Mitä oikein on tämä kehittävä työntutkimus? Kukaan meistä ei ollut käyttänyt tai osallistunut itse kehittävään työntutkimukseen. Asia oli meille upouusi, upposimme välillä vaikeaselkoisen teorian suohon ja haimme kiivaasti menetelmän punaista lankaa. Oma ymmärryksemme on kasvanut yhdessä pohtiessa, tehdessä ja teoriaa pyöritellessä.
Meille esseen kirjoittaminen oli ensimmäinen askel kohti ymmärryksen lamppujen välähdyksiä. Ryhmän diaesityksen ja tämän blogin avulla, koemme saaneemme otteen kehittävän työntutkimuksen teorian reunasta ja sitä ravistellessamme meille on muodostunut selkeämpi kuva kokonaisuudesta. Tervetuloa mukaan yhteiselle matkalle, jonka tienviitat on rakennettu kehittävän työntutkimuksen perusteista.
Mistä kehittävästä työntutkimuksesta oikein on kyse?
Kaikki kehittävässä työntutkimuksessa kietoutuu kahden asian ympärille. Ekspansiivisen oppimisen syklinen malli on koko menetelmän perusta. Toiseksi tekeminen pohjautuu aina aitoon yhdessä tutkimiseen ja kehittämiseen. Vilkaistaan tarkemmin ekspansiivisen oppimisen mallia. Sen vaiheet muodostavat yhden syklin ja ne voivat toistua uudelleen niin, että ne ovat osia jatkuvasta kehitysprosessista. Yhteisen kehittämisen kautta voi syntyä myös useampi rinnakkainen kehitysprosessi. Tähän sykliin perustuu myös kehittävän työntutkimuksen tunnetuin käytännön sovellus, Muutoslaboratorio®. Jos olet kiinnostunut ekspansiivisen oppimisen syklistä tarkemmin, kannattaa tutustua Helsingin avoimen yliopiston Youtube -videoon, jossa Kirsi Kallio avaa sitä. Linkki Kirsi Kallio, video.
Kuvio 1: Ekspansiivisen oppimisen sykli (muokattu Engeströmin kuvasta, 2001, 152)
Kehittävän työntutkimuksen prosessi pohjautuu siis tähän ekspansiivisen oppimisen malliin. Kehittävän työntutkimuksen tavoitteena on toiminnan haasteiden perussyiden ymmärtäminen. Keskeistä on hahmottaa, miten ja mitkä arjen käytännöt saattavat aiheuttaa ongelmia ja estää kehittymistä. Näihin asioihin haetaan muutosta kaivautumalla yhdessä vaikeuksia alkulähteille. Ymmärryksen jälkeen on mahdollista suunnitella ja tehdä muutoksia sekä arvioida muutoksen onnistumista.
Kehittävän työntutkimuksen toinen perusta on yhdessä tutkiminen ja kehittäminen. Taustalla on ajatus siitä, että yhteisöt muotoutuvat toimintajärjestelmistä ja yksilöiden toiminnasta. Tämän vuoksi toiminnan ideaa, rakennetta, muutostarpeita ja -mahdollisuuksia tarkastellaan yhdessä. Kehittämisen kohteet ja kokeiltavat ratkaisut ovat porukalla päätettyjä. Käytännössä tutkimisen ja työskentelyn tavat valitaan sekä työyhteisölle, tilanteeseen että haasteisiin sopiviksi. Menetelmä ei ole siis sidottu tiettyyn tapaan työskennellä. Kehittävän työntutkimuksen prosessi on selkeä, mutta matkan alussa ei vielä tiedetä, mille polulle lähdetään. Osallistujat sitoutuvat yhteiseen tutkimiseen ja oivaltamiseen, mikä vaatii kykyä sietää epävarmuutta ja halua katsoa omaa työtä kriittisesti.
Interventiot eli muutokseen tähtäävät väliintulot luovat menetelmän työskentely-ympäristön. Niiden tarkoitus on uudenlaisten toimintamallien löytäminen osallistamalla työntekijät muutosprosessiin. Osallistavat työskentelytavat valitaan työyhteisöön ja käsiteltävään asiaan sopiviksi. Tämä vaatii työskentelyn fasilitaattorilta osaamista ja perehtymistä. Muutoslaboratorio® on intervention sovellus, joka on kehitetty kehittävän työntutkimuksen välineeksi.
Kuvio 3: Muutoslaboratorion periaatemalli (Virkkunen ym. 2008, 20).
