin kuin myös muuttuneen filosofiansa kautta. Listasin alle kolme tärkeää asiaa, jotka minulla artikkelista jäi hyvin päähän.

1. Minimalismin ja ”Olemisen” (To Be) nousu: Opin, että monet nykykuluttajat valitsevat mieluummin ”olemisen” (to be) kuin ”omistamisen” (to have). Tämä heijastuu pyrkimyksenä vaatimattomaan elämäntapaan ja haluna päästä käsiksi tuotteisiin mieluummin kuin omistaa niitä (pursuit of access, not property). Tämä on kulutusyhteiskunnan ehdotonta kieltämistä ja asettaa kaupalle äärimmäisen suuren haasteen.

2. Vaikuttajamarkkinoinnin psykologinen voima: Opin, että vaikuttajamarkkinointi toimii tehokkaasti, koska se ohittaa mainonnan herättämän epäluottamuksen. Vaikuttajat koetaan uskottavina tietolähteinä, ja heidän mainontansa nopeuttaa ostopäätöstä. Tuntuu siltä, että joka firmalla on nykyään markkinoinnissaan yhteistöitä tunnettujen vaikuttajien kanssa. Ymmärrän sen, koska vaikuttajat tekevät sitä sisältöä suoraan kuluttajien ulottuville eri digitaalilaitteille ja se auttaa yrityksen markkinointia suuresti. Se on todella merkittävä esimerkki siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen nykypäivänä.

3. Tulevaisuuden kuluttajien henkinen suuntautuminen: Opin, että tulevaisuuden kuluttaja on yhä henkisemmin suuntautunut, etsien arvoja materialismin ja utilitarismin tuolta puolen, kuten perhettä, yhteisöä ja uskoa. Tämä luo uuden tyyppisen kuluttaja-aktivistin (consumer-activist)

Se jäi hyvin mieleen, että digitaalinen transformaatio vähittäiskaupassa on prosessi, jossa logistiikka ja tehokkuus muuttuvat taustatoiminnoksi, kun taas kuluttajien henkinen hyvinvointi ja henkilökohtaiset kokemukset nousevat liiketoiminnan ytimeen. Se on kuin muutos siitä, että kauppa vain toimittaa ruokaa pöytään verrattuna siihen, että se suunnittelee ja järjestää koko illalliskokemuksen: itse tuote on vain osa kokonaisuutta.

Lähde : Dimova.N. (2021). Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retail

Miten puolen tunnin webinaari digitaalisesta markkinoinnista voi muuttaa ajatteluasi täysin ja saada sinut totaaliseen solmuun?

Google career certificates (2022) webinaari videolla käsitellän digitaalisen markkinoinnin merkitystä. Se nostateen jopa tärkeämmäksi osaksi, kuin itse tuotteiden myynti. Jopa noin 60 % kaikista maailman imisistä käyttää internettiä ja jotta tavoitat ihmiset, tarvitset digitaalista markkinointia. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan tavoittaa asiakas ennen ostoa, oston aikana ja sen jälkeen ja siten saada ihminen ostamaan myös uudestaan. 

Read more

Mitä onnistuneeseen sisältömarkkinointiin tarvitaan

Johdanto

Teksti 11 vinkkiä tulokselliseen sisältömarkkinoinnin tekemiseen antaa hyvät neuvot, miten voi erottua ja onnistua nykypäivän kilpailussa. Tekstissä käydään läpi, että tuloksellinen sisältömarkkinointi ei ole vain sattumanvaraista sisällön julkaisemista, vaan strategista ja tavoitteellista tekemistä. Tekstissä painotetaan asiakasymmärrystä, yrityksen tulee tietää oma yleisö, jotta voidaan tuottaa oikeanlaista sisältöä. Yritysten tulee luoda tarinoita ja tarjota lupauksia, näin saadaan asiakas kiinnostumaan ja pystytään rakentamaan luottamusta asiakkaan ja yrityksen välille. Lopuksi tekstissä kehotetaan jatkuvasti mittaamaan ja analysoimaan omaa tekemistä, jotta sisältöä ja tuloksia voidaan parantaa.

Tekstin keskeinen viesti on, että onnistunut ja menestyvä sisältömarkkinointi on asiakasymmärrykseen perustuvaa ja systemaattista työtä, jota tulee tehdä pitkäjänteisesti. Kirjoittajat korostavat erityisesti strategian selkeyttä ja sisällön oikeanlaista suuntaamista.

