{"id":339,"date":"2022-10-04T12:13:51","date_gmt":"2022-10-04T09:13:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=339"},"modified":"2022-10-04T13:12:06","modified_gmt":"2022-10-04T10:12:06","slug":"tyohyve-hankkeeseen-osallistuneiden-hoivakotien-henkiloston-arviot-asiakkaidensa-aktiivisuus-ja-toimintamahdollisuuksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=339","title":{"rendered":"TY\u00d6HYVE-hankkeeseen osallistuneiden hoivakotien henkil\u00f6st\u00f6n arviot asiakkaidensa aktiivisuus- ja toimintamahdollisuuksista<\/strong>"},"content":{"rendered":"\n

Mielekkyytt\u00e4 ja toimintaa hoivakotien asukkaiden arkeen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 olevan Ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4minen hoivakodeissa -hankkeen<\/a> (2020 – 2022) yksi keskeinen teema on ollut hoivakodin asukkaiden aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevien erilaisten keinojen lis\u00e4\u00e4minen niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvien menetelmien kuin henkil\u00f6st\u00f6n oman toiminnan osalta. Aktiivisuutta ei hankkeessa ole tarkasteltu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimintamahdollisuuksien tukemisena vaan my\u00f6s osallisuuden ja osallistumisen mahdollistumisena. Taustalla on laajempi ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden olemassa olevia voimavaroja, toimijuutta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4 tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hoivakodin arjessa. Ik\u00e4\u00e4ntyneen omista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja mielenkiinnon pohjalta teht\u00e4v\u00e4t valinnat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadun vahvistajia ja niiden tulisi n\u00e4ky\u00e4 arjessa (R\u00e4s\u00e4nen 2018). El\u00e4m\u00e4nhistorian pitk\u00e4aikaiset ja merkitykselliset toiminnot tuottavat usein mielihyv\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rutiineja sek\u00e4 olemassa olevia taitoja. Arjen mielekkyys syntyy usein vaihtelevista ja kokemuksellisista tapahtumista, mukana olosta sek\u00e4 mielenkiitoisilta tuntuvien teht\u00e4vien tai toimintojen tekemisest\u00e4. (Kivel\u00e4, Pahlman, Pajunen & Koivunen 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Jotta arjen mielekkyyteen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, tarvitaan ammattitaitoinen hoitohenkil\u00f6st\u00f6, joka omalla ty\u00f6otteellaan tukee ja edist\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen asiakkaan liikkumis- ja toimintakyky\u00e4, omatoimisuutta, el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja mahdollisimman itsen\u00e4isest\u00e4 selviytymist\u00e4 arjessa (Suvikas, Laurell & Nordman 2013). Esimerkiksi ulkoilulla on tunnetusti monia hyvinvointia yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia laaja-alaisen toimintakyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta. Erilaiset fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamat toimintamahdollisuudet mahdollistavat hyv\u00e4n arjen ja edist\u00e4v\u00e4t hyvinvointia (Elo ym. 2013). Yksi olennainen osa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6otetta on kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4 hoitoty\u00f6. Sen tulee toteutua tukemalla ja edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen liikuntakyky\u00e4 ja omatoimisuutta hoitotilanteissa. Kuntouttavassa hoitoty\u00f6ss\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 ovat kaiken tasoinen omatoimisuuteen kannustaminen ja tavoitteellinen fyysiseen aktiivisuuteen ohjaaminen sek\u00e4 se, ettei asioita tehd\u00e4 asiakkaan puolesta. Kuntouttavaan hoitoty\u00f6h\u00f6n tulisi liitty\u00e4 pys\u00e4htyminen my\u00f6s mielen tasolla: hoitotilanteissa tulisi oikeasti kuunnella asiakasta ja kohdata h\u00e4net ilman kiirett\u00e4 ainutkertaisena yksil\u00f6n\u00e4. (Siira, Lotvonen, Saarela & Kyng\u00e4s 2021.)<\/p>\n\n\n\n

TY\u00d6HYVE-hankkeen k\u00e4ynnistyess\u00e4 vuonna 2020 toteutettiin mukana olevien hoivakotien hoitohenkil\u00f6kunnalle (N=220) alkukartoituskysely, jossa kartoitettiin heid\u00e4n arvioitaan hoivakotien asukkaiden aktiivisuus- ja toimintamahdollisuuksista sek\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. T\u00e4st\u00e4 aineistosta toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun ylemp\u00e4\u00e4n tutkintoon kuuluva opinn\u00e4ytety\u00f6 (J\u00e4rvist\u00f6 2022), ja keskeiset tulokset kuvataan t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4. Kyselyyn vastasi 115 henkil\u00f6\u00e4.  Kysely sis\u00e4lsi p\u00e4\u00e4osin valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta jokaisessa teemassa oli mahdollisuus tarkentaa omia vastauksia avoimen kysymyksen muodossa. Kokonaisuudessaan alkukartoituskysely sis\u00e4lsi nelj\u00e4 teema-aluetta: asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja eettisyys, aktiivisuus ja toimintamahdollisuudet, ymp\u00e4rist\u00f6 ja ty\u00f6hyvinvointi.<\/p>\n\n\n\n

