{"id":284,"date":"2022-04-08T10:58:07","date_gmt":"2022-04-08T07:58:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=284"},"modified":"2022-04-08T10:58:07","modified_gmt":"2022-04-08T07:58:07","slug":"ikaantyneen-aivoterveyden-edistamisessa-kaytetyt-keinot-ja-ratkaisut-kurkkaus-tutkimuksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=284","title":{"rendered":"Ik\u00e4\u00e4ntyneen aivoterveyden edist\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytetyt keinot ja ratkaisut -kurkkaus tutkimuksiin"},"content":{"rendered":"<h5><strong>Johdanto<\/strong><\/h5>\n<p>Elini\u00e4n pidentyess\u00e4 ja v\u00e4est\u00f6n vanhetessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada lis\u00e4tty\u00e4 terveit\u00e4 elinvuosia. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden terveyden edist\u00e4misen kokonaisuutta ajatellen aivo- ja mielenterveyden teemoja ei ole Suomessa huomioitu kovin laaja-alaisesti. (Duodecim 2020; Tienari &amp; Myllykangas 2017). Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 yh\u00e4 useampi kohtaa aivotoiminnan muutoksia, jotka voivat monin eri tavoin vaikuttaa hyvinvointiin, toimintakykyyn ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. N\u00e4ihin voidaan vaikuttaa kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota aivoterveyteen. \u00a0Se tarkoittaa aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat, aivojen haastaminen, riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 levosta huolehtiminen ja stressin v\u00e4ltt\u00e4minen. My\u00f6s kognitiivinen toimintakyky on osa aivoterveytt\u00e4, ja siihen kuuluvat muun muassa orientaatio, muistitoiminnot ja toiminnanohjaus sek\u00e4 muita arjen toimintoihin vaikuttavia tiedonk\u00e4sittelyn osa-alueita. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 kognitiivista toimintakyky\u00e4 voidaan harjoittaa, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja tukea my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 kuvaamme aivoterveyden edist\u00e4mist\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 toteutetun kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta (Tikkanen 2021).\u00a0 Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota ik\u00e4\u00e4ntyneen aivoterveyteen ja erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden tukemiseen ja harjoittamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimustietoa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muun muassa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n toiminnan ja ik\u00e4\u00e4ntyneen kotikuntoisuutta yll\u00e4pit\u00e4vien tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toivomme kirjoituksemme toivomme her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n lukijoissa kiinnostusta ik\u00e4\u00e4ntyneiden aivoterveyden edist\u00e4miseen. Aihetta tarkastellaan erityisesti kognitiivisten muutosten n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 muistisairaus tai muistioire on usein ensisijainen syy ik\u00e4\u00e4ntyneiden ss\u00e4\u00e4nn\u00f6lliselle palvelutarpeelle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h5><strong>Pelillisyys ja virtuaalinen todellisuus mahdollistavat aivoterveyden edist\u00e4misen<\/strong><\/h5>\n<p>Pelillisist\u00e4 ja virtuaalisista ratkaisuista on tullut suosittu l\u00e4hestymistapa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin ja harjoitteluun (Liao ym. 2020). Katsaukseen valikoituneiden tutkimusten mukaan pelillisill\u00e4 ja virtuaalisilla ratkaisuilla voidaan arvioida ja harjoittaa kognitiivista toimintakyky\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa k\u00e4ytetyt teknologiset ratkaisut jakautuivat tietokonepeleihin, videopeleihin sek\u00e4 virtuaalisen todellisuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen (VR, virtual reality). Tietokonepohjaista kognitiivista harjoittelua suositaan muun muassa sen visuaalisesti haastavamman ja houkuttelevan harjoitteluymp\u00e4rist\u00f6n vuoksi verrattuna muihin perinteisempii harjoitusmuotoihin. T\u00e4llaiset harjoitteet voivat olla esimerkiksi kotona pelattavia tietokonepohjaisia muistiharjoittelupelej\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4t ovat usein my\u00f6s korkealaatuisia ja mukailtavissa yksil\u00f6n suorituskyvyn mukaisesti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-288 alignleft\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen1-300x199.