Onko opinnäytetyösi aihe sellainen, että sen puitteissa on tavoitteena kehittää jotain uutta? Uusi tuote, ratkaisu, toimintamalli, prosessi, palvelu tai muuta, minkä voidaan sanoa olevan täysin uutta? Jos vastaat kyllä, innovaatioiden tuotanto on työelämän kehittämismenetelmänä hyvä valinta. Seuraavassa perustelemme miksi.
Innovaatioiden tuottaminen soveltuu opinnäytetyön ja työelämän kehittämistehtävässä lähestymistavaksi silloin, kun halutaan tuottaa jotain täysin uutta tuotetta, järjestelmää, toimintamallia tai tuotantoprosessia. Innovaatioiden tuottaminen tutkimusmenetelmänä on lähellä konstruktiivista tutkimusta ja palvelumuotoilua, mutta isoin ero on tuotoksen uutuudessa. Menetelmän ominaispiirre onkin juuri tämä uutuuden tavoittelu. Innovaatioiden syntyminen lähtee hyvästä ideasta, tilanteesta tai oikeasta tarpeesta.
Innovaatioprosessin vaiheet
Kuva: Innovaatioprosessin eri vaiheet
Innovaatioiden tuotantoon tähtäävän opinnäytetyön prosessin suunnittelussa kannustamme tiedostamaan kaksi seikkaa. Ensinnäkin innovaatioprosesseja on erilaisia. Toiseksi prosessi voi muuttua riippuen innovaatiosta.
Tarkastelemissamme lähdeaineistoissa oli useampia kuvauksia innovaatioprosesseista ja niiden vaiheista. Yhteistä näille oli se, ettei innovaatioiden tuottaminen ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennemminkin aaltoileva ja kiertävä. Innovaatioprosessin alkuvaiheessa on tärkeää asettaa ideoinnille tavoitteet sekä tarvittavilta osin kasvattaa asiakasymmärrystä tai ottaa asiakkaita ja sidosryhmiä mukaan innovointiin. Silti prosessin alussa aina kyseenalaistetaan ongelmallista tilannetta. Tällä pyritään katkaisemaan rutiininomaisia ajattelu- ja toimintamalleja sekä etsimään uusia käsittelytapoja.
Karkeasti voidaan sanoa, että innovaatioiden tuotannossa idea pitää visioida, tuottaa, hyväksyttää ja lopulta toteuttaa. Oheiseen taulukkoon olemme kuvanneet kaksi erilaista innovaatioprosessin vaiheistusta.
Taulukko: Kahden erilaisen innovaatioprosessin vaiheiden vertailutaulukko
Opinnäytetyössä käytettäväksi lähestymistavaksi innovaatioiden tuotanto soveltuu mielestämme sen takia, että innovaatioita ei nähdä enää vain talous- ja tuoteinvestointeina vaan tiedontuotannon prosesseina. Innovaatioprosessissa tapahtuu aina myös oppimista. Jos opinnäytetyösi tutkimuskysymys ei ole vielä tarkentunut, voit pohtia, voisitko tarkastella myös innovaatioprosessin aikana tapahtunutta oppimista. Innovaatioprosessi voi parhaillaan lisätä läpinäkyvyyttä organisaation toimintaan ja lisätä näin työntekijöiden ymmärrystä toistensa tehtävistä ja toimintaprosessista.
Tyypilliset menetelmät
Innovaatioiden syntyyn, levittämiseen ja käyttöönottoon suuntautuvissa tutkimuksissa hyödynnetään laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä kuten eri tavoin toteutetut haastattelut, osallistuvat havainnoinnit, muistioiden analysoinnit tai sähköiset kyselyt. Sen sijaan, jos opinnäytetyösi keskeisenä tehtävänä on tuottaa jokin uusi innovaatio tai idea, valitse menetelmäksi jokin yhteisöllisistä ideointimenetelmistä. Näitä ovat esimerkiksi aivoriihi, ajatuskartta, 8×8-menetelmä, kuusi ajatteluhattua, kaukaiset ajattelumallit, Osbornin kysymyslista, bodystorming tai toivelista-tekniikka. Nämä luovat menetelmät tähtäävät uusien ideoiden, näkökulmien ja ratkaisujen tuottamiseen erilaisissa kehittämishankkeissa. Innovoiminen on selkeästi luovaa työskentelyä, jota pystyy harjoittelemaan ja oppimaan.
