Laadullista tutkimusta hyödynnetään usein humanistisen tieteen parissa, moninaisten sosiaalisten ilmiöiden, rakenteiden, merkitysten ja merkityskokonaisuuksien sekä välisten niiden suhteiden tutkimuksessa. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on havainnoinnin ja tiedon eli aineistonkeruun sekä sen käsittelyn eli analysoinnin kautta ymmärtää, tulkita sekä mallintaa tutkittavaa ilmiötä.
On olemassa monia analyysimuotoja ja usein tuntuukin siltä, että tutkimukselle paras analyysityyli on vaikea valita – tästä syystä lähdimme Työelämän kehittämismenetelmät – kurssilla tutkimaan neljää erilaista laadullista analyysiä, jotka koimme ryhmämme kanssa mielenkiintoisimmiksi laadullisista analyysimuodoista.
Miksi laadullinen tutkimus on kannattavaa, mihin se vastaa ja mitä laadullisen analyysin muotoja on olemassa?
Laadullinen tutkimus auttaa tarttumaan varsin monimutkaisiin sosiaalisen maailman tapahtumiin ja ilmiöihin, joiden kuvaileminen, absoluuttisen selityksen löytäminen tai määrällisen tutkimuksen keinoin mittaaminen voi olla vaikeaa. Se tutkii sosiaalista maailmaa ja siihen liittyviä rakenteita, merkityksiä ja käsityksiä sekä niiden välisiä suhteita.
Laadullinen tutkimus on tilannesidonnaista kontekstiinsa sekä tutkimusprosessiin, sen ajalliseen mittaan ja muun muassa tutkijan asemoitumiseen tutkittavaan ilmiöön nähden. Laadullinen tutkimus lisää ymmärrystä ja sen myötä ilmiöitä on mahdollista tutkia aihetta entistä syvemmin, kehittää ja muokata sitä.
Laadullista tutkimusta tehdessä on mielekästä löytää juuri sen hetkiseen tutkimukseen sopivat analyysimuodot. Millainen kaiku esim. seuraavilla laadullisilla analyysimuodoilla on korvissasi: diskurssianalyysi, sisällön analyysi, Grounded Theory,
verkostoanalyysi, fenomenografinen analyysi, fenomenologinen analyysi, hermeneuttinen analyysi, semioottinen analyysi, lähiluku, verkostoanalyysi, narratiivinen analyysi ja Delfoi- menetelmä?
Ei haittaa, vaikkei mikään yllä mainituista resonoi korvissasi, sillä olemme helpottaneet laadullisten analyysimuotojen viidakkoa neljällä mielenkiintoisella analyysityylillä.
Näillä neljällä analyysimuodolla saat laadukkaasta analyysistäsi entistä mielenkiintoisemman
Sisällön analyysi – kun haluat monimuotoista tukea peruskalliosta
Sisällön analyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä ja sen avulla voidaan tehdä monenlaisia tutkimuksia. Sisällön analyysi on kuin perinteisten analyysimenetelmien peruskallio: useimmat eri nimillä kulkevat laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät perustuvat periaatteessa tavalla tai toisella siihen.
Sisällön analyysi perustuu tulkintaan ja päättelyyn, jossa edetään empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä tutkittavasta ilmiöstä. Sisällönanalyysi voidaan myös muodostaa teorialähtöisesti. Tällöin aineiston analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan käsitejärjestelmään, joka voi olla teoria, malli tai käsitejärjestelmä. Sisällön analyysistä voit lukea lisää Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi -e-kirjasta.
Diskurssianalyysi – kun haluat sukeltaa syvälle sosiaaliseen maailmaan
Viestintä ja kieli ovat irrottamaton osa sosiaalista maailmaa ja sosiaalisia olentoja. Kielen käyttäminen onkin lopulta tapa merkityksellistää kielen käytön aihetta ja tuoda esiin siihen liittyviä sosiaalisen maailman arvoja, käsitteitä ja merkityksiä.
Diskurssianalyysi on analyysimuoto, joka sisältää erilaisia kielen käsittelyyn ja tutkimiseen liittyviä menetelmiä ja tapoja ja onkin tästä syystä luonteva valinta kielellistä ja viestinnällistä dataa sisältävien laadullisten aineistojen analysointiin. Diskurssianalyysin keinoja voikin hyödyntää mm. yhteiskuntatieteissä sekä kulttuurin tutkimuksen saralla. Lisää menetelmästä voit lukea esimerkiksi Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö -e-kirjasta.
