X (ent. Twitter) on monipuolinen sosiaalisenmedian alusta, jossa yritys voi julkaista lyhyitä viestejä, kuvia tai videoita. Käymme läpi miten yritys voi aloittaa ja hyötyä X:n käytöstä.
Miten yritys voi hyödyntää X:ää (Ent. Twitter)
digimarkkinointi
TikTok yrityksille – Opas näkyvyyden kasvattamiseen ja trendikkääseen markkinointiin
25.11.2025, Sam, Vertti, Arttu
TikTok on tällä hetkellä yksi maailman vaikutusvaltaisimmista sosiaalisen median alustoista. Lyhytvideoihin perustuva sovellus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tavoittaa uusia yleisöjä, kasvattaa näkyvyyttä ja rakentaa vahvan brändiyhteisön. TikTok ei ole vain viihdettä varten – se on modernin markkinoinnin ytimessä, erityisesti nuorten aikuisten ja trenditietoisten käyttäjien keskuudessa.
Lue lisää: TikTok yrityksille – Opas näkyvyyden kasvattamiseen ja trendikkääseen markkinointiin
Ohjeet käyttöön
- Lataa TikTok ja luo yritykselle Business-tili.
- Lisää yrityksesi nimi, logo, bio ja linkki kotisivuille.
- Tutustu trendaaviin ääniin, hashtageihin ja sisältöihin.
- Suunnittele ensimmäiset videot (5–10 kappaletta).
- Käytä analytiikkaa ja trendien seurantaa sisällön kehittämiseen.
Kuvat, videot ja sisältötyypit
TikTokissa yritykset voivat julkaista:
- Lyhyitä videoita (5–60 sekuntia)
- Tuote-esittelyjä
- Ennen/jälkeen -videoita
- Trendivideoita, joissa hyödynnetään suosittuja ääniä
- Kulissien takaa -materiaalia
- Opetusvideoita, tutorialeja ja informatiivisia klippejä
Yritykset voivat myös ladata mainosvideoita TikTok Ads Managerin kautta.
Miten TikTokia käytetään yrityksessä
- Brändin tunnettuuden kasvattamiseen
- Tuotteiden esittelyyn ja lanseerauksiin
- Asiakastarinoiden ja kokemusten jakamiseen
- Rekrytointiin ja yrityskulttuurin näkyväksi tekemiseen
- Yhteisön rakentamiseen (kommentit, duetit, haasteet)
- TikTok on erittäin tehokas paikka henkilökohtaisen ja rennon brändimielikuvan luomiseen.
Kohderyhmä
- 16–34-vuotiaat (suurin käyttäjäryhmä)
- Trenditietoisten kuluttajien tavoittamiseen
- Yritykset, jotka haluavat kasvattaa brändiään nopeasti
- Yhteisöllisyydestä ja viihteestä kiinnostuneet seuraajat
Sisältöstrategia – mitä, milloin ja kuinka usein
- Lyhyet, nopeat ja viihdyttävät videot
- Trendeihin osallistuminen (äänet, haasteet, meemiformaatit)
- Selkeät tuotteen tai palvelun esittelyvideot
- Storytime-tyyppiset tarinat yrityksestä
Julkaisutiheys:
2–5 videota viikossa on optimaalinen. Aikataulu voi vaihdella, mutta tärkeintä on säännöllisyys.
Viestintä seuraajien kanssa
- Vastaa kommentteihin mahdollisimman nopeasti
- Tee vastausvideoita asiakkaiden kysymyksistä (Q&A-toiminto)
- Käytä Duet- ja Stitchtoimintoja
- Kiitä seuraajia milestoneista ja reagoi heidän sisältöihinsä
TikTokissa aktiivisuus palkitaan näkyvyydellä.
Mittaaminen ja analytiikka
TikTok Business tili tarjoaa seuraavaa dataa:
- Videon katselukerrat ja katseluaika
- Sitoutuminen (kommentit, tykkäykset, jaot)
- Seuraajamäärän kasvu
- Julkaisun parhaat katseluajat
- Top-performing videot
- Kampanjatulokset (jos käytät maksettua mainontaa)
Eritys vinkkejä
- Panosta videon ensimmäisiin kolmeen sekuntiin koukku on tärkein
- Käytä 3-5 hashtagia, joista osa on trendaavia
- Hyödynnä tekstitystä, sillä monet katsovat ilman ääntä
- Käytä trendiääniä lisäämään näkyvyyttä
- Julkaise silloin, kun kohderyhmäsi on aktiivinen (iltapäivät ja illat)
Omat vaikutelmanne
TikTok on erittäin tehokas työkalu yrityksille, jotka haluavat tavoittaa uusia asiakkaita ja rakentaa rennon ja modernin brändimielikuvan. Sovelluksen käyttö on helppoa, ja sen algoritmi tarjoaa valtavan potentiaalin orgaaniselle näkyvyydelle. TikTokissa menestyminen vaatii luovuutta, nopeaa reagointia trendeihin sekä rohkeutta heittäytyä, mutta palkinto voi olla erittäin suuri.
tehty ChatGPT:n avulla ja kuvat pixabaysta
YouTube yritysviestinnän ytimessä: näin rakennat kanavasta strategisen työkalun
YouTube on maailman toiseksi suurin hakukone ja suurin videonjakelualusta, joka tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen alustan visuaaliseen tarinankerrontaan ja asiantuntijuuden osoittamiseen. Yritysnäkökulmasta YouTube ei ole vain sosiaalisen median kanava, vaan hakukoneoptimoitu (SEO) videosisällön arkisto, joka tukee myyntiä, asiakaspalvelua ja rekrytointia. (Dave Davies 2024.) Kirjoituksen tekemiseen käytettiin Google Geminiä löytämään ajankohtaisia lähteitä.