Esimerkkejä innovaatiosta eri alueilla
Yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä edistämiseen jatkuvaa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Vastaavasti julkisen puolen organisaatioiden toimintaa haastaa yhä kiihtyvästi muuttuva toimintaympäristö. Menestykseen tarvitaan osaavaa innovaatiokykyä eli tarvittavaa tietotaitoa, joka osaa soveltaa ja tuottaa uutta tietoa sekä teknologiaa. Esimerkiksi sote ja -palvelualaan liittyen uusia innovaatioita tuotetaan teknologisina ratkaisuina. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi diagnosoinnissa, lääkekehityksessä ja sen avulla sujuvoitetaan hoitoprosesseja sekä lisätään työ- ja asiakastyytyväisyyttä. Teknisiltä aloilta tunnettu suomalainen innovaatio on Kone-yhtiön hissit ja niihin liittyvät teknologiat, jotka muuttivat aikanaan globaalisti hissialaa. Toinen suomalainen jo 80 vuotta vanha innovaatio on Raha-automaattiyhdistys RAY, valtion ja järjestöjen hanke, joka tuotti sosiaalisen innovaation, joka mahdollistaa suomalaista terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa eriarvoisuutta.
Luotettavuuden arvioinnista
Kaikessa kehittämisessä kuten myös innovoimisessa käytetään työn arviointia koko prosessin ajan. Innovoimisessa luotettavuutta arvioidaan käytettyjen menetelmien mukaan. Toisin sanoen valittujen menetelmien luotettavuus määrittää sen, miten luotettavana innovaatioiden tuotantoa työelämän kehittämisen tai opinnäytetyön menetelmänä voidaan pitää. Luotettavuutta voidaan lisätä käyttämällä ja yhdistämällä eri menetelmiä ja ottamalla mukaan useampia innovoijia. Jos arvioidaan innovaatioiden tuotannon lopputulosta, kuten innovoitua tuotetta tai palvelua, on arvioinnissa mielestämme avainasemassa tuotteen tai palvelun käyttäjät. Innovaatioiden tuotannon prosessissa ei aina synny onnistuneita innovaatioita lopputuloksena, mutta sen sijaan välillisenä tuloksena on voinut esimerkiksi osaaminen, toimintatavat tai organisaatiokulttuuri kehittyä eteenpäin, mikä pitemmällä tähtäimellä johtaa innovaatioiden tuottamiselle suotuisempaan ympäristöön.
Kirjoittajat: Jänkälä H., Kantola J., Lahtela R., Norros E., Salin A., & Tervaniemi M.
LÄHTEET
Apilo, T., Taskinen, T. 2006. Innovaatioiden johtaminen. VTT Tiedotteita 2330. Viitattu 16.10.2020 https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/tiedotteet/2006/T2330.pdf.
Baird, R. 2017. The innovation blind spot: why we back the wrong ideas – and what to do about it. Dallas: BenBella Books. E-kirja. Viitattu 15.10.2020 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2318712.
Ellström, P. (2010). Practice‐based innovation: A learning perspective. The journal of workplace learning, 22(1/2), pp. 27–40.
Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3.–4. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. E-kirja. Viitattu 16.10.2020 https://luc.finna.fi/lapinamk/, Ellibs.
Saarnio, J. & Hamilo, M. (toim.) 2013. Innovaation alkulähteillä. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy. E-kirja. Viitattu 12.10.2020 https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-238-105-7.
Saarnio, J., Uusitalo O. & Hamilo M. 2013. Loppupäätelmät. Teoksessa Saarnio, J. & Hamilo, M. (toim.) Innovaation alkulähteillä. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy. E-kirja. Viitattu 12.10.2020 https://luc.finna.fi/lapinamk/, Ellibs.
Sitra, Kestävä innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. 2008. Viitattu 12.10.2020 https://media.sitra.fi/2017/02/27172618/raportti76-2.pdf.
Sydänmaanlakka, P. 2009. Jatkuva uudistuminen. Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Talentum. E-kirja. Viitattu 15.10.2020 https://luc.finna.fi/lapinamk/, Ellibs.
TEM, 2020. Missä mennään Sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti. Viitattu 12.10.2020 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161994/TEM_2020_01.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Tilastokeskus 2020. Innovaatiotoiminta 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 12.10.2020 http://www.stat.fi/til/inn/2018/inn_2018 _2020-04-23_fi.pdf.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoimin-ta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuo-tantoon. Tampere: Tampere University press. E-kirja. Viitattu 15.10.2020 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100802/Toikko_Rantanen_Tutkimuksellinen_kehittamistoiminta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vistbacka, R. 2017. Teoksessa Taipale, I. (toim.) Sata innovaatiota Suomesta. Kuinka Suomesta tuli Suomi: poliittisia, sosiaalisia ja arkipäivän keksintöjä. Into-Kustannus Oy. E-kirja.