Mielenkiintoisimmat kohdat

Ensimmäisenä mielenkiintoisena kohtana teksti korostaa ketterää ja oppivaa sisältöstrategiaa. Tämä on mielestäni kiinnostavaa ja hyödyllistä, koska useat yritykset käyttävät ikivanhoja sisältöstrategioitaan, koska ne on kerran todettu hyväksi. Toinen mielenkiintoinen kohta on, miten teksti painottaa asiakasymmärrystä. Tekstissä ei tyydytä vain perinteiseen ohjeeseen tunne asiakkaasi, vaan kannustetaan perehtymään syvemmin asiakkaan ostopolkuun. Tämä haastaa perinteistä tapaa määritellä kohderyhmät vain demografioiden kautta. Sisältö vaikuttaa vasta silloin, kun onnistuu koskettamaan ihmisen sisäistä maailmaa, ei vain hänen ikäänsä tai ammattia. Kolmas mielenkiintoinen kohta on, miten teksti kritisoi perinteisiä mittareita, kuten klikkauksia ja tykkäyksiä. Teksti taas kehottaa mittaamaan enemmänkin käyttäytymisen muutosta, kuten kuinka moni saadaan palaamaan uudelleen tai kuinka moni saadaan kiinnostumaan ja ostamaan. Mielestäni tämä on hyvä argumentti koska se haastaa nykyistä tapaa arvioida markkinointia. Kirjoittajan mielestä selvästi sisällöstä syntyy arvoa vasta, kun sisältö on muuttanut jotain yleisön toiminnassa. Tämä näkemys nostaa mittaamisen merkitystä ja tukee ajatusta, ettei sisällöntuotanto ole pieni ja lyhyt prosessi vaan laajempi ja pitkäaikaisempi.

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Tekstin argumentit rakentavat kokonaiskuvaa siitä, että sisältömarkkinointi on strateginen, asiakaslähtöinen ja jatkuvaa oppimista ja mittaamista vaativa prosessi. Tekstin kirjoittajat pyrkivät opastamaan lukijaa pois irrallisesta sisällöntuotannosta kohti systemaattisempaa tekemistä, joka tuottaa arvoa asiakkaalle ja yritykselle. He haluavat osoittaa, ettei vaikuttava sisältö synny vain sattumalta, vaan se edellyttää ymmärrystä ihmisistä, selkeitä tavoitteita ja rohkeutta kehittää omaa tekemistä jatkuvasti.

Teksti oli mielestäni selkeä ja onnistui kokoamaan sen keskeiset elementit helposti omaksuttavaan muotoon. Se ei jäänyt liian teoreettiseksi, vaan tarjosi konkreettisia esimerkkejä. Opin ymmärtämään kuinka iso merkitys sisällöntuotannolla oikeasti on yritykselle, se ei ole vain brändin esittelyä ja mainostusta. Teksti tarjosi selkeän mallin siitä, miten sisältömarkkinointi voidaan rakentaa pitkäjänteiseksi ja tavoitteelliseksi. Tekstistä jäi mieleen, kuinka merkittävässä roolissa asiakasymmärrys on sisältömarkkinoinnissa ja sisältömarkkinointi on maraton eikä sprintti.

Lähteet

Kubo 2024 Content strategy guide

Eppu Takalokastari

Omnichannel – Avain matkailualan tulevaisuuteen

Amadeuksen raportti “Omnichannel – Insights for the New World of Travel” tarkastelee, miten matkailuala vastaa Covid-19-pandemian jälkeisen maailman uusiin asiakastarpeisiin hyödyntäen monikanavaista, eli omnichannel, strategiaa. Matkustajat ympäri maailmaa odottavat yhä yhtenäisempää, turvallisempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua riippumatta siitä, käyttävätkö he verkkoa, mobiilisovellusta vai asioivatko kasvotusten. Raportin mukaan omnichannel-ajattelun avulla yritykset voivat yhdistää eri kanavia ja teknologioita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mitkä yhdessä lisäävät asiakasuskollisuutta, tyytyväisyyttä ja kilpailukykyä. Teksti siis käsittelee yhtä nykyaikaista trendiä, joka on noussut pinnalle viimeisimpien vuosien aikana. (Amadeus 2021.)

Ajankohtaiset teemat ja niiden hyödyntäminen

Raportista tekee mielenkiintoisen sen ajankohtaiset puheenaiheet; digitaalinen transformaatio, asiakaskokemus ja palvelumuotoilu. Nämä aiheet havainnollistavat käytännönläheisemmin teknologian ja datan asiakaslähtöisyyden tukemista sekä yritysten kriiseistä toipumista. Raportti tarjoaa konkreettisia esimerkkejä, jotka kuvaavat monikanavaisuuden soveltamista käytännössä, ja auttavat ymmärtämään tekstin sisältöä laajemmin. (Amadeus 2021.)