Read moreMihin kuluttajat kiinnittävät huomiota vuonna 2023? – Oivalluksia Marigoldin Digital Consumer Trends Index -raportista
Digitaalinen markkinointi muuttuu koko ajan, ja välillä tuntuu vaikealta pysyä mukana siinä, mitä ihmiset oikeasti odottavat brändeiltä. Marigoldin 2023 Digital Consumer Trends Index (Marigold 2023) oli siksi tosi mielenkiintoista luettavaa. Raportti antaa aika selkeän kuvan siitä, mihin suuntaan kuluttajakäyttäytyminen on menossa ja mitä se tarkoittaa markkinoijille. Samalla se osui suoraan tämän kurssin teemoihin: miten digikanavia käytetään fiksusti ja miten asiakkaiden luottamusta rakennetaan.
Mistä raportissa on kyse ja miksi se on relevantti?
Raportti perustuu kuluttajakyselyyn, jossa on selvitetty ihmisten suhtautumista markkinointiin, datan keräämiseen, brändeihin ja eri viestintäkanaviin. Vaikka aihe ei sinänsä ole uusi, raportin löydökset kertovat siitä, että kuluttajilla on aika ristiriitaiset tunteet markkinointia kohtaan: he haluavat personoitua sisältöä, mutta eivät liiallista seuraamista.
Tämä on digimarkkinoijalle tärkeä viesti: ihmiset eivät vastusta markkinointia, mutta he haluavat itse päättää, mitä tietoa he jakavat ja kenen kanssa. Juuri tähän raportti antaa hyvän näkökulman.
Kolme asiaa, jotka jäivät erityisesti mieleen
1. Retargeting-mainonta koetaan helposti tungettelevaksi
Raportissa nousee vahvasti esiin se, että uudelleenkohdennettu mainonta (retargeting) ärsyttää monia. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä me kaikki tiedämme sen tunteen, kun Googlaat jotain kerran ja mainos seuraa sinua lopun päivää.
Minulle tämä oli hyvä muistutus siitä, että markkinointi ei voi enää nojata pelkästään kolmannen osapuolen evästeisiin. Jos kuluttaja kokee, että häntä “vahtaillaan”, suhde brändiin ei ala kovin positiivisesti. Siksi zero-party data – eli tieto, jonka asiakas antaa vapaaehtoisesti – tuntuu selvästi järkevämmältä ja kestävämmältä lähestymistavalta.
2. Loyalty-ohjelmien suosio kasvaa
Raportin mukaan loyalty-ohjelmiin osallistuminen on kasvanut selvästi. Taustalla on todennäköisesti tämän hetken taloustilanne: ihmiset etsivät säästöjä ja konkreettisia hyötyjä. Mutta toisaalta kyse ei ole pelkästään rahasta. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi tunnistaa heidät ja palkitsee uskollisuudesta.
Tämä pisti pohtimaan, miten yritykset voivat rakentaa aitoja asiakassuhteita. Loyalty-ohjelma on paljon enemmän kuin pisteitä ja alennuksia. Se on tapa jatkaa keskustelua asiakkaan kanssa ja tarjota hänelle relevantteja etuja tai sisältöjä. Kun asiaa ajattelen oman kokemukseni kautta, niin parhaat ohjelmat ovat juuri niitä, joissa tuntee saavansa “jotain extraa”, ei vain kuponkia sähköpostiin.
3. Sähköposti on edelleen tehokas kanava
Yksi raportin ehkä yllättävimmistä pointeista oli se, että sähköpostin vaikutus ostopäätöksiin on edelleen todella vahva. Somesta puhutaan enemmän, mutta sähköposti toimii, koska se on henkilökohtainen ja lupaan perustuva kanava.
Tämä oli minulle tärkeä huomio, koska helposti ajattelee, että “vanhat keinot” eivät enää toimi. Mutta jos sähköposti on kanava, jonka asiakas itse on valinnut ja johon hän on antanut luvan, sen teho on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi maksetussa somemainonnassa. Tämä auttaa myös suunnittelemaan markkinointia fiksummin: tärkeintä ei ole olla kaikkialla, vaan siellä missä asiakas on vastaanottavaisimmillaan.
Mitä raportti opetti minulle?
Suurin oppi oli se, että onnistunut digimarkkinointi ei ole vain teknisiä työkaluja tai kampanjoita – se on pitkälti luottamuksen rakentamista. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi kohtelee heitä reilusti ja läpinäkyvästi. Tämä näkyy kaikessa:
– miten dataa kerätään,
– miten sitä käytetään,
– ja millaisia kokemuksia asiakkaille tarjotaan.
Raportti vaikutti omaan ajatteluuni myös siksi, että se korosti asiakaslähtöisyyden merkitystä. Markkinoijan ei pitäisi miettiä “miten saan asiakkaan ostamaan”, vaan “miten voin tarjota arvoa niin, että se tuntuu reilulta ja hyödylliseltä”.
Opin myös sen, että:
- zero-party data tulee olemaan entistä tärkeämpää,
- loyalty-ohjelmat voivat olla paljon muutakin kuin alennuksia,
- ja sähköposti on edelleen yksi tehokkaimmista kanavista – kunhan sisältö on hyvää.
Kaiken kaikkiaan raportti vahvisti käsitystä, että parhaat markkinoijat ovat niitä, jotka ymmärtävät asiakasta, eivätkä pelkästään algoritmeja.
Lähteet
Marigold. 2023 Digital Consumer Trends Index. Marigold, 2023.
Tekoäly Chat GPT
Digitalisaation vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen kaupoissa
Alkukatsaus
Artikkeli ”Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retail” käsittelee digitalisaation vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupan alalla. Digitalisaation katsotaan olevan äärimmäisen dynaaminen ja radikaali voima, joka on viime vuosina suoraan vaikuttanut taloudelliseen ympäristöön ja yhteiskuntaan. Keskeiset syyt näihin muutoksiin ovat teknologia ja globalisaatio.
