Meistä jokainen kuuluu osaltaan eri verkostoihin, ja ne ovat ympärillämme koko ajan kaikkialla. Verkostojen luominen on välttämätöntä niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta. Jos pysähdyt hetkeksi pohtimaan sinua lähellä olevia verkostoja esimerkiksi työn tai opiskelun näkökulmasta, tunnistatko, kuinka moneen verkostoon kuulut? Esimerkiksi tämän blogitekstin lukijana kuulut osaksi Lapin ammattikorkeakoulun blogiverkostoa.
Jokainen meistä saattaa mieltää verkosto -käsitteen ja sen sisällön merkityksen eri tavalla, mutta verkostotutkimuksen näkökulmasta sillä käsitetään organisaatioiden välisten suhteiden kokonaisuutta. Verkostoitumisella tarkoitetaan kahden tai useamman osapuolen pidempiaikaista ja usein strategista, luottamuksellista, kaikkia osapuolia pitkällä aikavälillä hyödyttävää yhteistyötä. Verkostojen ja verkostoitumisen mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä. Esimerkiksi työyhteisöjen käyttöön suunnatut sosiaaliset palvelualustat mahdollistavat nopean ja tehokkaan tavan jakaa informaatiota ja samalla helpon keinon muodostaa uusia verkostoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Verkostoitumisen myötä työnteko on muuttunut yhteisöllisemmäksi synnyttäen uudenlaisia tapoja toimia sekä oppia uutta.
Verkostotutkimus- mitä se käytännössä on?
Verkostotutkimuksen avulla tutkitaan ja tarkastellaan luonnollisesti verkostoja eri näkökulmista. Tutkimuksen taustalla tulisi olla tietopohjainen verkoston toiminnan ja verkostoitumisen idean ymmärtäminen. Verkostosta löytyy usein keskustaho, joka liittää verkoston eri osat toisiinsa. Verkostoja tutkiessa tulisikin hahmottaa esimerkiksi jonkin tietyn yrityksen verkostosuhteiden kokonaisuus. Verkostotutkimuksen keskiössä ovat eri toimijoiden väliset suhteet, toiminta ja verkostojen muotoutumisen taustalla olevat seikat. Verkostosuhteita voidaan tarkastella muutamista näkökulmista: yhteistyöhön liittyvien henkilösuhteiden ja vuorovaikutuksen, yhteistyön suunnittelun ja toteutuksen tai konkreettisten ilmenemismuotojen kautta, mikä käsittää esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden vaihtamista. Strategioiden ja liiketoiminnan tarkastelun kohteena ovat yksittäisten yritysten strategioiden vertaaminen verkoston yhteiseen strategiaan. Verkostoa voi tarkastella myös sen toimintojen ohjaamisen kautta, mikä tarkoittaa esimerkiksi toiminnalle asetettujen vaatimusten ja sääntöjen tai hintaohjauksen riippuvuuden tarkastelua suhteessa muuttuviin markkinatilanteisiin.
Tutkimusaineistoa voi kerätä esimerkiksi haastattelujen, kyselyjen, havainnoinnin tai sidosryhmäkarttojen avulla. Yleensä otantatapana verkostotutkimuksessa on aineistolähtöinen- tai lumipallo-otanta. Aineisto voi olla yksiulotteinen, kaksiulotteinen tai egokeskeinen. Aineiston analysoiminen aloitetaan ryhmittelemällä verkostosuhteet ja verkostokumppanuudet kategorioihin ja tämän jälkeen eritellään positiivisten ja negatiivisten suhteiden eroja. Tutkimustuloksia analysoidaan ja esitetään usein kahden menetelmän, verkostomatriisin ja graafin, avulla tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Algebrallista esittämistapaa käytetään harvemmin sen rajoitusten vuoksi.
Verkostotutkimuksen luotettavuuden kriteereinä pidetään uskottavuutta, toistettavuutta, kyllästeisyyttä ja siirrettävyyttä. Tutkimuksen luotettavuuteen liittyy kiinteästi myös johdonmukaisuus, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tutkittavan ilmiön perusrakenteen, tutkimusaineiston, lähestymistavan, analyysimenetelmän ja analyysitavan, tulosten esittämisen ja johtopäätösten loogista kokonaisuutta. Arvioinnin avulla tutkimusprosessi tehdään mahdollisimman näkyväksi.