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"199\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen1-300x199.png 300w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen1.png 701w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>Tietokonepohjainen kognitiivinen harjoittelu on erityisen tehokasta kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa, kun annettujen teht\u00e4vien vaativuustaso on sopiva. Harjoitusteht\u00e4vien on annettava haastetta, mutta teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t saa rasittaa liikaa, jotta mielenkiinto ja keskittyminen teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kohtaan s\u00e4ilyy. Kazazin ja kumppaneiden (2021) tulosten mukaan tietokonepohjaisella kognitiivisella harjoittelulla saavutettiin positiivisia vaikutuksia ik\u00e4\u00e4ntyneen kognitiiviseen toimintakykyyn ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Huomionarvoista tuloksissa on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oikean vaativuustason mukaisella harjoittelulla saadut hy\u00f6dyt kestiv\u00e4t jopa kolme kuukautta harjoittelun p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueita voidaan harjoittaa my\u00f6s videopelien avulla. Perrotin ja kumppaneiden (2019) mukaan videopeliymp\u00e4rist\u00f6 mahdollistaa teht\u00e4vien progressiivisen eli vaiheittaisen etenemisen. Edell\u00e4 mainitun lis\u00e4ksi videopelien pelaaminen haastaa nopeutta, p\u00e4\u00e4ttely\u00e4, tarkkuutta ja strategista ratkaisukyky\u00e4, jotka osaltaan tukevat erityisesti kognitiivista toimintakyky\u00e4. N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat positiivisesti pelaajan harjoittelumotivaatioon.<\/p>\n<p>Virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden harjoitella esimerkiksi p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 toimintoja aidon oloisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja tilanteissa. Ik\u00e4\u00e4ntynyt saa harjoittelusta ja tilanteissa toimimisesta v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 palautetta, mik\u00e4 auttaa opitun asian ja taidon havaitsemisessa. Harjoittelussa ja erilaisissa tilanteissa l\u00e4pik\u00e4ydyt toiminnot, ja niist\u00e4 saadut palautteet, voidaan mukauttaa p\u00e4ivitt\u00e4iseen arkeen ja toimintoihin. Liaon ja kumppaneiden (2020) tutkimuksen mukaan virtuaalitodellisuudessa pelaaminen ja samanaikainen fyysinen harjoittelu parantavat toiminnanohjausta, ty\u00f6muistia sek\u00e4 kognitiota ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4, joiden kognitiivinen toimintakyky oli liev\u00e4sti heikentynyt. Liikunnan positiiviset vaikutukset aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon yhdistettyn\u00e4 VR-pohjaiseen harjoitteluun edesauttavat kognitiivista oppimista. VR-pohjaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimiminen koetaan mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja erilaisena toimintana, joten se lis\u00e4\u00e4 usein my\u00f6s harjoittelumotivaatiota. (Liao ym. 2020.)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h5><strong>Perinteisemm\u00e4t, ei teknologiaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kognitiiviset harjoituskokonaisuudet<\/strong><\/h5>\n<p>Ik\u00e4\u00e4ntyneen aivoterveyden osa-alueiden harjoitteluun on k\u00e4ytetty my\u00f6s erilaisia, ilman teknologiaa hy\u00f6dynnett\u00e4vi\u00e4, kognitiivisia harjoituskokonaisuuksia. Fam ja kumppanit (2020) tarkastelivat tutkimuksessaan mindfulnessin vaikutuksia ik\u00e4\u00e4ntyneiden aivojen hyvinvointiin. Mindfulnessin tietoisuutta harjoittelevilla havaittiin tietyiss\u00e4 aivoverkon alueissa nopeampaa hermoviestin etenemist\u00e4, kuin ennen harjoittelun aloittamista. Mindfulness-harjoitukset paransivat my\u00f6s tunnistusmuistia eli kyky\u00e4 tunnistaa aiemmat tapahtumat, objektit tai ihmiset esimerkiksi kuvista. Kognitiivisen toimintakyvyn kohenemiseen ovat saattaneet vaikuttaa my\u00f6s mindfulnessin ryhm\u00e4harjoitukset, jotka pitiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ohjaajan ja ryhm\u00e4n v\u00e4liset syvent\u00e4v\u00e4t keskustelut. (Fam ym. 2020.)