Miten Markkinoida Snapchatissa 2025? Laaja Käyttöopas Yrityksille

Snapchatin logo
Snapchatin logo (Kuva: Google)

Snapchat on mobiililaitteille suunnattu viestintäsovellus, joka perustuu katoaviin viesteihin. Vuonna 2011 lanseerattu palvelu painottuu erityisesti kuvien ja videoiden jakamiseen, mutta myös tekstiviestejä voi lähettää. Lähettäjä voi itse päättää, kuinka kauan viesti on katsottavissa (1–10 sekuntia). Kuvien ja videoiden lähettäminen on helppoa ja rentoa, sillä niihin ei tarvitse käyttää liikaa aikaa tai vaivaa. Viestit katoavat automaattisesti, eivätkä ne vie tilaa puhelimen muistista.

Snapchat on yksi visuaalisimmista ja nopeimmin kulutettavista sosiaalisen median kanavista. Vaikka se mielletään usein nuorten alustaksi. Snapchat on 2025 mennessä kasvanut merkittäväksi markkinoinnin työkaluksi myös yrityksille. Sen avulla brändit voivat tavoittaa erittäin sitoutuneen yleisön erityisesti 13–34-vuotiaat spontaanilla ja aidolla sisällöllä. Snapchattiä käyttävät etenkin nuoret, mutta pikkuhiljaa vanhemmat ja yritykset tulevat mukaan.

Tässä blogipostauksessa opit miten Snapchat toimii, kuinka aloitat, millaista sisältöä kannattaa tuottaa, miten yritys hyödyntää Snapchatia tehokkaasti sekä mitkä ovat tärkeimmät mittarit ja parhaat käytännöt vuonna 2025

Read more

Miten yritykset voivat hyödyntää kuvia tehokkaasti sosiaalisessa mediassa – parhaat vinkit ja käytännöt

Visuaalisuus on sosiaalisen median kulmakivi. Kuvien avulla yritys voi herättää huomion, vahvistaa brändiään ja välittää tunteita nopeasti ja vaikuttavasti. Laadukkaat kuvat luovat ammatillisen vaikutelman ja erottavat yrityksen kilpailijoista – riippumatta siitä, käytetäänkö Facebookia, Instagramia, LinkedIniä, TikTokia tai X:ää (ent. Twitter). Tässä blogikirjoituksessa esittelen keskeiset vinkit siihen, miten yritykset voivat hyödyntää kuvia mahdollisimman tehokkaasti eri sosiaalisen median kanavissa. 

Read more

Näin yritys saa Instagramista kaiken irti

Instagram on noussut yhdeksi keskeisimmistä sosiaalisen median kanavista yrityksille, jotka haluavat lisätä näkyvyyttään, rakentaa brändiä, löytää uusia asiakkaita ja jakaa tietoa sekä asiasisältöä. Tässä blogikirjoituksessa avaan, miten yritystilin perustaminen Instagramiin onnistuu ja millainen sisältö siellä toimii parhaiten. Käytän tekstissäni myös yritysesimerkkeinä Verohallintoa ja Lidl Suomea, siitä miten he hyödyntävät Instagramia osana omaa viestintäänsä.

Read more

Tekoälyn todelliset vaikutukset markkinoinnin kentällä 2025

Tässä reaktiopaperissa syvennyn webinaariin Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025?. Siinä käsiteltiin sitä miten tekoäly vaikuttaa markkinointiin ja viestintään Suomessa, juuri nyt. Aiheita olivat mm. AI-työkalujen käyttö, osaamisen tasoerot, promptaus, työn nopeutuminen ja tulevat AI-agentit. Webinaarin ydinviesti oli kuitenkin se, ettei kyse ole vain teknologiasta, vaan ihmisistä, osaamisesta ja asenteista. (Merilehto 2025.) Tämä oli hyvin ajankohtainen aihe digitaalisen markkinoinnin kehittäminen -opintojaksollemme, sillä digimarkkinointi muuttuu kovaa vauhtia. Opiskelijoiltakin odotetaan jatkossa taitoa hyödyntää tekoälyä järkevällä tavalla, etenkin tulevaisuudessa työelämässä. Webinaari auttoi minua ymmärtämään, miksi tekoälyn käyttö ja osaaminen sen ympärillä on tärkeää, etenkin tulevaisuuden ammattilaisina.