Omiin oppimistavoitteisiini nähden teksti on mielenkiintoinen, sillä tavoitteeni on ymmärtää asiakaskokemuksen kehittämistä teknologian ja digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta. Raportti auttaa hahmottamaan, miten eri kanavat, digitaalinen ja fyysinen, voidaan yhdistää tehokkaasti, ja kuinka tällainen lähestymistapa voi lisätä kestävyyttä ja innovatiivisuutta matkailualalla. Myös uusi käsite, omnichannel, lisäsi kiinnostustani raporttia kohtaan

Raportti käsittelee matkailualan muutoksia ja korostaa, että menestyminen tulevaisuuden matkailussa edellyttää omnichannel -asiakaskokemusta. Matkailijat eivät enää asioi vain verkossa tai fyysisessä ympäristössä, vaan liikkuvat sujuvasti niiden välillä. Tämän vuoksi yritysten on kyettävä tarjoamaan saumaton, henkilökohtainen ja turvallinen asiakaskokemus kaikissa kanavissa, eikä panostaa vain yhteen. Tekstin laatijat painottavat, ettei omnichannel-strategia ole vain tekninen ratkaisu, vaan keskeinen asia liiketoiminnan kannattavuuden säilyttämisenä ja kasvun edellytyksenä pandemian jälkeisessä maailmassa. Heidän väitteensä perustuvat tutkimustuloksiin ja esimerkkeihin liittyen asiakaskäyttäytymisen muutoksiin. (Amadeus 2021.)

Omnichannel on muutakin kuin kanavien yhdistämistä

Mielestäni kolme keskeistä, mutta myös mielenkiintoisinta väitettä raportissa olivat: Omnichannel on välttämätön vastaus muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen, henkilökohtainen ja yhtenäinen asiakaskokemus luovat kilpailuetua ja teknologinen kehitys ja datan hyödyntäminen mahdollistavat uudenlaisen palvelumuotoilun. (Amadeus 2021.)

Ensimmäinen väite korostaa pandemian vauhdittaneen digitalisaatiota ja teknologian hyödyntämisen välttämättömyyttä. Matkustajista 60 % aloittavat ostoprosessin yhdellä laitteella ja lopettavat toisella. Tämä tarkoittaa, että yritysten on yhdistettävä kanavat kokonaisuudeksi, jotta asiakas voi vaivattomasti siirtyä alustalta toiselle. Tästä esitetään esimerkki, jossa matkustaja voi aloittaa hotellin etsimisen puhelimellaan ja jatkaa varausta tietokoneella sekä vahvistaa sen lopuksi chat -palvelussa. (Amadeus 2021.)

Toinen väite korostaa, että yritykset, jotka käyttävät monikanavaista strategiaa menestyvät paremmin, sillä ne säilyttävät jopa 89 prosenttia asiakkaistaan ja saavuttavat 23 kertaisesti paremman asiakastyytyväisyyden. Tästä esimerkki Disney Worldin MagicBand -järjestelmästä, joka on konkreettinen esimerkki eri palveluiden yhdistämisestä yhdeksi kokonaisuudeksi, joka helpottaa matkustajaa ja lisää luottamusta brändiä kohtaan. (Amadeus 2021.)

Viimeinen väite puolestaan kertoo, ettei omnichannel ole vain kanavien yhdistämistä, vaan myös asiakkaan syvällisempää ymmärtämistä. Yrityksen tunnistaessa oman asiakasryhmänsä, on heillä helpompaa tarjota oikea palvelu oikeaan aikaan ja kanavaan. Tämä kuitenkin edellyttää investointeja tietojärjestelmiin. Esimerkkinä tästä on, että lentoyhtiöt voisivat tunnistaa usein matkustavan asiakkaan ja kohdentaa hänelle räätälöityjä tarjouksia ja nopeutettuja palveluja. (Amadeus 2021.)

Keskeiset opit raportista

Raportin tärkein tulos oli mielestäni, että omnichannel-strategia on ratkaiseva tekijä matkailualan tulevaisuudessa. Tekstissä korostettiin myös, ettei se ole vain tekninen ratkaisu, vaan tapa ymmärtää ja palvella asiakkaita. Yritykset, jotka käyttävät tätä strategiaa menestyvät tutkitusti paremmin verrattuna niihin, jotka eivät. Tekstissä todetaan myös, että matkustajien käyttäytyminen on muuttunut pysyvästi ja yritysten on pyrittävä kehittämään toimintaansa, jotta se vastaisi niihin. Aidosti asiakaslähtöinen palvelu edellyttää datan ja teknologian älykästä hyödyntämistä, mikä parhaassa tapauksessa voi tarjota oikean palvelun oikeaan aikaan ja lisätä siten asiakastyytyväisyyttä. (Amadeus 2021.)

