Kun asiakas määrää tahdin

Valitsin artikkelin “Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital  Transformation (Thubderhead & MyCustomer)” reaktiopaperini aineistoksi. Artikkeli käsittelee useita aiheita, kuten miksi asiakaspolkujen ymmärtäminen ja aktiivinen vaikuttaminen tulisi olla digitalisaation ja liiketoiminnan keskipisteenä. Artikkelin keskeinen viesti on se, että teknologia itsessään ei riitä vaan yrityksen on siirryttävä brändilähtöisestä toiminnasta enemmän asiakajohtoiseen toimintaan ja kuunnella enemmän asiakkaan tarpeisiin yli sen mihin ovat normaalisti tottuneet organisaatio-tasolla. Tämä on mielestäni myös ajankohtainen kurssin tavoitteille, koska tämä käsittelee suoraan digitaalisen markkinoinnin ja myynnin toimintamalleja. Tällä tarkoitan, että kuinka kasvatetaan asiakasuskollisuutta ja käytetään resursseja optimaalisemmin digitaalisessa ympäristössä.

Miksi aineisto on tärkeä oppimiselleni?

Artikkeli yhdistää mielestäni hyvin teoriat ja käytännöt esimerkit eikä jää abstraktiksi strategiaksi vaan näyttää, miten se on tuottanut helposti mitattavaa arvoa. Mitattavia arvoja ovat esimerkiksi myynnin kasvu, kustannuksien aleneminen ja asiakastyytyväisyyden paraneminen. Minulle tämä artikkeli on konkretisoinut miten myynti ja markkinointi voivat toimia yhdessä paremmin ja miten teknologia tukee inhimillistä asiakas ymmärrystä.

Kolme kiinnostavinta argumenttia

  1. Asiakaslähtöisyys vaatii intentin ymmärtämistä

Artikkeli korostaa, että pelkkä data ei riitä vaan yrityksen täytyy tunnistaa mitä asiakas yrittää saavuttaa ja rakentaa päätöksentekoa ja automaatiota sen ympärille. Tämä muutos on merkittävä, sillä se siirtää  keskittymisen hetkellisesti käyttäytymisestä aivan eri päämäärään. Verkkokaupan optimointi voi hyötyä siitä, että järjestelmä tunnistaa ostoprosessin keskeyttäneen asiakkaan halut ja tarjoaa oikeanlaista tukea silloin.

  • Teknologia on mahdollistaja

Monet projektit ovat epäonnistuneet, koska ne ovat olleet kanavapainotteisia ja sisäisiä tavoitteita ajavia. Artikkeli muistuttaa hyvin, että orkestrointi edellyttää data integraatiota ja funktionaalista johtamista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hyvä myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu tarvitsevat yhtenäisen näkymän asiakkaaseen ja selkeän roolin sisäisten asioitten hallinnassa. Ilman tätä investointia teknologiankokonaisuuteen ei saada haluttua liiketoimintaa.

  • Resurssitehokkuus

Artikkeli esittelee konkreettisia liiketoiminta etuja, kuten myynninkasvua, kustannusten laskua ja parempaa asiakasuskollisuutta. Nämä ei ole helposti toteuttavavia lupauksia, sillä Cytiva RHS:ssän orkestrointi vähensi yhteyden ottojen määrää ja nosti uusien myyntimahdollisuuksien syntymistä. Tämä tärkeä muistutus, ett’ digitaaliset ratkaisut voivat tuottaa nopeasti mitattavaa palautusta sijoituksiin, kun ne ovat suunniteltu asiakkaan polkua palveleviksi.

Johtopäätökset

Tärkein opetus artikkelista on se, että digitaalinen muutos on kulttuuri, sekä organisaatio kysymys kuin myös teknologia asia. Teknologian rooli on mahdollistaa reaaliaikainen kuuntelu ja päätöksenteko, mutta vasta kun organisaation muutos, mittarit ja kyky toimia asiakkaan mukaan saa orkestroinnista vaikuttavaa. Artikkeli vahvisti käsitystäni siitä, että markkinoinnin ja myynnin tulee tehdä yhteistyötä paljon tiiviimmin ja ett’ data vaatii kontekstia, jotta siitä olisi minkäänlaista hyötyä. 

Omaan työhön tao tulevaan rooliin tämä tarkoittaa, että kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka yhdistävät dataa eri lähteestä ja tuovat myynnille ja palvelulle käyttökelpoisen näkymän asiakkaaseen. Pienemmissä organisaatioissa toteutus kannattaa pilkkoa, joka alkaa pienestä kokeilusta ja mitata vaikutusta nopeasti, Orkestroinnin tavoite ei ole tekninen ylivertaisuus, vaan parempi asiakaskokemus ja liiketoiminnan kasvu.

