LUOVA JA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN DESIGN-TUTKIMUS

Designia pohtiessa mieleen nousee ensimmäisenä muoti ja muotoilu. Mitä kaikkea upeiden design-tuotteiden takana on? Mahtavat, huolella suunnitellut, korkeatasoiset materiaalit, laadulla valmistetut tuotteet, kuten huonekalut, valaisimet, astiat ja vaatteet. Designia tarvitaan myös tuotteen sisälle valmistustapoihin, ohjelmistoihin, koneisiin ja käyttöliittymiin, jotta ne toimivat tarkoituksen mukaisesti ja niiden käyttäminen olisi helppoa ja mukavaa.

Miten design-sanan ja tutkimuksen sitten voi liittää yhteen? Vastaus on helppo. Design-tutkimukseen liittyy paljon samaa kuin mielikuvaan sanasta design. Se on hyvin käytännönläheistä, kuten tuotteiden suunnittelu ja valmistuskin, ja sitä kehitetään kokeilujen tai prototyyppien avulla. Design-tutkimuksessa suunnitellaan käyttäjälähtöisesti uusi toimintatapa tai prosessi ja samalla kehitetään teoreettista ymmärrystä tutkimuksen aiheesta. Monet design-tutkimukset suuntautuvat opetus- ja kasvatusalaan.

Design-tutkimus alkaa huolellisella suunnittelulla. Tavoitteena on tuottaa uudenlainen ratkaisu käytännön ongelmaan ja kehittää teoreettista tietoa luotettavaksi interventioiden avulla. Design-tutkimuksen tehtävänä on sekä teorian että käytännön edistäminen. Tutkimuksen aikana “testataan” suunniteltua asiaa “aidossa” ympäristössä. Tutkimuksen kehittävän luonteen takia siitä käytetään myös nimeä kehittämistutkimus. Alla olevassa kuvassa on kerrottu design-tutkimuksesta käytössä olevat suomen- ja englanninkieliset nimet sekä tutkimussuunnat, joissa tutkimusta käytetään.

Design-tutkimusprosessi sisältää jatkuvaa arviointia ja asiantuntijoiden hyödyntämistä. Sen tavoitteena on luoda malli, jota toimeksiantaja pystyy hyödyntämään. Tutkimuksessa nouseekin keskiöön vuorovaikutus ja kehittäminen tutkimuksessa mukana olevien asiantuntijoiden ja tutkittavien kanssa. Tutkija kehittääkin tutkimustaan saadun palautteen pohjalta. Tutkimuksen tekotapoja on yhtä paljon kuin design-tutkijoita.

Kasvatustieteellinen design-tutkimus pyrkii ymmärtämään kuinka, milloin ja miksi oppiminen mahdollistuu tai estyy. Se myös pyrkii mahdollistamaan oppimista edistävien ympäristöjen suunnittelua. Tutkimusmenetelmänä design-tutkimus on hyvin käytännönläheinen.

Kuinka design-tutkimuksen kanssa edetään?

 Design-tutkimus jakautuu kolmeen eri vaiheeseen, jotka ovat alkukartoitus, kehittämisvaihe ja arviointi tai yhteenveto. Alkukartoituksessa tutkija perehtyy tutkimusaiheen teoriaan ja syventää omaa ymmärrystään aiheesta ja tutkimuksen kohteena olevasta organisaatiosta. Alkukartoituksen aikana asetetaan tavoitteet tutkimukselle yhdessä tutkittavan organisaation asiantuntijoiden kanssa.

Kehittämisvaiheessa tutkija testaa, arvioi ja muokkaa suunnitelmaansa asiantuntijoilta keräämänsä ja omakohtaisen palautteen sekä jo saatujen tulosten pohjalta. Tässä vaiheessa on yleensä useampi design-sykli, joiden aikana suunnitelma tai malli tarkentuu. Kehittämisvaiheessa myös kerätään kaikki analysoitava data joko laadullisilla tai määrällisillä menetelmillä tai näiden yhdistelmällä.

Viimeisessä vaiheessa tarkastellaan kriittisesti tutkimuksen tavoitteiden toteutumista ja mallin käyttökelpoisuutta toimeksiantajan organisaatiolle. Kriittisen tarkastelun vaiheessa desigia voi vielä hioa palautteen ja tutkimuksessa esiin nousseen datan avulla.

Kaikki vaiheet sisältävät vähintään yhden design-syklin. Design-syklien tarkoituksena on se, että aina kun suunnittelemme esimerkiksi oppimisratkaisuja, testaamme ja kehitämme sitä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Vaikka tutkimus saatetaankin jossain kohtaa päätökseen, malleista ei tarvitse tulla staattisia. Ideaalitilanteessa mallit jäävät elämään omaa elämää, vaikka tutkija on poistunut rakennuksesta.

Miten design-tutkimusta voi tehdä käytännössä ja onko tutkimus luotettavaa?

Design-tutkimusta on käytetty esimerkiksi äidinkielen opetuksen kehittämiseen erityislapsien luokassa. Kyseisessä väitöstutkimuksessa tutkija itse piti kolme oppituntia, joiden tuntisuunnitelmia hän muokkasi sen mukaisesti, miten lapset olivat aiemmalla tunnilla käyttäytyneet. Jokainen oppitunti oli siis yksi sykli ja niiden välissä designia, eli tuntisuunnitelmaa muokattiin palautteen, eli oppilaiden käytöksen perusteella.

Design-tutkimuksessa luotettavuuden kannalta on oleellista kirjata hyvin tarkkaan jokainen design-sykli vaiheineen. Myös design-tutkimuksen tavoitteiden määrittely on hyvin tarkkaa. Koska design-tutkimuksessa tutkittavaa aineistoa eli dataa kerääntyy paljon, tämä voi aiheuttaa tutkijoille haasteen objektiiviseen ja puolueettomaan tarkasteluun sekä analysointiin.

Design-tutkimuksen etuna on monipuolinen tutkimusmenetelmien käyttö, design- tutkimuksessa voidaan käyttää kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä yhtä aikaa. Design-tutkimusta tehdessä teoreettinen ja käytännön maailma kohtaavat, ja lopputuloksena voi olla toimivia ja innovatiivisia teorioita ja malleja todellisen maailman suuriin ja pieniin ongelmiin. Tässä kohtaa sekä design-tutkimus että design yhdistyvät; myös designin lopputuotoksena on esineen muoto tai malli tai käyttöliittymän tai brändin muoto, joita maailma tarvitsee fyysisesti ja henkisesti. Design-tutkimuksessa syntyy tietoa ja käytänteitä, joita ei tutkimuksen alussa ole osattu edes tavoitella tai odottaa.

Kirjoittajat: Noora Karme, Eliisa Mannila, Elisa Raatikainen, Maarit Rajatalo, Jenni Rouvinen ja Johanna Trast

Kirjallisuutta design-tutkimuksesta:

McKenney, S. & Reeves, T.C. 2012. Conducting Educational Design Research. London & New York: Routlegde. E-kirja. ProQuest Ebook Central  https://luc.finna.fi/lapinamk/

Pernaa, J. 2013. Kehittämistutkimus tutkimusmenetelmänä. Teoksessa J. Pernaa (toim.) Kehittämistutkimus opetusalalla. https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/kehitt%C3%A4mistutkimus-tutkimusmenetelm%C3%A4n%C3%A4

Rautio, H-K. 2011. Miltä musiikki tuntuu?: Design-tutkimus musiikin käyttämisestä opetusvälineenä pienryhmäopetuksessa äidinkielen tunneilla. Lapin yliopisto. Pro-gradu –tutkielma.  http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011032