Raportti sai minut pohtimaan, kuinka laajasti asiakaskokemus ja digitalisaatio liittyvät toisiinsa ja miten siitä voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisen yhteydessä. Opin, ettei monikanavaisuus tarkoita vain useita yhteydenpitokanavia, vaan siihen kuuluu myös asiakkaiden syvempi ymmärtäminen. Ymmärsin, että erityisesti matkailualalla asiakaskokemuksen hallinta on enemmän strateginen kilpailutekijä, ja teksti herätti mielenkiintoa jopa etsiä aiheesta lisää tietoa kestävän kehityksen näkökulmasta, sillä siitä ei raportissa kirjoitettu paljoa. Sisäistin myös, että mikäli matkailualalla toimivat yritykset haluavat menestyä myös jatkossa, on heidän seurattava ihmisten muuttuvia tarpeita ja ajankohtaisia trendejä.

Lähde:

Amadeus 2021. Omnichannel – Insights for the new world of travel. Viitattu 12.11.2025 https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC%2F2021%5FAmadeus%5FOmnichannel%20insights%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC&ga=1.

Tekoälyä on käytetty lähteen kääntämisessä ja tiivistämisessä.

Tekoälyn todelliset vaikutukset markkinoinnin kentällä 2025

Tässä reaktiopaperissa syvennyn webinaariin Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025?. Siinä käsiteltiin sitä miten tekoäly vaikuttaa markkinointiin ja viestintään Suomessa, juuri nyt. Aiheita olivat mm. AI-työkalujen käyttö, osaamisen tasoerot, promptaus, työn nopeutuminen ja tulevat AI-agentit. Webinaarin ydinviesti oli kuitenkin se, ettei kyse ole vain teknologiasta, vaan ihmisistä, osaamisesta ja asenteista. (Merilehto 2025.) Tämä oli hyvin ajankohtainen aihe digitaalisen markkinoinnin kehittäminen -opintojaksollemme, sillä digimarkkinointi muuttuu kovaa vauhtia. Opiskelijoiltakin odotetaan jatkossa taitoa hyödyntää tekoälyä järkevällä tavalla, etenkin tulevaisuudessa työelämässä. Webinaari auttoi minua ymmärtämään, miksi tekoälyn käyttö ja osaaminen sen ympärillä on tärkeää, etenkin tulevaisuuden ammattilaisina.

Yksi keskeisimmistä väitteistä oli se, että tekoälyn käytössä onnistuminen ei riipu sovelluksista, vaan ihmisistä. Kuten jo moni tietää, työkaluja on tuhansia, mutta ei ole järkeä yrittää opetella kaikkea. Riittää hyvin, kun ottaa yhden työkalun kunnolla haltuun, on se sitten ChatGPT, Copilot tai jokin muu. (Merilehto 2025.) Tämä jäi minulle mieleen, koska sama pätee niin monessa muussakin asiassa. Liian usein ajatellaan, että pitäisi olla perillä aivan kaikesta ja käykin niin, ettei oikeastaan olekaan perillä yhtään mistään. On myös mahdollista, että moni ei vaivaudu kokeilemaan tekoälyä ollenkaan kaiken ollessa liian uutta ja hämmentävää, jopa hankalan oloista.

On tärkeää ymmärtää miten tekoälyä voi hyödyntää tarkoituksen mukaisesti. Olen itse huomaamattani toteuttanutkin tätä toimintatapaa ja käytän vain yhtä tekoälytyökalua. Minulle koko tekoälyn maailma on ollut myös aika hämmentävää ja olen oikeastaan alkanut käyttää sitä kunnolla vasta tänä syksynä. Vaikken aiemmin ole juuri etsinyt tietoa sen käytöstä, olen kehittynyt siinä paljon aivan itsenäisesti. Minun kohdallani se on vaatinut vain aktiivista käyttöä ja kokeiluja.

Webinaarissa nostettiin esille, että Suomessa tulee syntymään iso osaamiskuilu niiden välille, jotka ottavat tekoälyn käyttöön ja jotka eivät ota. Oli todella yllättävää kuulla, että jopa esim. puolet Akavan korkeasti koulutetuista jäsenistä eivät ole edes kokeillut tekoälyä. (Merilehto 2025.) Sen verran olen keskustellut aiheesta perheen ja kavereiden kanssa, että tiesin tekoälyn olevan monelle vielä aika vieras asia. En kuitenkaan olisi uskonut, että näin moni ja varsinkin korkeasti koulutettu henkilö ei ole edes kokeillut sitä. Vaikka olen ajatellut, että itsekin olen hypännyt tähän kelkkaan hieman myöhässä, tajusin kuitenkin olevani paljon monia edellä tekoälyn käytössä. Tulevaisuudessa työnhakijoilta odotetaan varmasti enenevissä määrin tekoälyn käyttöä ja sen osaamista, joten kannustaisin muitakin perehtymään siihen.