Artikkelin tavoitteena on esitellä digitalisaation yleinen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupassa. Digitalisaatio muuttaa kuluttajia, heidän toiveitaan, arvojaan, elämäntapojaan ja siten tapaa, jolla he kuluttavat tuotteita ja palveluita. Muutokset pakottavat vähittäiskauppiaat etsimään uusia tapoja saavuttaa yhä tietoisempia ja vaativampia kuluttajia, tehden investoinneista uusiin digitaalisiin teknologioihin välttämättömän kilpailuedun lähteen. Artikkeli kuvaa keskeisiä trendejä kuluttajakäyttäytymisessä, digitaalisen markkinoinnin sovelluksia, kuten tekoäly/chatbotit ja vaikuttajamarkkinointi, sekä vähittäiskaupan tarvetta siirtyä kohti monikanavaista (omnichannel) liiketoimintamallia ja asiakaskokemukseen keskittyvää strategiaa.
Keskeiset väitteet tai viestit?
Tekstissä kerrotaan digitalisaation aiheuttamasta väistämättömästä paradigmamuutoksesta vähittäiskaupassa, joka on seurausta kuluttajakäyttäytymisen syvällisistä muutoksista. Kirjoittaja Nadezhda Dimova yrittää sanoa, että digitalisaation vaikutus on kaksiulotteinen: se luo uusia työkaluja vähittäiskauppiaille, mutta samalla se synnyttää uudenlaisen, arvoiltaan muuttuneen kuluttajatyypin, joka asettaa uusia vaatimuksia kaupalle.
1. Arvopohjainen kuluttajamuutos: Kuluttajien arvohierarkia on muuttumassa, ja yhä useammat etsivät uusia sisäisiä tavoitteita ja pysyvämpiä arvoja, kuten esimerkiksi perhe, yhteisö, tai usko, siirtyen materialismin ja utilitarismin tuolle puolen. Myös esimerkiksi minun mielestä K-ruoka sovelluksessa näkyy ilmastoarvot ja sen takia kuluttajat voivat tehdä ostoksia eri tavalla, kuin ennen. Siinä myös huomaa digitalisaation vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen.
2. Omnichannel on välttämättömyys: Rajat perinteisten ja virtuaalisten kauppiaiden välillä hämärtyvät, ja kilpailuedun saavuttavat ne kauppiaat, jotka onnistuvat rakentamaan symbioosin eri myyntikanavien välille (konvergenssi).
3. Kokemus voittaa hinnan: Vähittäiskaupan on muutettava liiketoimintamallinsa mataliin hintoihin perustuvasta myynnistä kuluttajakokemukseen keskittyväksi malliksi. Kuluttajakokemuksista on tullut tärkein tekijä vähittäiskauppiaan valinnassa. Ymmärrän sen, koska omasta mielestäni nykyajan ihmiset ovat entistä laiskempia monissa asioissa, joten esimerkiksi juuri kaupassakäynnin helppoutta arvostetaan nykyään enemmän. Esimerkkinä vaikka joissain kaupoissa olevat käsiskannerit, jotka pitäisi nopeuttaa ja helpottaa kaupassa käymistä. Se on hyvä esimerkki tällaisesta digitalisaation muutoksesta vähittäiskaupassa.
Mitä opin tekstistä?
Opin, että nykyaikainen kuluttaja, erityisesti digitaalinen sukupolvi (Y ja Z), ajaa vähittäiskaupan muutosta eteenpäin paitsi digitaalisten taitojensa, eli omnichannel-käyttäytymisen, niin kuin myös muuttuneen filosofiansa kautta. Listasin alle kolme tärkeää asiaa, jotka minulla artikkelista jäi hyvin päähän.
1. Minimalismin ja ”Olemisen” (To Be) nousu: Opin, että monet nykykuluttajat valitsevat mieluummin ”olemisen” (to be) kuin ”omistamisen” (to have). Tämä heijastuu pyrkimyksenä vaatimattomaan elämäntapaan ja haluna päästä käsiksi tuotteisiin mieluummin kuin omistaa niitä (pursuit of access, not property). Tämä on kulutusyhteiskunnan ehdotonta kieltämistä ja asettaa kaupalle äärimmäisen suuren haasteen.
2. Vaikuttajamarkkinoinnin psykologinen voima: Opin, että vaikuttajamarkkinointi toimii tehokkaasti, koska se ohittaa mainonnan herättämän epäluottamuksen. Vaikuttajat koetaan uskottavina tietolähteinä, ja heidän mainontansa nopeuttaa ostopäätöstä. Tuntuu siltä, että joka firmalla on nykyään markkinoinnissaan yhteistöitä tunnettujen vaikuttajien kanssa. Ymmärrän sen, koska vaikuttajat tekevät sitä sisältöä suoraan kuluttajien ulottuville eri digitaalilaitteille ja se auttaa yrityksen markkinointia suuresti. Se on todella merkittävä esimerkki siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen nykypäivänä.
3. Tulevaisuuden kuluttajien henkinen suuntautuminen: Opin, että tulevaisuuden kuluttaja on yhä henkisemmin suuntautunut, etsien arvoja materialismin ja utilitarismin tuolta puolen, kuten perhettä, yhteisöä ja uskoa. Tämä luo uuden tyyppisen kuluttaja-aktivistin (consumer-activist)
Se jäi hyvin mieleen, että digitaalinen transformaatio vähittäiskaupassa on prosessi, jossa logistiikka ja tehokkuus muuttuvat taustatoiminnoksi, kun taas kuluttajien henkinen hyvinvointi ja henkilökohtaiset kokemukset nousevat liiketoiminnan ytimeen. Se on kuin muutos siitä, että kauppa vain toimittaa ruokaa pöytään verrattuna siihen, että se suunnittelee ja järjestää koko illalliskokemuksen: itse tuote on vain osa kokonaisuutta.
Lähde : Dimova.N. (2021). Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retail
Miten puolen tunnin webinaari digitaalisesta markkinoinnista voi muuttaa ajatteluasi täysin ja saada sinut totaaliseen solmuun?
