{"id":168,"date":"2021-05-12T11:42:59","date_gmt":"2021-05-12T08:42:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=168"},"modified":"2021-08-05T13:19:30","modified_gmt":"2021-08-05T10:19:30","slug":"lectio-praecursoria-ikaantyneiden-nakovammaisten-henkiloiden-naonkuntoutus-terveyteen-liittyva-elamanlaatu-ja-siihen-yhteydessa-olevat-tekijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=168","title":{"rendered":"Lectio praecursoria: Ik\u00e4\u00e4ntyneiden n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden n\u00e4\u00f6nkuntoutus, terveyteen liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatu ja siihen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t"},"content":{"rendered":"

\u201dVeeran n\u00e4\u00f6n heikkeneminen vaikuttaa eniten h\u00e4nen psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyns\u00e4. Veera on jo vuosien ajan joutunut sopeutumaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n pahenevien n\u00e4k\u00f6ongelmien kanssa. V\u00e4hitellen h\u00e4n on joutunut luopumaan monista itselleen t\u00e4rkeist\u00e4 asioista, kuten k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4, lukemisesta ja television katselusta. Veera ei halua ajatella n\u00e4k\u00f6vammaisille tarkoitettujen apuv\u00e4lineiden hankkimista, koska ajattelee, ett\u00e4 n\u00e4\u00f6n heikkenemiseen ja arkiaskareista selviytymisen vaikeutumiseen on vain tyydytt\u00e4v\u00e4. Apuv\u00e4lineet eiv\u00e4t paranna n\u00e4k\u00f6\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Veera kokee ne hy\u00f6dytt\u00f6min\u00e4. Veera pyyt\u00e4\u00e4 ajoittain miehelt\u00e4\u00e4n apua niihin kotiaskareisiin, joista ei tunne selvi\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Hankaluuksia tuottavat etenkin lihan ruskistaminen, pyykkikoneen ohjelman valitseminen, numeroiden n\u00e4pp\u00e4ileminen puhelimeen sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n sanomalehden lukeminen. Ulkopuolisen avun tarpeen my\u00f6nt\u00e4minen ja pyyt\u00e4minen on Veeralle suuri kynnys. Ty\u00f6l\u00e4istaustaisena Veeralla on vahva halu selviyty\u00e4 ilman ulkopuolista apua, ja etenkin ilman yhteiskunnan ja sosiaalipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n apua. Veeran elinpiiri ja el\u00e4m\u00e4ntapahtumat ovat n\u00e4k\u00f6vamman seurauksena rajoittuneet. H\u00e4n nauttii kodin ulkopuolisesta asioinnista ja tapahtumista, esimerkiksi teatterissa k\u00e4ymisest\u00e4, mutta ei itse aktiivisesti pyyd\u00e4 asiointiapua tai retki\u00e4 kodin ulkopuolelle, koska ei halua olla sukulaisilleen h\u00e4iri\u00f6ksi ja vaivaksi. Veera ei ole valitellut muistinsa heikentymist\u00e4, p\u00e4invastoin, n\u00e4\u00f6n heikentyess\u00e4 h\u00e4nen muistinsa tuntuu vain ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kuulemaansa ja painaa asioita mieleens\u00e4 tehokkaammin. H\u00e4n ei n\u00e4e k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eurolaskinta, mutta muistaa kuuden kertotaulun hyvin ja laskee siten markkam\u00e4\u00e4r\u00e4iset hinnat suhteellisen nopeasti.\u201d <\/em><\/p><\/blockquote>\n

Vuodet ovat vierineet ja edell\u00e4 esitetyn tarinan Veera on nyt yli 90-vuotias. H\u00e4n asuu yksin kotihoidon turvin. Arkea ja itsen\u00e4ist\u00e4 selviytymist\u00e4 rajoittaa edelleen eniten n\u00e4k\u00f6vamma. Veeran muisti toimii kohtuullisen hyvin edelleen, mutta arki on rajoittunut kotiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sosiaaliset suhteet harvakseltaan vieraileviin sukulaisiin. Veeralla ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6vammaisille tarkoitettuja apuv\u00e4lineit\u00e4, h\u00e4nen kotiinsa ei ole tehty valaistusmuutost\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja \u2013 koska ei niit\u00e4 itse ole halunnut. Veeralle on kyll\u00e4 useaan otteeseen monen eri tahon toimesta tarjottu n\u00e4\u00f6nkuntoutuspalveluja, mutta h\u00e4n on niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti kielt\u00e4ytynyt.<\/p>\n