Peilejä ja ponnahduslautoja
Kehittävän työntutkimuksen prosessissa ymmärrys oman työyhteisön toiminnasta on keskeistä. Ymmärrys kasvaa peiliin katsomisen kautta ja peilinä toimii nykytilan analyysi. Sitä varten kootaan aineistoa, joka voi olla määrällisen ja laadullisen tutkimuksen tuloksena saatua. Peilit ohjaavat kehittämistyötä ja luovat pohjan oman toimintaympäristön tutkiskelulle ja yhteiselle reflektiolle. Tärkeää on yhdessä pystyä kriittisesti tarkastelemaan nykyisiä ajattelu- ja toimintatapoja. Työntekijät ovat oman toimintajärjestelmänsä tutkijoita ja kehittäjiä. Peilien avulla nähdään arkityöskentelyn, annettujen tavoitteiden, ohjeiden ja säädösten välisiä ristiriitoja. Niiden tunnistaminen käynnistää kehittämistyöskentelyn.
Kehittäminen tuottaa ponnahduslautoja, jotka auttavat muutoksen toteuttamisessa. Tällainen ponnahduslauta voi olla esimerkiksi uusi väline, toimintatapa tai yhteistoimintamuoto. Ponnahduslaudat ovat siis välineitä ja keinoja, joilla muutos oletetaan tapahtuvan. Näitä muutoksia testataan käytännössä, arvioidaan toimivuutta ja mietitään, otetaanko tämä laajemmin käyttöön. Muutosprosessi voi tapahtua nopeasti tai se voi viedä vuosia.
Työelämässä
Kehittävää työntutkimusta on hyödynnetty mm. Asunto ensin 2.0 – periaatteen valtakunnallisessa kehittämisessä 2020-luvulle. Yksi osa kokonaisuudesta toteutettiin Sininauhasäätiön asunnottomien tuetussa asumisyksikössä, jonka tuloksista uutisoitiin heidän nettisivuillaan syksyllä 2019 otsikolla “Valvojista valmentajiksi”. Juttuun voit tutustua tarkemmin täällä.
YAMK opiskelijalle kehittävä työntutkimus pähkinänkuoressa
Menetelmä on osallistava ja reflektiivinen tutkimusote, joka tutkii työtä ja organisaatioita. Työntekijät ovat osa tutkimusryhmää. Myös prosessin ohjaaja on osa työyhteisöä. Hän ohjaa ja varmistaa prosessin jatkumisen myös pysähtyneiden hetkien yli ja varmistaa prosessin vaiheesta toiseen siirtymisen.
Menetelmä on yhteisöllinen, syklinen, osallistava, toimijalähtöinen, mutta haasteellinen, koska muutokset aiheuttavat muutoksia ja uusia ratkaistavia haasteita. Prosessilla ei ole selkeää alkamis- tai päättymisaikaa. Prosessi synnyttää helposti rinnakkaisprosesseja ja kehittämispolkuja, joiden hallinta ja seuranta ovat haasteellisia. Myös tulosten vakiinnuttaminen vaatii resursseja. Kehittävä työntutkimus on laaja kehittämisprosessi ja sen läpivienti on syklinen ja voi viedä kokonaisuudessaan vuosia.
Kirjoittajat: Mustonen T., Nurmi E., Ollikainen A., Rattola T., Uusitupa L., & Valta M.
Linkkivinkit
Ekspansiivisen oppimisen sykli – FL Kirsi Kallio
Päälähteet
Engeström, Y. 2001. Expansive learning at work: Toward an activity theoretical reconceptualization. Journal of education and work, 14(1), 133–156. Viitattu 20.10.2020 https://doi.org/10.1080/13639080020028747
Virkkunen, J. (toim.), Ahonen, H., & Lintula, L. (toim.) 2008. Uuden toimintakonseptin kehittäminen ammattikorkeakouluun: muutoslaboratorio yhteisen kehittämisen välineenä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja A, Tutkimukset ja raportit,No.13. http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/A_SARJA/PDF/STADIA_SARJA_A_T_R13_korjattu.pdf
Mustonen, T., Nurmi, E., Ollikainen, A., Rattola, T., Uusitupa, L. & Valta, M. 2020 Kehittävä työntutkimus. Essee. Työelämän kehittämismenetelmät, Digiajan palvelujohtaminen YAMK, Tiedolla johtamisen asiantuntija YAMK. Lapin Ammattikorkeakoulu 2020.