Monimenetelmätutkimus perustuu kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusotteiden laajaan hyödyntämiseen tutkimuksen aineistonkeruussa, analysoinnissa ja tulkinnassa. Monimenetelmätutkimus hyödyntää molempien tutkimusmenetelmien vahvuuksia ja sopii erityisesti monimutkaisten ilmiöiden ja muutosten tutkimiseen.
Työelämässä muutosta pyritään hallitsemaan ja viemään haluttuun suuntaan tutkimuksen ja kehittämistyön avulla. Kehittämistyön arviointiin tarvitaan tutkimuksellista tietoa. Tutkimustiedon, tutkimusmenetelmien ja -asetelmien hyödyntäminen sekä kehittämiseen liittyvien ilmiöiden käsitteellistäminen auttaa toiminnan kehittämisessä.
Monimenetelmätutkimus (mixed methods research) on saavuttanut vakiintuneen aseman jo usealla tieteenalalla. Monimenetelmätutkimus on erittäin käyttökelpoinen soveltavissa tutkimuksissa, joissa tutkimuksen kohteena on muutos yhteisössä tai sosiaalisessa toiminnassa. Monimenetelmätutkimus pohjautuu pragmaattiseen tieteenfilosofiaan korostaen tiedon käytännöllistä luonnetta. Se ei ole uskollinen millekään tieteen teorian säännöille, vaan suosittelee eri työkalujen käyttöä erilaisissa tutkimuskonteksteissa.
Monimenetelmätutkimuksen moninaiset käsitteet ja vaiheet
Monimenetelmätutkimuksesta on useita oppikirjoja ja julkaisuja. Myös useissa tieteellisissä lehdissä keskitytään monimenetelmätutkimukseen tai ohjataan aktiivisesti tämän tutkimusmenetelmän käyttöön. Monimenetelmätutkimuksen kirjallisuudessa esiintyy runsaasti useita eri käsitteitä metodologiaan ja metodeihin liittyen, joista myös tutkijat käyvät keskenään vilkasta, osin eriävääkin keskustelua. Monimenetelmätutkimuksen gurut ehdottavat nuorille tutkijoille perehtymistä huolella tutkimuskirjallisuuteen ja pohtimaan perusteellisesti työn alussa, onko monimenetelmätutkimuksesta hyötyä oman tutkimuskysymykseen vastaamisessa ennen monimenetelmätutkimuksen toteutukseen ryhtymistä.
Monimenetelmätutkimuksessa yhdistetään tai sekoitetaan kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen metodeja, lähtökohtia ja konsepteja. Kvantitatiivisen tutkimuksen arvo on neutraaliudessa, objektiivisuudessa ja tiedon laajuudessa, kun laaditaan tilastollinen kokonaiskuva isosta otoksesta. Kvalitatiivisen tutkimusotteen arvo taas perustuu tutkittavien subjektiivisiin kokemuksiin ja merkityksiin, jolloin tavoitteena on oppia ja ymmärtää syvemmin sosiaalisia ilmiöitä. Monimenetelmätutkimuksen lähestymistavan erinomaisuus piilee molempien tutkimusmenetelmien vahvuuksien hyödyntämisessä tai toisaalta niiden heikkouksien minimoimisessa. Tutkimusprojektin vaiheet integroidaan synergisesti, kvantitatiivisen vaiheen vaikuttaen kvalitatiiviseen tai päinvastoin.
Monimenetelmätutkimuksessa eri tutkimusmetodit voidaan toteuttaa samanaikaisesti (concurrent) tai peräkkäisesti (sequential). Neljä tyypillistä tutkimusmenetelmän strategiaa ovat triangulaatio, sulauttava menetelmä, selittävä peräkkäinen menetelmä ja tutkiva peräkkäinen menetelmä. Jokaisessa vaihtelevat tutkimuksen aineistonkeruun ja -analysoinnin ajoitus, yhdistäminen ja tulosten raportoiminen. Taulukossa 1 näkyy tyypillisten menetelmien ominaispiirteet.