Kolmas kiinnostava aihe oli se, ettei tekoäly ole automaattisesti luova, vaan sen luovuus riippuu käyttäjän antamista ohjeista. Tästä syystä promptauksesta tulee yksi markkinoijan tärkeimmistä taidoista. (Merilehto 2025.) Promptaus oli minulle terminä uusi, mutta webinaarin myötä huomasin kuitenkin, että olenkin tehnyt tätä viimeaikoina enenevissä määrin. Kuten aiemmin mainitsin, olen vasta viimeaikoina alkanut aktiivisemmin käyttämään tekoälyä enemmän ja kokeilujeni kautta huomannut, miten sitä kannattaa käyttää. Olen siis itse oivaltanut promptauksen merkityksen tekoälyn käytössä, mutta varmasti voin sen taitoa kehittää vielä hyvin paljon. Tästä minulle syntyy ajatus, että tekoäly vaatii kuitenkin myös paljon käyttäjältä, jotta tuotos on mahdollisimman hyvä. Se ei siis vie luovuutta, kuten usein väitetään, vaan vaatii ajattelemaan selkeämmin, mikä on markkinoinnissa muutenkin tärkeää.

Mitä opin ja miten tämä vaikutti minuun

Webinaarin tärkein oppi minulle oli se, että tekoäly ei ole vain jokin lisäominaisuus, joka voi olla käytössä tai olla olematta. Se on väline, joka muuttaa markkinointityötä samalla tavalla, kuin sosiaalinen media aikanaan ja tulee olemaan osana meidän kaikkien arkea tavalla tai toisella.

Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka tekoälyn kuvageneraattori ominaisuudella on suuri vaikutus työn tekoon. Olen itsekin luonut sillä kouluprojektien lomassa useampia kuvia, eri tarkoituksiin. En ole osannut kuitenkaan konkreettisesti hahmottaa, kuinka paljon aikaa oikeasti säästyy sen avulla ja sisältöjen luominen voi tapahtua sekunneissa, mitä muuttaa koko työn tahtia, sekä siinä mukana myös asiakkaiden odotuksia. Viimeisimpänä tärkeänä oppina itselle ja muille sanoisin sen, ettei tosiaan tarvitse tietää ja osata kaikkea, mutta jostain kannattaa lähteä liikkeelle. Riittää, että valitsee yhden työkalun ja opettelee sen käytön mahdollisimman hyvin, niin on jo hyvin tekoälyn käytön aallon harjalla.

Lähteet

Merilehto, A. 2025. Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025. Viitattu 14.11.2025 https://www.lianatech.fi/tutustu/blogi/webinaaritallenne-tekoaly-markkinoinnin-apuna-mika-on-totta-2025-antti-merilehto.html.

Monikanavaisuudesta omnichanneliin – kohti yhtenäistä ja asiakaskeskeistä kokemusta

Artikkeli käsittelee omnichannel strategiaa ja sitä, miten se eroaa monikanavaisesta lähestymistavasta, sekä mitkä ovat sen hyödyt ja miten yritys voi rakentaa toimivan omnichannel-strategian. Artikkelin on kirjoittanut Amine Ghorbel, joka toimii La Growth Machinen sisällönhallinnassa. Omnichannel-strategiassa pyritään tarjoamaan yhtenäinen ja saumaton asiakaskokemus kaikissa myynti- ja viestintäkanavissa. Tällaisia kanavia voivat olla esimerkiksi verkkokauppa, kivijalkamyymälä, sosiaalinen media tai mobiilisovellus. Strategian mukaan asiakkaan olisi mahdollista esimerkiksi aloittaa ostoprosessi verkossa ja jatkaa sitä myymälässä ilman, että tiedot ja historia häviäisivät. 

Monikanavaisessa lähestymistavassa yritys tarjoaa useita eri kanavia asiakkaille, mutta kanavat toimivat enemmän itsenäisesti ja niiden välillä ei niinkään ole syvää integraatiota. Omnichannelissa kanavien välisen integraation lisäksi korostuu jatkuvuus ja johdonmukaisuus, koska asiakas voi siirtyä kanavasta toiseen sujuvasti ja kokemus on yhtenäisempi. Tällainen eri kanavien käyttö mahdollistaa myös laajemman yleisön tavoittamisen sekä auttaa ymmärtämään asiakkaita paremmin ja mahdollistaa personoinnin. 