Google career certificates (2022) webinaari videolla käsitellän digitaalisen markkinoinnin merkitystä. Se nostateen jopa tärkeämmäksi osaksi, kuin itse tuotteiden myynti. Jopa noin 60 % kaikista maailman imisistä käyttää internettiä ja jotta tavoitat ihmiset, tarvitset digitaalista markkinointia. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan tavoittaa asiakas ennen ostoa, oston aikana ja sen jälkeen ja siten saada ihminen ostamaan myös uudestaan.
Read moreTekoälyn todelliset vaikutukset markkinoinnin kentällä 2025
Tässä reaktiopaperissa syvennyn webinaariin Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025?. Siinä käsiteltiin sitä miten tekoäly vaikuttaa markkinointiin ja viestintään Suomessa, juuri nyt. Aiheita olivat mm. AI-työkalujen käyttö, osaamisen tasoerot, promptaus, työn nopeutuminen ja tulevat AI-agentit. Webinaarin ydinviesti oli kuitenkin se, ettei kyse ole vain teknologiasta, vaan ihmisistä, osaamisesta ja asenteista. (Merilehto 2025.) Tämä oli hyvin ajankohtainen aihe digitaalisen markkinoinnin kehittäminen -opintojaksollemme, sillä digimarkkinointi muuttuu kovaa vauhtia. Opiskelijoiltakin odotetaan jatkossa taitoa hyödyntää tekoälyä järkevällä tavalla, etenkin tulevaisuudessa työelämässä. Webinaari auttoi minua ymmärtämään, miksi tekoälyn käyttö ja osaaminen sen ympärillä on tärkeää, etenkin tulevaisuuden ammattilaisina.
Yksi keskeisimmistä väitteistä oli se, että tekoälyn käytössä onnistuminen ei riipu sovelluksista, vaan ihmisistä. Kuten jo moni tietää, työkaluja on tuhansia, mutta ei ole järkeä yrittää opetella kaikkea. Riittää hyvin, kun ottaa yhden työkalun kunnolla haltuun, on se sitten ChatGPT, Copilot tai jokin muu. (Merilehto 2025.) Tämä jäi minulle mieleen, koska sama pätee niin monessa muussakin asiassa. Liian usein ajatellaan, että pitäisi olla perillä aivan kaikesta ja käykin niin, ettei oikeastaan olekaan perillä yhtään mistään. On myös mahdollista, että moni ei vaivaudu kokeilemaan tekoälyä ollenkaan kaiken ollessa liian uutta ja hämmentävää, jopa hankalan oloista.
On tärkeää ymmärtää miten tekoälyä voi hyödyntää tarkoituksen mukaisesti. Olen itse huomaamattani toteuttanutkin tätä toimintatapaa ja käytän vain yhtä tekoälytyökalua. Minulle koko tekoälyn maailma on ollut myös aika hämmentävää ja olen oikeastaan alkanut käyttää sitä kunnolla vasta tänä syksynä. Vaikken aiemmin ole juuri etsinyt tietoa sen käytöstä, olen kehittynyt siinä paljon aivan itsenäisesti. Minun kohdallani se on vaatinut vain aktiivista käyttöä ja kokeiluja.
Webinaarissa nostettiin esille, että Suomessa tulee syntymään iso osaamiskuilu niiden välille, jotka ottavat tekoälyn käyttöön ja jotka eivät ota. Oli todella yllättävää kuulla, että jopa esim. puolet Akavan korkeasti koulutetuista jäsenistä eivät ole edes kokeillut tekoälyä. (Merilehto 2025.) Sen verran olen keskustellut aiheesta perheen ja kavereiden kanssa, että tiesin tekoälyn olevan monelle vielä aika vieras asia. En kuitenkaan olisi uskonut, että näin moni ja varsinkin korkeasti koulutettu henkilö ei ole edes kokeillut sitä. Vaikka olen ajatellut, että itsekin olen hypännyt tähän kelkkaan hieman myöhässä, tajusin kuitenkin olevani paljon monia edellä tekoälyn käytössä. Tulevaisuudessa työnhakijoilta odotetaan varmasti enenevissä määrin tekoälyn käyttöä ja sen osaamista, joten kannustaisin muitakin perehtymään siihen.
Kolmas kiinnostava aihe oli se, ettei tekoäly ole automaattisesti luova, vaan sen luovuus riippuu käyttäjän antamista ohjeista. Tästä syystä promptauksesta tulee yksi markkinoijan tärkeimmistä taidoista. (Merilehto 2025.) Promptaus oli minulle terminä uusi, mutta webinaarin myötä huomasin kuitenkin, että olenkin tehnyt tätä viimeaikoina enenevissä määrin. Kuten aiemmin mainitsin, olen vasta viimeaikoina alkanut aktiivisemmin käyttämään tekoälyä enemmän ja kokeilujeni kautta huomannut, miten sitä kannattaa käyttää. Olen siis itse oivaltanut promptauksen merkityksen tekoälyn käytössä, mutta varmasti voin sen taitoa kehittää vielä hyvin paljon. Tästä minulle syntyy ajatus, että tekoäly vaatii kuitenkin myös paljon käyttäjältä, jotta tuotos on mahdollisimman hyvä. Se ei siis vie luovuutta, kuten usein väitetään, vaan vaatii ajattelemaan selkeämmin, mikä on markkinoinnissa muutenkin tärkeää.
Mitä opin ja miten tämä vaikutti minuun
Webinaarin tärkein oppi minulle oli se, että tekoäly ei ole vain jokin lisäominaisuus, joka voi olla käytössä tai olla olematta. Se on väline, joka muuttaa markkinointityötä samalla tavalla, kuin sosiaalinen media aikanaan ja tulee olemaan osana meidän kaikkien arkea tavalla tai toisella.
Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka tekoälyn kuvageneraattori ominaisuudella on suuri vaikutus työn tekoon. Olen itsekin luonut sillä kouluprojektien lomassa useampia kuvia, eri tarkoituksiin. En ole osannut kuitenkaan konkreettisesti hahmottaa, kuinka paljon aikaa oikeasti säästyy sen avulla ja sisältöjen luominen voi tapahtua sekunneissa, mitä muuttaa koko työn tahtia, sekä siinä mukana myös asiakkaiden odotuksia. Viimeisimpänä tärkeänä oppina itselle ja muille sanoisin sen, ettei tosiaan tarvitse tietää ja osata kaikkea, mutta jostain kannattaa lähteä liikkeelle. Riittää, että valitsee yhden työkalun ja opettelee sen käytön mahdollisimman hyvin, niin on jo hyvin tekoälyn käytön aallon harjalla.
Lähteet
Merilehto, A. 2025. Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025. Viitattu 14.11.2025 https://www.lianatech.fi/tutustu/blogi/webinaaritallenne-tekoaly-markkinoinnin-apuna-mika-on-totta-2025-antti-merilehto.html.
Markkinoinnin automaatio: Vuoden 2025 keskeiset trendit
Valitsin tähän reaktiopaperiin Liana Technologiesin artikkelin “Markkinoinnin automaation trendit 2025 – näin otat trendit haltuun”. Artikkeli esittelee kuusi ajankohtaista markkinoinnin automaation trendiä vuodelle 2025. Näitä ovat omnikanavainen automaatio, jossa pyritään luomaan yhtenäinen ja saumaton asiakaskokemus kaikissa kanavissa sekä personointi, jonka avulla viestintä asiakkaille voidaan räätälöidä yksilöllisemmin. Lisäksi korostuvat tietosuoja ja datavastuullisuus, joista on tulossa yhä tärkeämpi kilpailuetu, sekä tekoälyn kasvava rooli automaation ja analytiikan tehostamisessa. Myös ennakoiva analytiikka nousee artikkelissa esille, sillä sen avulla voidaan tunnistaa asiakkaiden tarpeet jo ennen kuin he itse ne tiedostavat. Lopuksi artikkelissa painotetaan vastuullisuutta ja kestävää markkinoinnin automaatiota, joka tukee sekä eettisiä arvoja että ympäristötietoisuutta. (Liana Technologies 2024). Jokaisen trendin yhteydessä artikkelissa myös kerrotaan, miten tämän voi ottaa haltuun työelämässä. Reaktiopaperissani keskityn tarkemmin näistä kolmeen itseäni eniten kiinnostavaan trendiin.
Mielestäni artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen ja linkittyy luontevasti opintojakson teemoihin, koska se käsittelee juuri niitä osa-alueita, joita digitaalinen markkinointi ja sen työkalut tällä hetkellä painottavat. Artikkeli tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan siitä, miten markkinoinnin automaatiota ja digitaalista dataa hyödynnetään osana yritysten myyntiä ja markkinointia, eli samoja ilmiöitä, joita opintojaksolla opiskellaan. Omien oppimistavoitteideni kannalta artikkeli oli erinomainen. Se sai minut ajantasalle tämän hetken markkinoinnin automaation trendeistä ja miten niitä voi hyödyntää konkreettisesti tulevaisuuden työelämässä.
Ensimmäisenä mielenkiintoni herätti omnikanavainen automaatio. Se on markkinointistrategia, jossa asiakas kohdataan yhtenäisesti kaikissa kanavissa riippumatta siitä, missä tai miten hän on vuorovaikutuksessa brändin kanssa. (Liana Technologies 2024). Automaatiotyökalujen tavoitteena on yhdistää eri markkinointikanavat, kuten sähköpostit, tekstiviestit, WhatsApp-viestit, sosiaalisen median sisällöt ja verkkosivustot saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka luo asiakkaalle johdonmukaisen ja tunnistettavan kokemuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on ymmärrettävä missä kanavissa heidän asiakkaansa ovat aktiivisimpia, sekä rakennettava toimivat integraatiot kanavien välille. Lisäksi yhtenäinen viestintätyyli ja jatkuva optimointi ovat keskeisiä, jotta viestintä pysyy tehokkaana ja asiakaslähtöisenä.
Tämä trendi linkittyy vahvasti opintojakson tavoitteisiin, sillä omnikanavaisuus edellyttää ymmärrystä eri digitaalisten myynnin ja markkinoinnin kanavien toimintaperiaatteista ja niiden yhteiskäytöstä. Se korostaa myös datan ja analytiikan merkitystä. Asiakasdatan avulla voidaan tunnistaa, millä alustoilla yleisö viettää eniten aikaa ja millaiset sisällöt herättävät eniten sitoutumista. Omasta näkökulmastani omnikanavainen automaatio havainnollistaa hyvin sitä, miten eri kanavien synkronointi ja johdonmukainen viestintä voivat merkittävästi parantaa asiakkaan kokonaiskokemusta ja samalla vahvistaa brändin luotettavuutta.
Toisena trendinä kiinnosti tietosuojaa ja datavastuullisuutta, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Nykyisessä markkinointiympäristössä yksityisyydensuojasta ja luottamuksesta on tullut elintärkeä kilpailuetu, ja niiden rooli korostuu markkinoinnin automaatiossa. (Liana Technologies 2024). Asiakkaiden ja yritysten välisen luottamuksen rakentaminen edellyttää läpinäkyvyyttä sekä sitä, että asiakkailla on mahdollisuus hallita omia tietojaan. Lianan vuonna 2023 toteuttaman kyselyn mukaan noin 57 % markkinointi- ja viestintäalan päätöksentekijöistä koki luottamuksen yritystä kohtaan kasvavan, jos yritys kertoo avoimesti tavastaan käsitellä dataa. (Liana Technologies 2023).