<\/p>\n<p>My\u00f6s kognitiivisten harjoitusten ja fyysisen aktiivisuuden yhdist\u00e4misell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia ik\u00e4\u00e4ntyneiden aivoterveyteen. Liaon ja kumppaneiden (2020) tutkimuksessa oli mukana ryhm\u00e4, jossa yhdistyi fyysinen ja kognitiivinen harjoittelu. Harjoitus piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa vastusharjoittelua, aerobista harjoittelua, tasapainoharjoittelua ja toiminnallisia harjoituksia, joihin yhdistettiin kognitiivinen harjoittelu. Yhdistetyist\u00e4 harjoituksista esimerkkin\u00e4 k\u00e4velyn ja runojen lausunta, alaraajaharjoitukset ja matemaattiset laskut sek\u00e4 painonsiirtoharjoitukset ja kellotaulun piirt\u00e4minen k\u00e4dell\u00e4 ilmaan. Edell\u00e4 mainitut esimerkkiharjoitukset paransivat muun muassa ik\u00e4\u00e4ntyneen ty\u00f6muistia sek\u00e4 toiminnanohjausta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h5><strong>Lopuksi<\/strong><\/h5>\n<p>Kirjallisuuskatsauksessa mukana olevien tutkimustulosten perusteella todetaan, ett\u00e4 liev\u00e4\u00e4 kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemist\u00e4 voidaan kohentaa erilaisten harjoitusten avulla. T\u00e4llaiseen tutkimustulokseen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarttua tiukasti kiinni ja mietti\u00e4, miten voimme ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 tukea niit\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, joilla on todettu liev\u00e4 kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen. Miten tunnistamme liev\u00e4st\u00e4 kognitiivisen heikentymisest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t ik\u00e4\u00e4ntyneet ajoissa? Onko heille tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, joiden avulla kognitiivista toimintakyky\u00e4 voidaan kohentaa? Oikea-aikaisella ja oikein kohdennetulla toiminnalla voimme tehokkaammin vaikuttaa MCI potilaiden kognitiivisen toimintakyvyn kohenemiseen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-290 alignright\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen3-225x300.png\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen3-225x300.png 225w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/files\/2022\/04\/legotikkanen3.png 518w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/>I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 aktiivisuuden v\u00e4heneminen, toiminta- ja liikuntakyvyn muutokset, menetykset, yksin\u00e4isyys ja tarpeettomuuden tunteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t aivoterveyden riskitekij\u00f6it\u00e4 (Duodecim 2020). Sosiaalisen toiminnan merkityst\u00e4 kognitiiviseen toimintakykyyn korostettiin useassa tutkimuksessa; erilaisissa sosiaalisissa ryhmiss\u00e4 toimiminen ja yhdess\u00e4olo koettiin merkitykselliseksi ja mielialaan positiivisesti vaikuttavaksi tekij\u00e4ksi. Viimeisen kahden vuoden aikana erilaiset ik\u00e4\u00e4ntyneiden ryhm\u00e4toiminnot ovat j\u00e4\u00e4neet pois ja ik\u00e4\u00e4ntyneet ovat viett\u00e4neet paljon aikaa kotona odottaen poikkeusolojen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4.\u00a0 Kysymykseksi j\u00e4\u00e4, kuinka monen ik\u00e4\u00e4ntyneen aivoterveyteen pandemia on vaikuttanut v\u00e4lillisesti esimerkiksi lakkautettujen ryhm\u00e4toimintojen ja rajoitettujen sosiaalisten kontaktien osalta. Yksin\u00e4isyys on noussut ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi toimintakyky\u00e4, kognitiota ja terveytt\u00e4 uhkaavaksi riskitekij\u00e4ksi. Oleellisinta ei kuitenkaan ole sosiaalisten suhteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan yksin\u00e4isyyden kokemus tai mielekk\u00e4\u00e4n roolin puute. Miellytt\u00e4v\u00e4t sosiaaliset tilanteet ja ajoissa aloitettu kognitiivinen harjoittelu, voivat vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi toiminnanohjaukseen ja muistitoimintoihin. (Jyv\u00e4korpi ym. 2020). Uskomme vahvasti, ett\u00e4 Covid-19-pandemian j\u00e4lkeinen aika tulee korostamaan aivoterveyden edist\u00e4misen merkityst\u00e4 ja samanaikaisesti tuo n\u00e4kyviksi pandemian vaikutukset ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten arkeen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em><strong>Minna Tikkanen, fysioterapeutti (YAMK)<br \/>\n<\/strong><\/em>Projektisuunnittelija, Kuntoutuksen kehitt\u00e4misohjelma, POPsote<\/p>\n<p><em><strong>Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja<br \/>\n<\/strong><\/em>Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>Kuvat copyright: Minna Tikkanen<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h5><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h5>\n<p>Duodecim 2020. Konsensus 2020. Aivot ja mieli \u2013 terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen. Viitattu 31.3.2021 https:\/\/www.duodecim.