Ajankohtaisia teemoja ja tavoitteita

Opintojakson teemoja ajatellen mielenkiintoisen artikkelista tekee se, että se käsittelee keskeisiä, ajankohtaisia teemoja, kuten digitaalisen markkinoinnin merkitystä, asiakaskokemusta sekä markkinoinnin tehokkuutta. Omiin oppimistavoitteisiini nähden artikkeli voi auttaa minua ymmärtämään paremmin asiakaskokemuksen kehittämistä ja siihen vaikuttamista digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta. Artikkeli auttaa minua paremmin hahmottamaan eri kanavien välisen integraation vaikutusta asiakaskokemukseen sekä digitaalisten ja fyysisten kanavien yhdistämisen merkitystä.

Artikkelissa on kyse siis omnichannel-strategiasta, eli yrityksen tavasta yhdistää kaikki asiakasviestinnän ja -palvelun kanavat mahdollisimman yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Artikkelin kirjoittajan tavoitteena on tehdä selväksi se, että tulevaisuuden kilpailukykyinen yritys ei voi enää toimia erillisten kanavien varassa, vaan täytyisi luoda yhtenäinen asiakaspolku kanavia integroimalla. Kirjoittaja haluaa myös vakuuttaa lukijan sillä, että omnichannel todella asettaa asiakkaan kaiken keskiöön. Yrityksiltä myös odotetaan jatkuvuutta, johdonmukaisuutta sekä henkilökohtaisempaa palvelua kaikkialla. 

Artikkelin keskeisimmät viestit ovat omnichannelin eroavaisuudet multichannelin kanssa. Monikanavaisessa mallissa yrityksellä voi olla monta kosketuspistettä, mutta ne ovat irrallisia toisistaan, kun taas omnichannelissa kanavat toimivat kokonaisuutena, jossa informaatio kulkee saumattomasti. Asiakaskeskeisyys on myös artikkelin mukaan strategian ydin, eli kaikki lähtee asiakkaan ymmärtämisestä. Ymmärtämisen parantamiseksi täytyy tietää, mitä kanavia he käyttävät, mitä he odottavat ja miten heille olisi mieluisinta kommunikoida. Artikkelin kirjoittajan mukaan automaatio, kuten esimerkiksi CRM-integraatiot ja chatbotit, ovat välttämättömiä työkaluja useiden eri kanavien hallinnassa ja yhdenmukaisessa viestinnässä. 

Omnichannelissa on kyse muustakin kuin teknologiasta

Mielenkiintoisinta artikkelissa oli se, että omnichannelia ei pidetä pelkästään teknologiana, jossa on kyse vain ohjelmistoista tai kanavien yhdistämisestä. Kyse on oikeastaan ajattelutavan muutoksesta ja siitä, miten asiakas tulisi nähdä yhtenä kokonaisuutena. Esimerkkinä tästä voidaan käyttää tapausta, jossa asiakas aloittaa tilaamaan jotakin tuotetta verkkosivuilla, jonka jälkeen jatkaa tilauksen viimeistelyn mobiilisovelluksessa. Lopuksi asiakas noutaa tuotteen fyysisestä myymälästä. Optimaalisessa tilanteessa kaikki tämä tapahtuisi yhden profiilin ja tietokannan alla. Minua kiinnosti myös se, kuinka yrityksillä tulisi olla yksi ääni jokaisessa kanavassa eli yrityksen brändin ja viestinnän tulisi olla yhtenäistä kaikkialla, jotta asiakaskokemus ei pääsisi pirstoutumaan. Se, että asiakas saisi samanhenkistä palvelua huolimatta siitä, ottaako hän yhteyttä yrityksen chattiin, sähköpostiin vai fyysiseen liikkeeseen, olisi esimerkillinen tilanne tästä.

Mielenkiintoisena pidettäköön myös sitä, mikä automaation rooli on yhtenäisyyden luomiseen, koska sen avulla voidaan yhdistää tiedonkeruu, segmentointi sekä viestintä eri kanavissa. Automaatio täten mahdollistaa personoidun sisällön, mutta silti yhtenäisen asiakaspolun. Esimerkkinä tästä voisi olla se, että järjestelmä tunnistaa asiakkaan ostohistorian vaikkapa verkkosivujen kautta ja sen perusteella tarjoaa automaattisesti suosituksia sähköpostissa asiakkaalle samalla kun asiakaspalvelija näkee samat tiedot chatissa.

Mielestäni yksi tekstin keskeisimmistä tuloksista on se, että yritykset eivät enää pärjää pelkällä monikanavaisuudella, koska asiakkaat odottavat heidän kokemuksensa olevan saumaton kokonaisuus. Automaatio ja asiakasdatan yhdistäminen on myös keskeinen tekijä viestinnän tukemista ajatellen, kun yritys pystyy tarjoamaan personoidumpaa palvelua niiden avulla. Tekstistä huomasin myös, että omnichannel strategian onnistumiseksi isoimpana haasteena on ajattelutavan muutos teknologisten seikkojen sijaan. Onnistunut omnichannel edellyttää yrityksen kaikkien osastojen yhteentoimivuutta asiakkaan hyväksi.