Taulukko 1. Suomennos Creswell & Plano Clarkin (2007) taulukosta “ The Major Mixed Methods Design types”
Tutkimusmenetelmän strategian valinnassa voidaan käyttää neljää kriteeriä, jotka auttavat tutkijaa valitsemaan sopivimman tutkimusmenetelmän:
1) aineiston kerääminen samanaikaisesti tai peräkkäisesti
2) prioriteetin valitseminen kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen menetelmän väliltä
3) kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen aineistojen yhdistämistapa ja
4) tutkimusta ohjaava teoria tai näkökulma
Aineistot voidaan yhdistää fuusioimalla (merging data sets), sulauttamalla (embedding data at the design level) tai yhdistämällä aineistoanalyysi seuraavan aineiston keruuseen (connecting from data analysis to data collection). Aineiston erilaisella yhdistämisellä voidaan saavuttaa erilaisia tutkimustuloksia, jos aineistot analysoidaan yhdessä tai erikseen, sulautetaan yhteen myös tutkimusmetodit, tai kerätään seuraavaa aineiston edellisen aineiston tuloksien avulla.
Monimenetelmätutkimuksen mahdollisuudet
Monimenetelmätutkimus perustuu siis kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusotteiden laajaan hyödyntämiseen tutkimuksen aineistonkeruussa, analysoinnissa ja tulkinnassa. Monimenetelmätutkimuksen soveltuvuutta on osoitettu monissa tutkimuksissa, mutta tutkimusmenetelmän perustelu on usein jäänyt puutteelliseksi tutkimusprosessin kuvauksessa.
Monimenetelmätutkimuksen laajat vaihtoehdot menetelmien valinnassa ja aineiston analysoinnissa haastavat tutkijaa pohtimaan tarkasti, millaista tietoa monimenetelmätutkimus tarjoaa ja miten parhaiten tutkimusta tukeva tieto kerätään. Monimenetelmätutkimuksen teko vaatii laajaa osaamista eri tutkimusotteiden käytöstä, niiden integroinnista ja tulosten yhdistämisestä. Tutkijoita kehotetaankin priorisoimaan tutumpaa tutkimusotetta tai miettimään jopa tutkimusryhmän muodostamista. Tutkimusryhmät voivat luoda uutta monitieteellistä yhteistyötä, mikä antaa mahdollisuuksia tarkastella tutkimuksen ilmiöitä innovatiivisesti sekä kehittää ja soveltaa uusia tutkimusasetelmia. Tulevaisuudessa monimenetelmätutkimuksen uskotaan olevan laajasti käytetty tutkimusmuoto sen moninaisuuden vuoksi. Tämä haastaa monimenetelmätutkijoita myös osoittamaan tutkimustulosten laatua, joka voisi olla monipuolisempaa ja uskottavampaa.
Monimenetelmätutkimuksella tulee olemaan paikkansa työelämän kehittämisessä, erityisesti interventio-, kokeellisissa- ja korrelatiivisissa tutkimuksissa, jotka pyrkivät selvittämään kompleksisia ja laaja-alaisia ilmiöitä. Monimenetelmätutkimuksessa kvalitatiivisella menetelmällä on mahdollista syventää ilmiön kuvaamista, mikä tarjoaa subjektiivisten näkökulmien hyödyntämisen. Monimenetelmällisen tutkimuksen analyysit tarjoavat tehokkaat työkalut monimutkaisten prosessien ja järjestelmien tutkimiseen sekä monimuotoisten tutkimuskysymysten käsittelyyn.
Tutkijoiden mielestä monimenetelmätutkimuksen kenttä on edelleen nuori ja kehittyvä. Uutta metodologiaa syntyy edelleen ja tutkijayhteisöiden mielestä monimenetelmätutkimuksen tulee jatkossakin olla joustavaa ja innovatiivista. Monimenetelmätutkimuksen uusia haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa ovat erityisesti suuren datamäärän myötä yhtenäisen ja kehittyvän analyysin luominen. Teknologia, jossa käsitellään suuria tietomääriä (Big Data) mahdollistaa analysoinnissa tiedon tarkkuuden uudella, yksilön profiloitumisen tasolla. Yksilöllisten eroavaisuuksien vaikutukset pystytään kehittyvän laskentatehon vuoksi analysoimaan tehokkaammin. Nähtäväksi jää myös voidaanko tulevaisuudessa monimenetelmätutkimusten prosessi automatisoida täysin tekoälyä hyödyntäen.