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/03\/Konsensuslausuma-1.7<\/p>\n<p>Fam, J., Sun, Y., Qi, P., Lau, R.C., Feng, L., Kua, E.H. &amp; Mahendran, R. 2020. Mindfulness practice alters brain connectivity in community-living elders with mild cognitive impairment. Psychiatry and Clinical Neurosciences Vol. 74 No. 4, 257\u2013 262. Viitattu 1.8.2021 https:\/\/doi.org\/10.1111\/pcn.12972<\/p>\n<p>Kazazi, L., Shati, M., Mortazavi, S. S., Nejati, V., Foroughan, M. 2021. The impact of computer-based cognitive training intervention on the quality of life among elderly people: a randomized clinical trial. Trials 2021 No. 51. Viitattu 1.8.2021 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13063-020-05008-4\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13063-020-05008-4<\/a><\/p>\n<p>Liao, Y-Y., Tseng, H-Y., Lin, Y-J., Wang, C-J., Hsu, W-C. 2020. Using virtual relity-based training to improve cognitive function, instrumental activities of daily living and neural efficiency in older adults with mild cognitive impairment. European journal of physical and rehabilitation medicine 56(1): 47\u201357. Viitattu 19.7.2021 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.23736\/s1973-9087.19.05899-4\">https:\/\/doi.org\/10.23736\/s1973-9087.19.05899-4<\/a><\/p>\n<p>Peng, Z., Jiang, H., Wang, X., Huang, K., Zuo, Y., Wu, X., Abdullah, A.S. &amp; Yang, L. 2019. The Efficacy of Cognitive Training for Elderly Chinese Individuals with Mild Cognitive Impairment. BioMed Research International vol. 2019. Viitattu 19.7.2021 https:\/\/doi.org\/10.1155\/2019\/4347281<\/p>\n<p>Perrot, A., Maillot, P., Hartley, A. 2019. Cognitive training game versus action videogame: Effects on cognitive functions in older adults. GAMES FOR HEALTH JOURNAL: Research, Development, and Clinical Applications Vol. 8 No. 1, 35\u2013 40. Viitattu 1.8.2021 https:\/\/doi.org\/10.1089\/g4h.2018.0010<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 &amp; Suomen Kuntaliitto 2020. Laatusuositus hyv\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2020\u20132030. Tavoitteena ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020:29. Viitattu 20.10.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5457-1<\/p>\n<p>Tienari, P. &amp; Myllykangas, L. 2017. Aivojen vanhenemisen \u201dgeneettinen koodi\u201d. Terveet aivot 100 vuotta katsaus. Duodecim 2017; 133:201\u20148. Viitattu 1.4.2021 <a href=\"https:\/\/www-terveysportti-fi.ez.lapinamk.fi\/xmedia\/duo\/duo13512.pdf\">https:\/\/www-terveysportti-fi.ez.lapinamk.fi\/xmedia\/duo\/duo13512.pdf<\/a><\/p>\n<p>Tikkanen, M. 2021. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021113022786\">Ik\u00e4\u00e4ntyneen aivoterveys<\/a>. YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Johdanto Elini\u00e4n pidentyess\u00e4 ja v\u00e4est\u00f6n vanhetessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada lis\u00e4tty\u00e4 terveit\u00e4 elinvuosia. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden terveyden edist\u00e4misen kokonaisuutta ajatellen aivo- ja mielenterveyden teemoja ei ole Suomessa huomioitu kovin laaja-alaisesti. (Duodecim 2020; Tienari &amp; Myllykangas 2017). Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 yh\u00e4 useampi kohtaa aivotoiminnan muutoksia, jotka voivat monin eri tavoin vaikuttaa hyvinvointiin, toimintakykyyn ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. N\u00e4ihin voidaan vaikuttaa kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota aivoterveyteen. &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=284\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4166,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-284","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=284"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/284\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":291,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/284\/revisions\/291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}