Lähteet

Thunderhead & MyCustomer. Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital Transformation

Yhdistämässä pisteitä: mitä vuoden 2023 kuluttajatrendit kertovat meistä?

Mistä tekstissä on kyse?

GlobalWebIndexin Connecting the Dots 2023 -raportti kokoaa yhteen valtavan määrän dataa siitä, miten ihmiset eri puolilla maailmaa käyttävät internetiä, ostavat tuotteita ja suhtautuvat tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain numeroista, vaan myös tunteista ja asenteista. Raportti tuntuu ajankohtaiselta – se heijastaa juuri sitä epävarmuutta, jossa me kaikki elämme. Samalla se auttaa ymmärtämään omaa arkea: miksi käytämme nettiä niin paljon, miksi teemme heräteostoksia, ja miksi ympäristöasiat joskus jäävät taka-alalle.

Internetin kyllästyspiste

Raportin ensimmäinen iso havainto: olemme saavuttaneet “internetin katon”. Keskimäärin ihmiset viettävät lähes puolet valveillaoloajastaan verkossa, mutta kasvu on pysähtynyt. Moni kokee ahdistusta ja epäluottamusta sosiaalista mediaa kohtaan. Tämä tuntuu tutulta. Vaikka käytän verkkoa joka päivä opiskeluun ja viihteeseen, huomaan usein tarvitsevani taukoa. Tietoa on liikaa, eikä kaikkeen jaksa enää uskoa. Ehkä siksi ihmiset hakevat nykyään rauhaa ja “aidompia” digikokemuksia.

Tiktok on uusi hakukone

Toinen iso trendi on se, miten sosiaalinen media on vallannut hakukoneiden roolin. Yhä useampi, etenkin nuori, etsii tuotteita ja inspiraatiota TikTokista tai Instagramista Googlen sijaan. Sosiaalinen media tekee ostamisesta spontaania ja tunnepitoista. Käyttäjät luottavat toisten ihmisten suosituksiin enemmän kuin mainoksiin. Olen huomannut tämän itsekin, lyhyt video tai tuttu kasvo saa minut kiinnostumaan tuotteesta tehokkaammin kuin mikään banneri. Tämä kertoo, että brändien on oltava rehellisiä ja helposti lähestyttäviä, ei vain näkyviä.

Uusi identiteetti verkossa

Raportissa puhutaan myös Web3-maailmasta ja metaversumista, joissa ihmiset voivat luoda uudenlaisen digitaalisen identiteetin. Robloxin ja Fortniten kaltaiset pelit näyttävät, kuinka tärkeäksi itseilmaisu ja yhteisöllisyys ovat nousseet. Metaversumi ei ole vain teknologiaa – se on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Parhaimmillaan se voi tarjota turvallisen tilan kokeilla, luoda ja kuulua joukkoon. Mutta se vaatii myös vastuuta: kaikilla ei vielä ole tilaa näissä uusissa virtuaalisissa maailmoissa, ja monimuotoisuus täytyy rakentaa mukaan alusta asti.

Ympäristö jää jalkoihin

Yllättävintä raportissa oli havainto, että ympäristötietoisuus on monissa maissa laskenut. Ihmiset sanovat yhä välittävänsä ilmastosta, mutta teot kertovat muuta. Elinkustannusten nousu ja arjen paineet vievät tilaa vihreiltä valinnoilta. Tätä voisi kutsua kestävyysväsymykseksi eli sustainability fatigue. Moni kokee, ettei jaksa enää ajatella ilmastoa kaiken muun keskellä. Silti raportti muistuttaa, että vastuullisuus ei ole kadonnut, se vain kaipaa uusia tapoja herätä eloon.

Mitä opin?

Raportti sai minut pohtimaan omaa suhdetta teknologiaan ja kuluttamiseen. Olen tottunut elämään jatkuvassa verkossa, mutta kaipaan samalla aitoutta ja selkeyttä. Opin, että tulevaisuuden menestyjät, olivat ne sitten ihmiset tai yritykset, rakentavat luottamusta, yhteisöllisyyttä ja aitoja kokemuksia. Opin myös katsomaan kriittisemmin omaa kulutustani, miksi ostan, mitä ostan ja kenen suosituksesta. Pieni pysähtyminen voi tehdä kuluttajasta tietoisemman ja samalla keventää omaa mieltä.

Lähteet

https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC%2FConnectingTheDots%5F2023%5FGlobal%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC&ga=1