Olen itse täysin samaa mieltä tästä havainnosta. Koen tärkeänä, että tiedän, mihin omia tietojani käytetään, ja pidän vastuullista datankäsittelyä olennaisena osana eettistä liiketoimintaa. Myös työelämässä tietosuoja ja datavastuullisuus ovat keskeisiä. Henkilötietoja on kerättävä ja säilytettävä asianmukaisesti ja asiakkaiden suuntaan on viestittävä avoimesti siitä, miten dataa hyödynnetään. Yritysten on lisäksi pysyttävä ajan tasalla muuttuvasta lainsäädännöstä, sillä esimerkiksi GDPR:n rinnalle on tulossa uusia säädöksiä, jotka vaikuttavat suoraan markkinoinnin automaation käyttöön. (Liana Technologies 2024). Trendi linkittyy vahvasti digitaalisen markkinoinnin opintojakson teemoihin, sillä se korostaa eettisen ja vastuullisen digimarkkinoinnin merkitystä.
Kolmanneksi trendiksi valitsin tekoälyn hyödyntämisen markkinoinnin automaatiossa. Tekoäly jatkaa markkinoinnin mullistamista, ja sen rooli kasvaa entisestään myös automaation eri osa-alueilla. Artikkelin mukaan vuonna 2025 tullaan näkemään yhä kehittyneempiä tekoälypohjaisia ominaisuuksia markkinoinnin automaatiotyökaluissa. (Liana Technologies 2024). Tekoäly auttaa esimerkiksi personoinnissa ja sisältöjen automatisoinnissa, kampanjoiden optimoinnissa, suurten datamäärien analysoinnissa sekä ennakoivassa analytiikassa ja strategisessa päätöksenteossa. Yrityksissä trendiä voidaan hyödyntää ottamalla rohkeasti käyttöön automaatiotyökalujen tekoälyominaisuuksia. Monet niistä ovat jo valmiiksi sisäänrakennettuja ja helposti testattavissa, vaikka tekoäly ei olisi entuudestaan tuttu.
Tekoälytrendin yhteys opintojakson teemoihin on selkeä. Se konkretisoi teknologioiden ja sovellusten hyödyntämisen, analyysin ja datan roolin markkinoinnissa. Omasta näkökulmastani tekoäly avasi ajatuksen siitä, miten automaatio ei ole pelkkä työkalu, vaan osa kokonaisstrategiaa, jossa data, sisältö ja teknologia tukevat toisiaan. Tämä vahvisti ymmärrystäni siitä, että tulevaisuuden markkinointi on yhä enemmän teknologia- ja dataohjautuvaa.
Tämä artikkeli antoi kokonaiskuvan siitä, mihin suuntaan markkinoinnin automaatio kehittyy ja millaisia taitoja tulevaisuuden markkinoijalta odotetaan. Artikkeli sai minut oppimaan uusia markkinoinnin termejä ja miten nopeasti markkinoinnin automaatio kehittyy ja kuinka tärkeää on pysyä ajan tasalla uusista työkaluista ja trendeistä.
Lähteet
Markkinoinnin automaatiotrendit 2025 – näin otat trendit haltuun – Liana Viitattu 11.11.2025
75 % markkinoijista: datavastuullisuus ohjaa ostopäätöstä digitaalista palvelua valittaessa – ePressi Viitattu 12.11.2025
Kilpailuedun saaminen analytiikkojen sekä tekoälyn avulla
Artikkelissa käsitellään kuinka markkinoiden kilpailuetu voidaan voittaa analytiikkojen sekä tekoälyn avulla. Tekstissä käsitellään kuinka tärkeää kaikenlainen informaatio sekä data on yritysten asemalle. Tekoälyä kehutaan siinä mielessä, että se ei suinkaan olisi vain syrjäyttämässä ihmisten ajattelua, vaan se vahvistaisi ja tukisi ihmisten tekemää tutkintaa, jolloin saadaan parhaat tulokset aikaan. Kirjoittajien näkökulmat tekevät tekstistä mielenkiintoisen, koska he eivät pelottele meitä tekoälystä, vaan enemmänkin kehottaa hyödyntämään sitä kvantitaavisen datan saamiseksi. Artikkeli herättää mielenkiintoa, koska siinä puhutaan asioista joita minä itse opiskelen, eli markkinointia. Siinä paneudutaan syvemmin markkinoinnin maailmaan ja tutkitaan miten voimme tehdä markkinoinnistamme mahdollisimman tehokkaan.
Kilpailuedun saaminen analytiikan ja tekoälyn avulla
Artikkelin ydinviesti on, että yritysten tulevaisuuden kilpailukyky ei enää synny pelkästään tuotteista tai teknologiasta, vaan ennen kaikkea kyvystä hyödyntää dataa ja tekoälyä päätöksenteossa. Kirjoittajat painottavat, että organisaatiot, jotka onnistuvat tekemään datasta johtamisen perustan, pystyvät toimimaan tehokkaammin ja tekemään parempia päätöksiä kaikilla tasoilla. Tämä ajatus vaikuttaa vahvasti markkinoinnin opiskelijan näkökulmasta, sillä markkinointiala on yksi nopeimmin informaatio pohjaiseksi muuttuvista aloista.
Yksi keskeinen argumentti on, että analytiikka ei ole vain tekninen työkalu, vaan strateginen voimavara, jota ylimmän johdon täytyy edistää. Tekstissä toistuu ajatus “leadership by knowing”, eli johtajuus perustuu kykyyn kysyä oikeita kysymyksiä ja tulkita dataa tarkoituksenmukaisesti. Tämä korostaa ihmisen roolia tekoälyn rinnalla, vaikka koneet voivat prosessoida valtavia määriä tietoa, vain ihminen voi ymmärtää, mitä kysymyksiä kannattaa esittää ja miksi. Tämä muistuttaa siitä, että tekoäly ei korvaa ihmisen ajattelua, vaan toimii sen jatkeena ja vahvistajana.
Toinen kiinnostava näkökulma liittyy siihen, miten tekoäly ja analytiikka muokkaavat eri organisaation osa-alueita. Esimerkiksi markkinoinnin kohdalla puhutaan customer intelligence -ajattelusta, jossa asiakasdatan kerääminen ja tulkinta ohjaavat koko yrityksen toimintaa. Tekoäly mahdollistaa tarkemman kohdentamisen, asiakaspolkujen optimoinnin ja jopa asiakasuskollisuuden ennustamisen. Tämä konkretisoi hyvin sen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää arjessa: se ei ole pelkästään teoreettinen mahdollisuus, vaan käytännön työkalu markkinoijalle, joka haluaa ymmärtää asiakastaan paremmin.
