Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? Pystyykö siihen varautumaan tai sitä ennakoimaan? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pyörii päässä, kun tulevaisuutta pohditaan. Olisihan se helppoa, jos olisi kristallipallo käytettävissä. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten on mietittävä muita keinoja. Mitä nämä keinot voisivat olla, siitä saat lisätietoa lukemalla tämän blogikirjoituksen.
Tulevaisuudentutkimus on itsenäisenä tieteenalanaan luonteeltaan poikkitieteellistä ja tieteidenvälistä tutkimusta. Tulevaisuusajattelun keskeisinä tehtävinä on ennakointi, innovointi, kommunikointi ja mielikuvitus. Ideointikyky ja luovuus ovat puolestaan sen edellytyksiä.
Tulevaisuudentutkimuksen tarkoitus
Ennakoinnin lisäksi tulevaisuudentutkimuksessa pyritään tavoiteltavien kehityssuuntien ja vaihtoehtoisten kehitysmahdollisuuksien löytämiseen. Tarkoituksena on ehdottaa, arvottaa ja keksiä todennäköisyyksiä ja mahdollisuuksia tulevaisuuksista. Tämän tieteenalan perustehtävä on pyrkiä ymmärtämään tulevaa. Mikä siinä on todennäköistä, mikä mahdollista, mikä on ei toivottavaa ja mikä toivottavaa.
Tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen esittely mahdollisimman objektiivisesti. Tulevaisuudentutkimuksen perusongelmana on kuitenkin se, että tutkimuskohdetta ei ole vielä olemassa. Siihen liittyvä tieto voidaan todistaa pitäväksi vasta sitten, kun tulevaisuus on nykyisyyttä. Siksi lähtökohtana onkin tutkia tulevaisuudesta viitteitä antavia oletuksia, ajatuksia ja tulevaisuudenkuvia.
Tieteenä tulevaisuudentutkimus sisältää sekä soveltavaa toimintaa, että tieteenalan historian ymmärtämistä ja tieteenfilosofian kehittämistä, menetelmäkehitystä ja uuden teorian muodostusta.
Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin prosessi
Tulevaisuudentutkimuksessa ei ole vain yhtä prosessia, vaan ennakointimenetelmiä on jotakuinkin yhtä paljon kuin on yrityksiä ja organisaatioita. On hyvä tiedostaa tulevaisuudentutkimuksen erityispiirre, että tarkemmin prosessi muodostuu valittujen yksittäisten menetelmien, kuten esimerkiksi skenaarioiden kautta.
Kuviossa 1 on kuvattu vaiheittain tulevaisuudentutkimuksen prosessin eteneminen. Tavoitteena on muodostaa tulevaisuudennäkymä, joka luovutetaan päätöksenteon tueksi strategiavaiheessa.
Kuvio 1. Tulevaisuuden tutkimuksen prosessikaavio (mukaellen Voros 2005; 11)
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä
Tulevaisuus ei ole konkreettisesti läsnä aistein tutkittavaksi, eikä siten täytä tieteellisessä tutkimuksessa tutkimuskohteelta vaadittavaa olemassaolon edellytystä.
Tulevaisuutta tutkittaessa on joihinkin tieteen perusedellytyksiin suhtauduttava uudella tavalla. Teoriassa on mahdollista, että eri asiantuntijat voivat saada samasta aineistosta erilaisia tuloksia. Tuloksiin vaikuttavat esimerkiksi tausta ja mielipiteet.
Tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä luokitellaan usealla eri tavalla. Usein yksi menetelmä ei riitä aiheen kokonaisvaltaiseen tutkimiseen, vaan käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.
Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ovat laaja ja kirjava joukko erilaisia lähestymistapoja. Niillä on yhteisiä piirteitä, mutta myös huomattavia eroja. Menetelmiä voidaan käyttää myös toisten menetelmien kanssa ristiin.
Tulevaisuudentutkimus liiketoiminnan kehittämisessä
Yritykset käyttävät tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä osana strategista suunnitteluaan. Pyrkimyksenä on liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen sekä kilpailukyvyn varmistaminen tulevaisuudessa.
Eräs strategisessa suunnittelussa käytettävä tulevaisuudentutkimuksen menetelmä on skenaariotyöskentely. Siinä luodaan ajatuksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Yritykset tekevät esimerkiksi pitkän aikavälin strategisia linjauksia niihin teknologioihin ja palveluihin, joiden uskovat olevan mahdollisia sekä haluttuja tulevaisuudessa.
Shell on käyttänyt jo 1970-luvulta lähtien pitkän aikavälin skenaariotyöskentelyä tavoitteenaan auttaa yhtiön johtoa löytämään keinoja parempien päätöksien tekemisessä. Shell kertoo rohkaisevansa johtajiaan puntaroimaan ”mitä jos?” kysymyksien kautta tulevaisuuden tapahtumia, joiden toteutuminen voisi tuntua jopa kaukaiselta. Näin pyritään laajentamaan johtajien ajattelua.
Skenaariotyöskentelyä voi hyödyntää myös lyhyemmällä aikavälillä. Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoo soveltavansa skenaariotyöskentelyä mielellään, jotta löytäisi vaihtoehtoja hankalan olemassa olevan tilanteen ratkaisemiseksi.
Skenaariotyöskentelyn tärkeys ja tarve yritysten strategisessa suunnittelussa korostuu juuri tässä ajassa, jossa maailma ja sen monimutkaiset toimitusketjut ovat COVID-19-pandemian runtelemia.
Menetelmien luotettavuuden arviointi
Tulevaisuudentutkimuksessa ja ennakoinnissa käytettyjen menetelmien luotettavuutta on haasteellisempaa arvioida, kuin muiden alojen tutkimuksissa. Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmiä sekä arvioinnin viitekehyksiä on useita. Tulevaisuudentutkimuksessa käytetään useiden muiden tieteenalojen menetelmien lisäksi myös itse kehitettyjä menetelmiä.
Kuviossa 2 Rubin on kuvannut tutkimukseen vaikuttavat monet tekijät. Täysin varmojen johtopäätösten tekeminen tulevaisuudesta on mahdotonta.
Kuvio 2. Tutkimukseen vaikuttavat tekijät (Rubin 2014)
Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien luotettavuutta arvioitaessa haasteena on löytää sopivin lähestymistapa ja arviointikysymykset. Vaikka tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmillä saatu tieto ei ole 100 % pitävää, se kuitenkin lisää ymmärrystä tulevaisuuden ilmiöistä ja niiden mahdollisista kehityssuunnista. Se auttaa myös varautumaan riskeihin ja tekemään valintoja.
”TULEVAISUUS EI OLE SIELLÄ JOSSAIN, MIHIN OLEMME MENOSSA, VAAN SE ON JOTAIN SELLAISTA, MITÄ OLEMME YHDESSÄ LUOMASSA” Anita Rubin
Kirjoittajat:
Kovanen Marko
Kuukkanen Tuula
Lehtinen Soili
Louhi Perttu
Viljanen Anni
Ylihurula Helena
Muutama lähde:
Hiltunen, E. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Alma talent. Viitattu 8.10.2020 https://www.ellibslibrary.com/fi/bookshelf .
Rubin, A. 2014. Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena. Viitattu 8.10.2020 https://metodix.fi/2014/12/02/anita-rubin-tulevaisuuksientutkimus-tiedonalana-ja-tieteellisena-tutkimuksena/.
Voros J. 2005. A generic foresight process framework. Faculty of Business and Enterprise. Hawthorn: Swinburne University of Technology.