Veeran tilanne ei ole poikkeuksellinen eik\u00e4 h\u00e4n ole ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6vammansa kanssa yksin. Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) n\u00e4k\u00f6vammarekisterin tietojen mukaan 50\u00a0000 n\u00e4k\u00f6vammaista henkil\u00f6\u00e4, joista suurin osa on ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6vammaiset eiv\u00e4t edusta yleist\u00e4 stereotyyppist\u00e4 kuvaa n\u00e4k\u00f6vammaisuudesta, mink\u00e4 asioita tulee tarkastella juuri heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s havaittu tarve saada n\u00e4\u00f6nkuntoutukselle tieteellist\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jota on v\u00e4h\u00e4n kansainv\u00e4lisesti ja etenkin kansallisesti. Suomessa n\u00e4k\u00f6vammaistutkimusta on tehty vuosikymmenten saatossa hyvin v\u00e4h\u00e4n etenkin kohdistuen ik\u00e4\u00e4ntyviin n\u00e4k\u00f6vammaisiin henkil\u00f6ihin. Maailman Terveysj\u00e4rjest\u00f6 (WHO) tavoittelee maailmanlaajuisesti alkaneella vuosikymmenell\u00e4 tervett\u00e4 vanhenemista. Elini\u00e4n pidentyess\u00e4 on terveyden lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tavoitella my\u00f6s laadukasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja onnistunutta vanhenemista. Tervett\u00e4 vanhenemista tulisi tarkastella toimintakykyisyyden ja voimavarojen n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolloin mahdollistuu omann\u00e4k\u00f6inen ja omaehtoinen el\u00e4m\u00e4 my\u00f6s vanhuuden el\u00e4m\u00e4nvaiheessa \u2013 n\u00e4k\u00f6vammasta huolimatta.<\/p>\n

Vuonna 1976 julkaistiin suomalaisen n\u00e4k\u00f6vammaistutkimuksen klassikkona pidetty Urpo Kuotolan v\u00e4it\u00f6skirja, joka k\u00e4sitteli n\u00e4k\u00f6vammaisten kuntoutumista ja integroitumista selitt\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 kuntoutumisprosessin tukemista n\u00e4iden valossa. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4\u00e4n Kuotola painotti muun muassa n\u00e4k\u00f6vammaisten kuntoutusj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 ja rakenteellisia kehitt\u00e4mistarpeita. Kuotola totesi my\u00f6s n\u00e4k\u00f6vammaisten sosiaalisen aseman olevan heikko ja n\u00e4k\u00f6vammaisten toimintamahdollisuuksien olevan v\u00e4h\u00e4iset mit\u00e4 tulee heid\u00e4n oman hyvinvointinsa edist\u00e4miseen. Ajat ovat muuttuneet ja n\u00e4k\u00f6vammaisilla on mahdollisuus omaehtoiseen, itsen\u00e4iseen ja laadukkaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Silti n\u00e4\u00f6nkuntoutukseen kohdistuu v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen, muuttuvan vanhuuden ja yhteiskunnan digitalisoitumisen my\u00f6t\u00e4 edelleen kehitt\u00e4mis- ja kehittymispaineita. P\u00e4ivi Ritvanen toteaa N\u00e4k\u00f6vammaisten liitolle vuonna 2008 tekem\u00e4ss\u00e4\u00e4n selvityksess\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat n\u00e4k\u00f6vammaisten tarpeisiin sek\u00e4 kuntoutuksen tavoitteet ovat pysyneet samankaltaisina yli nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4. Samana aikana yhteiskunta on muuttunut valtavasti ja ihmisten sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen muodot kuin my\u00f6s osaamisvaateet ty\u00f6ss\u00e4 ja digitaalisessa yhteiskunnassa ovat muuttuneet. Saatavilla oleva tutkimustieto ei heijastele ajantasaista ymm\u00e4rryst\u00e4 n\u00e4k\u00f6vammaisuudesta ja n\u00e4\u00f6nkuntoutuksesta.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4kinn\u00e4lliseen kuntoutukseen kuuluvassa n\u00e4\u00f6nkuntoutuksessa ihmisen terveytt\u00e4, toimintakyky\u00e4, osallisuutta ja elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tarkastellaan laaja-alaisesti. Siin\u00e4 toteutuu keskeisesti hoitotieteen eri tutkimuskohteet ja paradigma. N\u00e4ytt\u00f6\u00e4 n\u00e4\u00f6nkuntoutuksen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydest\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n. Allekirjoittaneen v\u00e4it\u00f6stutkimus lis\u00e4\u00e4 tietoa n\u00e4\u00f6nkuntoutuksesta ja luo pohjaa sen vaikuttavuuden arvioinnille. V\u00e4it\u00f6stutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa n\u00e4\u00f6nkuntoutuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintojen kehitt\u00e4miseksi ja tueksi. V\u00e4it\u00f6skirja rikastuttaa my\u00f6s niukkaa kansallista n\u00e4k\u00f6vammaistutkimuksen kentt\u00e4\u00e4, luo n\u00e4\u00f6nkuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnille tieteellist\u00e4 pohjaa sek\u00e4 avaa n\u00e4k\u00f6kulmia ik\u00e4\u00e4ntyvien n\u00e4k\u00f6vammaisten kokemusmaailmaan. Tutkimustuloksia voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niin vammaistutkijat, n\u00e4k\u00f6vammaisty\u00f6ntekij\u00e4t, ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 kiinnostuneet tutkijat ja ammattilaiset sek\u00e4 erityisesti hoito- ja kuntoutusty\u00f6t\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyvien parissa tekev\u00e4t henkil\u00f6t. Tutkimusaihe edustaa monitieteist\u00e4 gerontologista hoitotieteellist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun sek\u00e4 kotona selviytymiseen.<\/p>\n