Grounded theory – kun haluat ilmiön kohtaavan empiirisen aineiston
Grounded theory on aineistolähtöistä sisällön analyysia, jossa aineisto ohjaa tutkijan tekemiä luokitteluja. Grounded theoryssa aineisto kootaan
laadullisin aineistonkeruumenetelmin ja saadun aineiston, sekä teorian muodostuksessa painotetaan aineistolähtöisyyttä. Sen tavoitteena on empiirisen aineiston perustella tuottaa teoriaa, joka selittää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä.
Grounded theorya käytettiin alun perin sosiologisen tutkimuksen parista, josta se on levinnyt muiden tieteenalojen käyttöön esimerkiksi kasvatustieteisiin, yhteiskuntatieteisiin, psykologiaan, taloustieteisiin ja kauppatieteisiin. Lisää Grounded theorysta voit lukea esimerkiksi Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät -julkaisusta.
Keskusteluanalyysi – kun kieltä ja vuorovaikutusta halutaan ymmärtää paremmin
Keskusteluanalyysin avulla tutkitaan aitoja vuorovaikutustilanteita. Se perustuu kahden tai useamman ihmisen väliseen keskusteluun ja vuorovaikutuksen yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Tutkimuskohteena voivat olla niin arkipäiväiset kuin virallisemmatkin keskustelutilanteet. Keskusteluanalyysi auttaa ymmärtämään, miten ihmiset tulevat kielen keinoin toimeen keskenään sekä miten puheella luodaan tilanteita ja ollaan
yhteistyössä. Sen avulla pyritään saamaan esille aitoja spontaaneja tilanteita, joita ei synny esimerkiksi tutkijavetoisessa haastattelutilanteessa.
Keskusteluanalyysissä litterointi eli aukikirjoitus on äärimmäisen tarkkaa, koska tavoitteena on siirtää puhe ja vuorovaikutus paperille aitoa tilannetta mukaillen. Keskustelunanalyysin avulla pyritään korostamaan kielenkäytön muodollisempaa puolta, kuten esimerkiksi sitä, mikä sanotaan ei ole irrotettavissa siitä, miten se sanotaan. Analyysissä merkityksellisenä voidaan pitää kaikkea keskustelusta aina pienimpään ääntelyn piirteeseen saakka. Lisää menetelmästä voit lukea KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovarannosta.
Lisää laadullisesta analyysistä ja analyysimuodoista löydät alla luetelluista lähteistä. Ole rohkea ja uskalla testata uusia analyysimuotoja – ne avaavat maailmaa.
Kirjoittajat: Henriksson A-M., Laakso E., Parikka H., Siivola P., Sukuvaara J. & Viitasalo M.
LÄHTEET
Aaltio I.& Puusa A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Teoksessa Juuti P. & Puusa A.(toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus.
Eskola J. & Suoranta J. 1998 Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. 15–16
Hirsjärvi, S. Remes, P. Sajavaara, P. 1996. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi
Hodges, B., Kuper, A. & Reeves, S. 2008. Discourse analysis. British Medical Journal Vol. 337 No. 7671, 570–573.
Holopainen A., Juuti P.& Puusa A. 2020 Grounded theory. Teoksessa Juuti P & Puusa A.(toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus 240–254
B-M. Lundman, B. Graneheim, U. 2020. Abstraction and interpretation during the qualitative content analysis process. International Journal of Nursing Studies. Vol. 108. 103632. Viitattu 13.10. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0020748920301164
Menetelmäpolkuja humanisteille 2014. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.10.2020 https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja
Niemelä, P. & Lagerspetz, K. Lagerspetz, K. Näätänen, R. 1991. Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Juva: WSOY
Pitkäranta, A. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Työkirja Ammattikorkeakouluun. E-kirja. Jokioinen: e-Oppi. 27–34.
Puusa, A. Juuti, P. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus
Saaranen-Kauppinen A.& Puusniekka A. 2009. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto – Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 20.10.2020. https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course- material/4453723/kvalitatiivisten%20menetelmien%20verkko-oppikirja.pdf
Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 21.10.2020. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_2_1_1. html
Sidnell, J. 2016. Conversation analysis. Oxford research encyclopedias. Viitattu 18.10.2020. https://oxfordre.com/linguistics/view/10.1093/acrefore/9780199384655.001.0001/acr efore-9780199384655-e-40
Suoninen, E., Juhila, K. & Jokinen, A. 2016. Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. E-kirja. Tampere: Vastapaino.
Tuomi, J. Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki: Tammi
Tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineistot 2020. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.10.2020. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku- tutkimusprosessissa/menetelmatietoa-ja-palveluja
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. E-kirja. Jyväskylä: Ps-kustannus. 223–236.