Kolmas erityisen mielenkiintoinen osa-alue on risk intelligence – ajatus siitä, että tekoäly voi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä proaktiivisesti. Tekstissä korostetaan, että tulevaisuuden menestyvä riskienhallinta ei ole enää puolustavaa suojautumista, vaan aktiivista tiedolla johtamista. Tämä on tärkeä muistutus siitä, että dataa voidaan käyttää paitsi kasvun, myös kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan tukemiseen. Samalla mainitaan EU:n tekoälyasetus, joka muistuttaa eettisen ja läpinäkyvän teknologian merkityksestä , tämä on aihe, joka koskettaa yhä enemmän myös markkinointia.
Artikkelissa esitellyt käytännön esimerkit, kuten tekoälyn hyödyntäminen laittoman kalastuksen tunnistamisessa ja ChatGPT:seen pohjautuvan oikeusavustajan kehittäminen ammattiliiton käyttöön, havainnollistavat, kuinka tekoäly voi tuottaa todellista yhteiskunnallista arvoa. Ne näyttävät, että teknologia ei ole vain tehokkuuden väline, vaan myös tapa ratkaista laajempia yhteiskunnallisia ongelmia. Tämä laajentaa näkökulmaa tekoälyn mahdollisuuksiin markkinoinnin ulkopuolella, eli se voi toimia välineenä vastuullisuuteen ja positiiviseen muutokseen.
Omien oppimistavoitteideni näkökulmasta artikkeli haastoi pohtimaan, miten markkinoija voi yhdistää datan analysoinnin ja luovuuden. Markkinointi on perinteisesti nähty ihmislähtöisenä ja emotionaalisena toimintana, mutta Knowitin mukaan parhaat tulokset syntyvät, kun luovuus ja analytiikka kulkevat käsi kädessä. Tämä oivallus on erityisen tärkeä opiskelijalle, joka haluaa valmistautua työelämään, jossa datanlukutaito on yhtä tärkeää kuin ideointikyky.
Kaiken kaikkiaan artikkeli tekee selväksi, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole enää valinnainen strategia, vaan elinehto. Sen suurin vaikutus minuun oli se, että se konkretisoi, miten laaja-alaisesti tekoäly jo vaikuttaa eri toimialoihin ja miten tärkeää on oppia tulkitsemaan dataa eettisesti ja kriittisesti. Opin, että kilpailuetu ei synny datasta itsestään, vaan siitä, miten dataa käytetään päätöksenteossa ja miten se yhdistetään inhimilliseen ymmärrykseen ja luovuuteen.
Lähteet : Competitive advantage through analytics and AI, KnowIT
https://lucitmy.sharepoint.com/:b:/g/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/ESvOQ1GC7bBErV1HXwGkfRABGwzB5caPKQv8ooPLb_zxqQ?e=LXWKWE
Antti Ruotsalainen
Digimarkkinoinnin uudet suunnat tekoälyn ja datan aikakaudella
Valitsin artikkelikokonaisuuden Digimarkkinoinnin trendit 2024, joka käsittelee digitaalisen markkinoinnin murrosta 2020-luvulla (Rautakoura 2024). Teksti jakautuu viiteen teemaan: analytiikkaan, hakukonemainontaan, sosiaaliseen mediaan, ohjelmalliseen ostamiseen ja hakukoneoptimointiin. Näitä teemoja yhdistää kolme suurta ilmiötä, jotka ovat tekoälyn nopea kehitys, datan käytön tiukentuva sääntely ja kuluttajien muuttuva käyttäytyminen.
Opintojakson tavoitteisiin nähden artikkeli on erityisen hyvä, sillä se koskettaa kaikkia keskeisiä kurssin osaamisalueita. Artikkelissa on käyty läpi digitaalisten kanavien toimintalogiikkaa, tiedon keruuta ja analysointia, sovellusten hyödyntämistä, sisällöntuotantoa ja tekoälyn käyttöä liiketoiminnan kehittämisessä.
Ensimmäinen artikkelin osa käsittelee analytiikan tulevaisuutta evästeiden jälkeisessä ajassa (Rautakoura 2024). Kolmannen osapuolen evästeiden poistuminen tekee perinteisestä kohdentamisesta ja mittaamisesta vaikeampaa. Yritykset joutuvat kehittämään uudenlaisia tapoja kerätä ja hyödyntää asiakasdataa esimerkiksi panostamalla omaan dataan ja kontekstuaaliseen mainontaan. Toki tähän kolmannen osapuolen evästeiden poistumiseen on tullut Googlen mukaan muutoksia lukemani artikkelin julkaisun jälkeen, eikä he suoranaisesti aio poistaa evästeitä käytöstä vaan siirtää päätöksen siitä käyttäjilleen (The Privacy Sandbox 2024). Opintojaksomme teemana oleva tiedon kerääminen ja analysointi mielestäni liittyy suoraan tähän artikkelin osioon. Opin, että analytiikan arvo ei enää synny massiivisista datamääristä, vaan kyvystä tulkita rajallisempaa tietoa luovasti ja eettisesti. Ymmärsin myös kanavien hallinnan toimintalogiikan tärkeyden, sillä ilman evästeitä markkinoijan on ymmärrettävä paremmin, missä ja miksi kohderyhmä toimii digitaalisessa ympäristössä.