Tutkimuskohteena olivat n\u00e4\u00f6nkuntoutukseen l\u00e4hetteell\u00e4 tulleet ik\u00e4\u00e4ntyneet n\u00e4k\u00f6vammaiset henkil\u00f6t, joiden terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ja hyvinvointia tarkasteltiin eri ulottuvuuksilla ja suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa he el\u00e4v\u00e4t. Tutkittavia ja heid\u00e4n yksil\u00f6llisi\u00e4 n\u00e4\u00f6nkuntoutusprosessejaan seurattiin kahden vuoden ajan. Tutkimus oli monimenetelm\u00e4llinen seurantatutkimus, joka yhdist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 ett\u00e4 laadullisia tutkimusmenetelmi\u00e4. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin nelj\u00e4n\u00e4 eri ajankohtana; n\u00e4\u00f6nkuntoutuksen alkaessa, sek\u00e4 sen jatkuttua 6 kuukautta, 12 kuukautta ja 24 kuukautta. Tutkittavien terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua tarkasteltiin yleisen\u00e4, geneerisen\u00e4, ilmi\u00f6n\u00e4 suomalaisella 15D terveyteen liittyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaadun mittarilla viidentoista eri ulottuvuuden kautta sek\u00e4 kokonaisuutena. Tutkittavien elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 tietoa ker\u00e4ttiin oululaisella ymp\u00e4rist\u00f6hyvinvointimittarilla. Tutkittavien kokemuksia n\u00e4\u00f6nkuntoutuksesta sek\u00e4 sen toteutumista tarkasteltiin laadullisin menetelmin sek\u00e4 aineistol\u00e4ht\u00f6isesti ett\u00e4 teoriaan pohjautuen. Tutkimusaineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin sek\u00e4 aineisto- ja teorial\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysilla.<\/p>\n

Pikku Prinssiss\u00e4 sanotaan: \u201dT\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita ei n\u00e4e silmill\u00e4, vaan syd\u00e4mell\u00e4\u201d. Allekirjoittanut on parhaan taitonsa ja kykyns\u00e4 mukaan pyrkinyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kuvaamaan tutkimuskohdettaan eettisesti oikein ja kunnioittaen. V\u00e4it\u00f6skirjan nelj\u00e4\u00e4n osajulkaisuartikkeliin ja yhteenveto-osaan on entisen n\u00e4k\u00f6vammaisty\u00f6ntekij\u00e4n syd\u00e4mell\u00e4 koottu pala ik\u00e4\u00e4ntyvien n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kokemusmaailmaa.<\/p>\n

Heidi Siira<\/em><\/strong>
\nyliopisto-opettaja
\nGeroNursing Centre
\nHoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikk\u00f6
\nOulun yliopisto<\/p>\n

Kirjoittajan hoitotieteen alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja \u201dIk\u00e4\u00e4ntyneiden n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden n\u00e4\u00f6nkuntoutus, terveyteen liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatu ja siihen yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t: kahden vuoden monimenetelm\u00e4llinen seurantatutkimus<\/em>\u201d tarkastettiin 7.5.2021 Oulun yliopistossa. Se on elektronisesti saatavilla.\u00a0<\/a><\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Innovating on Aging -tiimi tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 GeroNursing Centren kanssa ja halusimme t\u00e4ll\u00e4 lection julkaisulla tehd\u00e4 ansiokasta tutkimusta osaltamme n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dVeeran n\u00e4\u00f6n heikkeneminen vaikuttaa eniten h\u00e4nen psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyns\u00e4. Veera on jo vuosien ajan joutunut sopeutumaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n pahenevien n\u00e4k\u00f6ongelmien kanssa. V\u00e4hitellen h\u00e4n on joutunut luopumaan monista itselleen t\u00e4rkeist\u00e4 asioista, kuten k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4, lukemisesta ja television katselusta. Veera ei halua ajatella n\u00e4k\u00f6vammaisille tarkoitettujen apuv\u00e4lineiden hankkimista, koska ajattelee, ett\u00e4 n\u00e4\u00f6n heikkenemiseen ja arkiaskareista selviytymisen vaikeutumiseen on vain … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4166,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-168","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=168"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":207,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/168\/revisions\/207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}