Yksi keskeisimmistä väitteistä oli se, että tekoälyn käytössä onnistuminen ei riipu sovelluksista, vaan ihmisistä. Kuten jo moni tietää, työkaluja on tuhansia, mutta ei ole järkeä yrittää opetella kaikkea. Riittää hyvin, kun ottaa yhden työkalun kunnolla haltuun, on se sitten ChatGPT, Copilot tai jokin muu. (Merilehto 2025.) Tämä jäi minulle mieleen, koska sama pätee niin monessa muussakin asiassa. Liian usein ajatellaan, että pitäisi olla perillä aivan kaikesta ja käykin niin, ettei oikeastaan olekaan perillä yhtään mistään. On myös mahdollista, että moni ei vaivaudu kokeilemaan tekoälyä ollenkaan kaiken ollessa liian uutta ja hämmentävää, jopa hankalan oloista.

On tärkeää ymmärtää miten tekoälyä voi hyödyntää tarkoituksen mukaisesti. Olen itse huomaamattani toteuttanutkin tätä toimintatapaa ja käytän vain yhtä tekoälytyökalua. Minulle koko tekoälyn maailma on ollut myös aika hämmentävää ja olen oikeastaan alkanut käyttää sitä kunnolla vasta tänä syksynä. Vaikken aiemmin ole juuri etsinyt tietoa sen käytöstä, olen kehittynyt siinä paljon aivan itsenäisesti. Minun kohdallani se on vaatinut vain aktiivista käyttöä ja kokeiluja.

Webinaarissa nostettiin esille, että Suomessa tulee syntymään iso osaamiskuilu niiden välille, jotka ottavat tekoälyn käyttöön ja jotka eivät ota. Oli todella yllättävää kuulla, että jopa esim. puolet Akavan korkeasti koulutetuista jäsenistä eivät ole edes kokeillut tekoälyä. (Merilehto 2025.) Sen verran olen keskustellut aiheesta perheen ja kavereiden kanssa, että tiesin tekoälyn olevan monelle vielä aika vieras asia. En kuitenkaan olisi uskonut, että näin moni ja varsinkin korkeasti koulutettu henkilö ei ole edes kokeillut sitä. Vaikka olen ajatellut, että itsekin olen hypännyt tähän kelkkaan hieman myöhässä, tajusin kuitenkin olevani paljon monia edellä tekoälyn käytössä. Tulevaisuudessa työnhakijoilta odotetaan varmasti enenevissä määrin tekoälyn käyttöä ja sen osaamista, joten kannustaisin muitakin perehtymään siihen.

Kolmas kiinnostava aihe oli se, ettei tekoäly ole automaattisesti luova, vaan sen luovuus riippuu käyttäjän antamista ohjeista. Tästä syystä promptauksesta tulee yksi markkinoijan tärkeimmistä taidoista. (Merilehto 2025.) Promptaus oli minulle terminä uusi, mutta webinaarin myötä huomasin kuitenkin, että olenkin tehnyt tätä viimeaikoina enenevissä määrin. Kuten aiemmin mainitsin, olen vasta viimeaikoina alkanut aktiivisemmin käyttämään tekoälyä enemmän ja kokeilujeni kautta huomannut, miten sitä kannattaa käyttää. Olen siis itse oivaltanut promptauksen merkityksen tekoälyn käytössä, mutta varmasti voin sen taitoa kehittää vielä hyvin paljon. Tästä minulle syntyy ajatus, että tekoäly vaatii kuitenkin myös paljon käyttäjältä, jotta tuotos on mahdollisimman hyvä. Se ei siis vie luovuutta, kuten usein väitetään, vaan vaatii ajattelemaan selkeämmin, mikä on markkinoinnissa muutenkin tärkeää.

Mitä opin ja miten tämä vaikutti minuun

Webinaarin tärkein oppi minulle oli se, että tekoäly ei ole vain jokin lisäominaisuus, joka voi olla käytössä tai olla olematta. Se on väline, joka muuttaa markkinointityötä samalla tavalla, kuin sosiaalinen media aikanaan ja tulee olemaan osana meidän kaikkien arkea tavalla tai toisella.

Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka tekoälyn kuvageneraattori ominaisuudella on suuri vaikutus työn tekoon. Olen itsekin luonut sillä kouluprojektien lomassa useampia kuvia, eri tarkoituksiin. En ole osannut kuitenkaan konkreettisesti hahmottaa, kuinka paljon aikaa oikeasti säästyy sen avulla ja sisältöjen luominen voi tapahtua sekunneissa, mitä muuttaa koko työn tahtia, sekä siinä mukana myös asiakkaiden odotuksia. Viimeisimpänä tärkeänä oppina itselle ja muille sanoisin sen, ettei tosiaan tarvitse tietää ja osata kaikkea, mutta jostain kannattaa lähteä liikkeelle. Riittää, että valitsee yhden työkalun ja opettelee sen käytön mahdollisimman hyvin, niin on jo hyvin tekoälyn käytön aallon harjalla.