Kirjoittajat: Oinas R., Suopela T., & Viitala A.
Lähteet:
Argus, D. 2020. Business Intelligence and Big Data: How Microsoft Power BI Brings It All Together. Viittaus 16.10.2020.https://ebs.com.au/blog/business-intelligence-and-big-data-how-microsoft-power-bi-brings-it-all-together
Berman, Elizabeth A. 2017. “An Exploratory Sequential Mixed Methods Approach to Understanding Researchers’ Data Management Practices at UVM: Integrated Findings to Develop Research Data Services.” Journal of eScience Librarianship 6(1): e1104. Viitattu 20.10.2020 https://escholarship.umassmed.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1104&context=jeslib
Creswell, J. 2009. Research Design, Qualitative, Quantitative, and Mixed Methods Approaches. Third edition. SAGE Publications, Inc. United States of America. Viitattu 24.10.2020 http://www.drbrambedkarcollege.ac.in/sites/default/files/research-design-ceil.pdf
Creswell, J., & Plano Clark, V. 2011. Designing and Conducting Mixed Methods Research. 2nd edition. SAGE Publications. Thousand Oaks, CA Viitattu 16.10.2020: https://doc1.bibliothek.li/acd/FLMF050277.pdf
Creswell, J., Plano Clark, V., Gutmann, M. & Hanson, W. 2003. Advanced mixed methods research designs, In Tashakkori, A. & Teddlie, C. (toim.) Handbook of mixed methods in social and behavioral research. 209-240. SAGE Publications. Thousands Oaks, CA. Viitattu 19.10.2020. http://www.corwin.com/sites/default/files/upm-binaries/19291_Chapter_7.pdf
Fetters, M., Curry, L. & Creswell, J. 2013. Achieving Integration in Mixed Methods Designs – Principles and Practices. Health Services Research. Volume 48(6pt2): 2134-2156. Viitattu 17.10.2020 doi: 10.1111/1475-6773.12117
Fetters, M. & Molina-Azorin, J. 2017.The Journal of Mixed Methods Research Starts a New Decade: Perspectives of Past Editors on the Current State of the Field and Future Directions. Journal of Mixed Methods Research. Viitattu 25.10.2020 https://doi.org/10.1177/1558689817729476
Leavy, P. 2017. Research design : quantitative, qualitative, mixed methods, arts based and community-based participatory research approaches. Guilford Press. USA. Viitattu 20.10.2020 https://books.google.com/books?hl=fi&lr=&id=hxyDDgAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=Leavy,+P.+2017.+Research+design+:+quantitative,+qualitative,+mixed+methods,+arts+based+and+community-based+participatory+research+approaches&ots=T53_0Yr7j9&sig=XFiFspqo_ZOzd8Mg1p9kuwk4QyE
Johnson, B. & Christensen, L. 2012. Educational research: Quantitative, Qualitative, and Mixed Approaches, 4th edition. SAGE Publications, Inc. United States of America. Viitattu 16.10.2020. https://books.google.fi/books?id=b2ujHWrRpVQC&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false
Johnson, B. & Onwuegbuzie, A. 2004. Mixed Methods: A Research Paradigm Whose Time Has Come. Educational Researcher. Volume 33, No 7. 14-26. Viitattu 19.10.2020. DOI: 10.3102/0013189X033007014
Toikko, Timo; Rantanen, Teemu 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampereen yliopisto.2017-03-21T13:21:05Z. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-7732-4
Sormunen M., Saaranen, T., Tossavainen, K. & Turunen, H: 2013 Monimenetelmätutkimus terveystieteissä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti.2013: 50 312–321. Viitattu 25.10.2020 https://journal.fi/sla/article/view/41281/10526