Artikkelin toinen osa korostaa, että hakukonemainonta on tekoälyn ja automaation aikakaudella kokenut suuren muutoksen (Rautakoura 2024). Googlen tekoälypohjaiset työkalut (Performance Max ja Demand Gen) hoitavat yhä suuremman osan mainonnan optimoinnista. Markkinoijan rooli siirtyy kampanjoiden teknisestä hallinnasta strategiseen suunnitteluun, kuten tavoitteiden määrittelyyn, budjetin jakamiseen ja tulosten tulkintaan. Tästä osiosta opin, että tekoäly ei todellakaan korvaa markkinoijaa, vaan se korostaa hänen kykyään ohjata teknologiaa oikeaan suuntaan. Tämä on myös tärkeä osa ennakoivan kehittämisen ja vastuullisen liiketoiminnan kompetensseja, joita tulemme käymään kurssillamme.
Kolmas osa artikkelista käsittelee sosiaalisen median kiristyvää kilpailua ja sen uusia käyttötapoja (Rautakoura 2024). Sosiaalinen media toimii yhä enemmän hakukoneena erityisesti nuorten keskuudessa. Olen itse huomannut tämän myös omassa arjessani. Esimerkiksi matkustaessani etsin nykyään vinkkejä suoraan TikTokista hakemalla ”Kööpenhaminan parhaat nähtävyydet” ja koostan lomani ohjelman sen perusteella. Aiemmin etsin vastaavaa tietoa matkaoppaista tai lehdistä. Sama ilmiö näkyy myös esimerkiksi sisustuksessa. Ennen ideat löytyivät sisustuslehdistä, mutta nyt inspiroidun Instagramien sisustustileistä. Alustojen algoritmit palkitsevat aitoutta ja viihdyttävyyttä, ja brändien on kyettävä tuottamaan sisältöä, joka puhuttelee yleisöä oikealla tavalla.
Tämä osa artikkelista liittyy vahvasti sisällöntuotantoon ja oikeakieliseen ilmaisuun. Sosiaalisen median viestinnässä tarvitaan kohderyhmälähtöisyyttä ja suunnitelmallisuutta, sillä sisältö ei voi olla vain sattumaa, vaan strateginen väline. Omasta mielestäni onnistunut sosiaalinen media edellyttää brändin arvoihin perustuvaa, selkeää ja kielellisesti oikeaa ilmaisua. Se myös osoittaa, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen ja myynnin välineenä.
Neljännessä osassa Rautakoura (2024) nosti esiin ohjelmallisen ostamisen epävarmuudet. Tekoälyn ja automaation hallitessa mainosnäyttöjen ostamista, markkinoijan on vaikeampaa ymmärtää, minne mainosbudjetti todella menee. Tämä lisää läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden tarvetta. Mielestäni teknologian hyödyntäminen ei ole vain tehokkuutta, vaan myös eettistä harkintaa. Markkinoijan vastuulla on varmistaa, että automaatio palvelee yrityksen arvoja eikä ainoastaan lyhyen aikavälin tuloksia. Tässä jos jossain näkyy digitaalisen markkinoinnin tulevaisuuden haasteena oleva tehokkuuden, eettisyyden ja inhimillisen ymmärryksen yhdistäminen.
Viides osa käsittelee hakukoneoptimoinnin (SEO) muutosta tekoälyn aikakaudella. Sisällön näkyvyys ei enää riipu pelkästään avainsanoista, vaan sen laadusta, rakenteesta ja merkityksellisyydestä. SEO on Rautakouran (2024) mukaan nykyään strateginen prosessi, jossa sisältöä tuotetaan sekä ihmisille että tekoälylle. Tämä vaatii analyyttistä ajattelua, kielitietoisuutta ja teknistä ymmärrystä. Tämä liittyy suoraan opintojakson tavoitteeseen sisällöntuotannon suunnitelmallisuudesta ja teknologioiden hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä.
Artikkelikokonaisuus oli opintojakson tavoitteiden kannalta erittäin osuva. Se auttoi minua hahmottamaan, miten digitaaliset kanavat, data ja teknologia muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Ymmärsin ettei digimarkkinointi ole vain kampanjoiden hallintaa, vaan jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Evästeiden poistuminen korostaa luottamusta, tekoäly analytiikkaa ja sosiaalinen media vuorovaikutusta. Yhdessä ne rakentavat vastuullista markkinointia.
Oma tärkein oivallukseni artikkelia lukiessa oli se, että menestyvä markkinoija yhdistää teknisen osaamisen ja inhimillisen näkemyksen. Hän ymmärtää kanavat, analytiikan ja tekoälyn, mutta myös sen, mitä ihmiset oikeasti arvostavat. Tämä on digitaalisen ajan tärkein kilpailuetu ja se tekee tästä aiheesta niin ajankohtaisen ja merkityksellisen. Toki teknologia ei yksin ratkaise mitään. Markkinoija joka haluaa menestyä ei ainoastaan tavoita ihmisiä vaan rakentaa heihin luottamusta ja pitkäjänteistä suhdetta. Tulevaisuuden digimarkkinointi ei ole ”teknistä temppuilua”, vaan jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden, arvojen ja algoritmien välillä. Tämä rakentaa luottamusta myös vanhempaan väestöön, joka ei välttämättä pysy aallon harjalla esimerkiksi juuri tekoälyn hyödyntämisessä. Nuoret tukeutuvat entistä enemmän tekoälyyn, kun taas vanhemmat sukupolvet tuovat mukanaan arvojen, luovuuden ja luottamuksen merkityksen.
Lähteet:
Rautakoura, A. 2024. ”Digimarkkinoinnin trendit 2024”. Tulos Helsinki 2024. Viitattu 7.11.2025 https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FDigitaalisen%20markkinoinnin%20kehittäminen%20%2D%20tradenomit%2FReaktiopaperi%2FDigitrendit%5F2024%5FTulos%5FHelsinki%2E02%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FDigitaalisen%20markkinoinnin%20kehittäminen%20%2D%20tradenomit%2FReaktiopaperi&ga=1
Chavez, A. 2024. A new path for Privacy Sandbox on the web. The Privacy Sandbox 22.7.2024. Viitattu 8.11.2025 https://privacysandbox.com/intl/en_us/news/privacy-sandbox-update/