Lähteet

Merilehto, A. 2025. Tekoäly markkinoinnin apuna – mikä on totta 2025. Viitattu 14.11.2025 https://www.lianatech.fi/tutustu/blogi/webinaaritallenne-tekoaly-markkinoinnin-apuna-mika-on-totta-2025-antti-merilehto.html.

Yhdistämässä pisteitä: mitä vuoden 2023 kuluttajatrendit kertovat meistä?

Mistä tekstissä on kyse?

GlobalWebIndexin Connecting the Dots 2023 -raportti kokoaa yhteen valtavan määrän dataa siitä, miten ihmiset eri puolilla maailmaa käyttävät internetiä, ostavat tuotteita ja suhtautuvat tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain numeroista, vaan myös tunteista ja asenteista. Raportti tuntuu ajankohtaiselta – se heijastaa juuri sitä epävarmuutta, jossa me kaikki elämme. Samalla se auttaa ymmärtämään omaa arkea: miksi käytämme nettiä niin paljon, miksi teemme heräteostoksia, ja miksi ympäristöasiat joskus jäävät taka-alalle.

Internetin kyllästyspiste

Raportin ensimmäinen iso havainto: olemme saavuttaneet “internetin katon”. Keskimäärin ihmiset viettävät lähes puolet valveillaoloajastaan verkossa, mutta kasvu on pysähtynyt. Moni kokee ahdistusta ja epäluottamusta sosiaalista mediaa kohtaan. Tämä tuntuu tutulta. Vaikka käytän verkkoa joka päivä opiskeluun ja viihteeseen, huomaan usein tarvitsevani taukoa. Tietoa on liikaa, eikä kaikkeen jaksa enää uskoa. Ehkä siksi ihmiset hakevat nykyään rauhaa ja “aidompia” digikokemuksia.

Tiktok on uusi hakukone

Toinen iso trendi on se, miten sosiaalinen media on vallannut hakukoneiden roolin. Yhä useampi, etenkin nuori, etsii tuotteita ja inspiraatiota TikTokista tai Instagramista Googlen sijaan. Sosiaalinen media tekee ostamisesta spontaania ja tunnepitoista. Käyttäjät luottavat toisten ihmisten suosituksiin enemmän kuin mainoksiin. Olen huomannut tämän itsekin, lyhyt video tai tuttu kasvo saa minut kiinnostumaan tuotteesta tehokkaammin kuin mikään banneri. Tämä kertoo, että brändien on oltava rehellisiä ja helposti lähestyttäviä, ei vain näkyviä.

Uusi identiteetti verkossa

Raportissa puhutaan myös Web3-maailmasta ja metaversumista, joissa ihmiset voivat luoda uudenlaisen digitaalisen identiteetin. Robloxin ja Fortniten kaltaiset pelit näyttävät, kuinka tärkeäksi itseilmaisu ja yhteisöllisyys ovat nousseet. Metaversumi ei ole vain teknologiaa – se on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Parhaimmillaan se voi tarjota turvallisen tilan kokeilla, luoda ja kuulua joukkoon. Mutta se vaatii myös vastuuta: kaikilla ei vielä ole tilaa näissä uusissa virtuaalisissa maailmoissa, ja monimuotoisuus täytyy rakentaa mukaan alusta asti.

Ympäristö jää jalkoihin

Yllättävintä raportissa oli havainto, että ympäristötietoisuus on monissa maissa laskenut. Ihmiset sanovat yhä välittävänsä ilmastosta, mutta teot kertovat muuta. Elinkustannusten nousu ja arjen paineet vievät tilaa vihreiltä valinnoilta. Tätä voisi kutsua kestävyysväsymykseksi eli sustainability fatigue. Moni kokee, ettei jaksa enää ajatella ilmastoa kaiken muun keskellä. Silti raportti muistuttaa, että vastuullisuus ei ole kadonnut, se vain kaipaa uusia tapoja herätä eloon.

Mitä opin?

Raportti sai minut pohtimaan omaa suhdetta teknologiaan ja kuluttamiseen. Olen tottunut elämään jatkuvassa verkossa, mutta kaipaan samalla aitoutta ja selkeyttä. Opin, että tulevaisuuden menestyjät, olivat ne sitten ihmiset tai yritykset, rakentavat luottamusta, yhteisöllisyyttä ja aitoja kokemuksia. Opin myös katsomaan kriittisemmin omaa kulutustani, miksi ostan, mitä ostan ja kenen suosituksesta. Pieni pysähtyminen voi tehdä kuluttajasta tietoisemman ja samalla keventää omaa mieltä.

Lähteet

https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC%2FConnectingTheDots%5F2023%5FGlobal%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC&ga=1