Verkoston hyödyt matkailualalla
Lapin matkailun aluekehittämistä on tutkittu verkostotutkimuksen avulla. Tytti Kurtin julkaisemassa tutkimuksessa kuvattiin Lapin matkailutoimijoiden yritysrakenteita sekä yhteistyön mahdollisuuksia. Matkailukeskuksien palveluiden ja toiminnan kehittämistä kuvattiin yritysten välisen yhteistyön kautta. Yksi yritys saattaa omistaa rinteet, toinen vuokraa urheiluvälineitä ja kolmas tarjoaa majoituspalveluja. Matkailukeskuksen toiminnan kokonaisuutta saattaa olla tuottamassa useiden kymmenien yritysten verkostomainen yhteisö. Toiminnan kehittäminen mahdollistaa ympärivuotisen toiminnan eri vuodenaikoihin sopivien palveluiden muodossa. Tutkimuksessa havaittiin, että verkostoituminen ei välttämättä aina ole yhteistä tekemistä, vaan se voi olla myös tietojen ja kokemuksien vaihtoa. Verkostotutkimuksen tärkein hyöty oli verkoston sisäinen tietopääoma, jota yrittäjät aikoivat hyödyntää tulevaisuudessa toimintansa kehittämiseen. Tässä tapauksessa verkostotutkimus toimi hyvin kehittämismenetelmänä palveluiden kokonaisuuden sekä yksittäisten yrittäjien näkökulmista.
Loppuyhteenveto
Yhteiskunnan palvelujärjestelmässä verkostot ulottuvat yli sektorirajojen. Monimutkaiset palvelurakenteet takaavat hyvät mahdollisuudet verkostojen toiminnan syvälliselle ymmärtämiselle sekä laadukkaalle verkostotutkimukselle. Koska verkostotutkimus on vuorovaikutteista, työelämälähtöistä ja tavoitteellista verkostoon kuuluville toimijoille, verkostotutkimus voidaan todeta tärkeäksi tutkimusmuodoksi erilaisissa tulevaisuuden kehitystarpeissa. Työ- ja opiskeluelämä koostuu laajasti erilaisten yritys- tai organisaatioverkostoista, ja verkostojen monipuolisuus ja verkostosuhteiden laatu määrittävät osaltaan tulevaisuuttamme. Tulevaisuuden menestyvät organisaatiot osaavat hyödyntää verkostomaista työskentelytapaa omassa toiminnassaan, ja samalla onnistuvat kokoamaan laajan joukon osaajia yhteiseen verkostotyöskentelyyn.
KirjoittajaT: Frigren M., Oksanen J., Sabki J., Snell H., Viljanen M., & Väisälä M.
Lähteet:
Hakanen, M., Heinonen, U. & Sipilä, P. 2007. Verkostojen strategiat – Menesty yhteistyössä. Helsinki: Edita Prima Oy.
Johansson, J-E. Smedlund, A. 2015. Verkostoanalyysi. Viitattu 17.10.2020. https://www.researchgate.net/publication/320453154_Verkostoanalyysi.
Ojasalo, K., Moilanen, J., Ritalahti, J., 2015. Kehittämistyön menetelmät – Uudenlaista osaamista liiketoimintaan., Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Salonheimo, M. 2007. Operatiivinen verkostointegraatio, työpapereita tutkimushankkeesta. Rovaniemi. Lapin yliopistopaino. Viitattu https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61812/OVI-tyopapereita_kirja-FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Teittinen, A. 2014. Verkostoanalyysi tutkimusmenetelmänä. Viitattu sivustoon 9.11.2020 https://metodix.fi/2014/05/19/teittinen-verkostoanalyysi-tutkimusmenetelmana/
Kuvalähde:
Tekijä, LeventeGyori, rojaltivapaa, tunnus 95843581
https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/ring-many-hands-team-95843581