Artikkelin myötä tietoisuuteni omnichannelia kohtaan kasvoi ja vakuutuin siitä, ettei pelkkä monikanavaisuus välttämättä enää toimi niin hyvin nykymaailmassa. Tulevaisuutta ajatellen teksti myös motivoi minua kehittämään asiakaskokemusta yhä paremmaksi esimerkiksi yhdistämällä dataa tai käyttämällä automaatiota. Opin artikkelista sen, että luottamuksen rakentamisen kannalta yrityksen johdonmukaisuus on todella tärkeää. On siis panostettava siihen, että yritys viestii ja toimii joka kanavassa samalla sävyllä ja tarjoaa samantasoista palvelua, jotta asiakas pystyisi rakentamaan luottamuksen yritystä kohtaan. 

Lähde            

Lagrowthmachine. 2025. https://lagrowthmachine.com/omnichannel-strategy/. Viitattu 13.11.2025.

Tekoälyä on käytetty tekstin kääntämiseen ja tiivistämiseen.

Markkinoinnin automaatio: Vuoden 2025 keskeiset trendit

Valitsin tähän reaktiopaperiin Liana Technologiesin artikkelin “Markkinoinnin automaation trendit 2025 – näin otat trendit haltuun”. Artikkeli esittelee kuusi ajankohtaista markkinoinnin automaation trendiä vuodelle 2025. Näitä ovat omnikanavainen automaatio, jossa pyritään luomaan yhtenäinen ja saumaton asiakaskokemus kaikissa kanavissa sekä personointi, jonka avulla viestintä asiakkaille voidaan räätälöidä yksilöllisemmin. Lisäksi korostuvat tietosuoja ja datavastuullisuus, joista on tulossa yhä tärkeämpi kilpailuetu, sekä tekoälyn kasvava rooli automaation ja analytiikan tehostamisessa. Myös ennakoiva analytiikka nousee artikkelissa esille, sillä sen avulla voidaan tunnistaa asiakkaiden tarpeet jo ennen kuin he itse ne tiedostavat. Lopuksi artikkelissa painotetaan vastuullisuutta ja kestävää markkinoinnin automaatiota, joka tukee sekä eettisiä arvoja että ympäristötietoisuutta. (Liana Technologies 2024). Jokaisen trendin yhteydessä artikkelissa myös kerrotaan, miten tämän voi ottaa haltuun työelämässä. Reaktiopaperissani keskityn tarkemmin näistä kolmeen itseäni eniten kiinnostavaan trendiin.

Mielestäni artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen ja linkittyy luontevasti opintojakson teemoihin, koska se käsittelee juuri niitä osa-alueita, joita digitaalinen markkinointi ja sen työkalut tällä hetkellä painottavat. Artikkeli tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan siitä, miten markkinoinnin automaatiota ja digitaalista dataa hyödynnetään osana yritysten myyntiä ja markkinointia, eli samoja ilmiöitä, joita opintojaksolla opiskellaan. Omien oppimistavoitteideni kannalta artikkeli oli erinomainen. Se sai minut ajantasalle tämän hetken markkinoinnin automaation trendeistä ja miten niitä voi hyödyntää konkreettisesti tulevaisuuden työelämässä.

Ensimmäisenä mielenkiintoni herätti omnikanavainen automaatio. Se on markkinointistrategia, jossa asiakas kohdataan yhtenäisesti kaikissa kanavissa riippumatta siitä, missä tai miten hän on vuorovaikutuksessa brändin kanssa. (Liana Technologies 2024). Automaatiotyökalujen tavoitteena on yhdistää eri markkinointikanavat, kuten sähköpostit, tekstiviestit, WhatsApp-viestit, sosiaalisen median sisällöt ja verkkosivustot saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka luo asiakkaalle johdonmukaisen ja tunnistettavan kokemuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on ymmärrettävä missä kanavissa heidän asiakkaansa ovat aktiivisimpia, sekä rakennettava toimivat integraatiot kanavien välille. Lisäksi yhtenäinen viestintätyyli ja jatkuva optimointi ovat keskeisiä, jotta viestintä pysyy tehokkaana ja asiakaslähtöisenä.

Tämä trendi linkittyy vahvasti opintojakson tavoitteisiin, sillä omnikanavaisuus edellyttää ymmärrystä eri digitaalisten myynnin ja markkinoinnin kanavien toimintaperiaatteista ja niiden yhteiskäytöstä. Se korostaa myös datan ja analytiikan merkitystä. Asiakasdatan avulla voidaan tunnistaa, millä alustoilla yleisö viettää eniten aikaa ja millaiset sisällöt herättävät eniten sitoutumista. Omasta näkökulmastani omnikanavainen automaatio havainnollistaa hyvin sitä, miten eri kanavien synkronointi ja johdonmukainen viestintä voivat merkittävästi parantaa asiakkaan kokonaiskokemusta ja samalla vahvistaa brändin luotettavuutta.

Toisena trendinä kiinnosti tietosuojaa ja datavastuullisuutta, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Nykyisessä markkinointiympäristössä yksityisyydensuojasta ja luottamuksesta on tullut elintärkeä kilpailuetu, ja niiden rooli korostuu markkinoinnin automaatiossa. (Liana Technologies 2024). Asiakkaiden ja yritysten välisen luottamuksen rakentaminen edellyttää läpinäkyvyyttä sekä sitä, että asiakkailla on mahdollisuus hallita omia tietojaan. Lianan vuonna 2023 toteuttaman kyselyn mukaan noin 57 % markkinointi- ja viestintäalan päätöksentekijöistä koki luottamuksen yritystä kohtaan kasvavan, jos yritys kertoo avoimesti tavastaan käsitellä dataa. (Liana Technologies 2023).

Olen itse täysin samaa mieltä tästä havainnosta. Koen tärkeänä, että tiedän, mihin omia tietojani käytetään, ja pidän vastuullista datankäsittelyä olennaisena osana eettistä liiketoimintaa. Myös työelämässä tietosuoja ja datavastuullisuus ovat keskeisiä. Henkilötietoja on kerättävä ja säilytettävä asianmukaisesti ja asiakkaiden suuntaan on viestittävä avoimesti siitä, miten dataa hyödynnetään. Yritysten on lisäksi pysyttävä ajan tasalla muuttuvasta lainsäädännöstä, sillä esimerkiksi GDPR:n rinnalle on tulossa uusia säädöksiä, jotka vaikuttavat suoraan markkinoinnin automaation käyttöön. (Liana Technologies 2024). Trendi linkittyy vahvasti digitaalisen markkinoinnin opintojakson teemoihin, sillä se korostaa eettisen ja vastuullisen digimarkkinoinnin merkitystä.

Kolmanneksi trendiksi valitsin tekoälyn hyödyntämisen markkinoinnin automaatiossa. Tekoäly jatkaa markkinoinnin mullistamista, ja sen rooli kasvaa entisestään myös automaation eri osa-alueilla. Artikkelin mukaan vuonna 2025 tullaan näkemään yhä kehittyneempiä tekoälypohjaisia ominaisuuksia markkinoinnin automaatiotyökaluissa. (Liana Technologies 2024). Tekoäly auttaa esimerkiksi personoinnissa ja sisältöjen automatisoinnissa, kampanjoiden optimoinnissa, suurten datamäärien analysoinnissa sekä ennakoivassa analytiikassa ja strategisessa päätöksenteossa. Yrityksissä trendiä voidaan hyödyntää ottamalla rohkeasti käyttöön automaatiotyökalujen tekoälyominaisuuksia. Monet niistä ovat jo valmiiksi sisäänrakennettuja ja helposti testattavissa, vaikka tekoäly ei olisi entuudestaan tuttu.

Tekoälytrendin yhteys opintojakson teemoihin on selkeä. Se konkretisoi teknologioiden ja sovellusten hyödyntämisen, analyysin ja datan roolin markkinoinnissa. Omasta näkökulmastani tekoäly avasi ajatuksen siitä, miten automaatio ei ole pelkkä työkalu, vaan osa kokonaisstrategiaa, jossa data, sisältö ja teknologia tukevat toisiaan. Tämä vahvisti ymmärrystäni siitä, että tulevaisuuden markkinointi on yhä enemmän teknologia- ja dataohjautuvaa.

Tämä artikkeli antoi kokonaiskuvan siitä, mihin suuntaan markkinoinnin automaatio kehittyy ja millaisia taitoja tulevaisuuden markkinoijalta odotetaan. Artikkeli sai minut oppimaan uusia markkinoinnin termejä ja miten nopeasti markkinoinnin automaatio kehittyy ja kuinka tärkeää on pysyä ajan tasalla uusista työkaluista ja trendeistä.

Lähteet

Markkinoinnin automaatiotrendit 2025 – näin otat trendit haltuun – Liana Viitattu 11.11.2025

75 % markkinoijista: datavastuullisuus ohjaa ostopäätöstä digitaalista palvelua valittaessa – ePressi Viitattu 12.11.2025