Aktiivisuus- ja toimintamahdollisuudet toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4misen tukena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aktiivisuus- ja toimintamahdollisuuksien kartoittaminen oli yksi alkukartoituskyselyn nelj\u00e4st\u00e4 teema-alueesta. Kysymyksill\u00e4 pyydettiin hoitohenkil\u00f6kuntaa arvioimaan asukkaiden mahdollisuuksia osallistua erilaiseen laaja-alaista toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan: arkiaskareihin osallistuminen, kulttuuri- ja harrastetoiminta, ohjatut lihas- ja tasapainoharjoitukset sek\u00e4 ulkoilu.  Arkiaskareisiin osallistuminen sis\u00e4lsi muun muassa leipomiseen, p\u00f6yd\u00e4n kattamiseen, viherkasvien kasteluun, perunoiden kuorimiseen tai roskien viemisen. Arkiaskareisiin osallistumattomuus on selv\u00e4sti yleisemp\u00e4\u00e4 kuin niihin osallistuminen (Kuvio 1). Hoitohenkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 yli puolet arvioi asiakkaiden osallistuvan hoivakodin arkiaskareisiin muutamia kertoja vuodessa tai ei lainkaan. Avoimessa kysymyksess\u00e4 pyydettiin vastaajia kuvaamaan, millaisia asiakkaiden spontaaniin toimintaan ja tekemiseen innostavia arjen virikkeit\u00e4 hoivayksik\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 vahvimmin esille tulivat lehdet, kirjat, musiikin tai radion kuunteleminen, television katseleminen, v\u00e4rityskirjat, palapelit ja k\u00e4sity\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Asukkaiden osallistuminen arkiarkareisiin vuoden aikana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kyselyss\u00e4 pyydettiin hoitohenkil\u00f6st\u00f6\u00e4 arvioimaan, kuinka usein asiakkaille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n talon omaa kulttuuri- ja\/tai harrastustoimintaa. T\u00e4ss\u00e4 ilmenee eroja hoivakotien v\u00e4lill\u00e4.  Vaikka vastauksista iso osa (36%) sijoittui vaihtoehtoon harvemmin kuin kerran kuukaudessa, voidaan todeta, ett\u00e4 kyseist\u00e4 toimintaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kuitenkin miltei puolessa hoivakoteja (39%) viikoittain. Vastauksia tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 kaikki hoitajat eiv\u00e4t osanneet (11%) arvioida asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia kulttuuri- ja harrastustoimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Erilasten fyysisten harjoitteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys on olennainen osa esimerkiksi tasapainon yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ist\u00e4 tai kaatumisten ehk\u00e4isemist\u00e4. Reilusti yli puolessa hoivakodeista j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ohjattuja fyysisi\u00e4 harjoitteita, kuten esimerkiksi lihasharjoituksia, tasapainoharjoituksia tai tuolijumppaa, mutta vain alle kolmasosassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viikoittain (kuvio 2). T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 avoimesta kysymyksest\u00e4 nousi esille my\u00f6s hoitohenkil\u00f6st\u00f6n halukkuus asiakkaiden liikuntatuokioiden j\u00e4rjest\u00e4miseen useammin, mutta ajanpuutteen vuoksi se ei ole onnistunut. Lis\u00e4ksi tulokset toivat esille henkil\u00f6kunnan halukkuuden kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa niin, ett\u00e4 se mahdollistaisi paremmin my\u00f6s asiakkaiden riitt\u00e4v\u00e4n liikunnan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2. Ohjattujen lihas- ja tasapainoharjoitusten (esimerkiksi k\u00e4vely ja tuolijumppa) m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Noin puolet hoitohenkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 arvioi asiakkaiden ulkoilevan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Noin kolmasosa p\u00e4\u00e4see ulkoilemaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran kuukaudessa (Kuvio 3).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 3. Hoitohenkil\u00f6kunnan arvio asukkaiden ulkoilumahdollisuuksista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4 toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tarkasteltaessa liikunnan mahdollistamista ja liikkumattomuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 nousi avoimessa kysymyksess\u00e4 esille tarve kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6otteen edist\u00e4miselle etenkin yhdenmukaisten toimintatapojen osalta, kuten alla olevat esimerkiksi osoittavat:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKaikki hoitajat eiv\u00e4t huomioi kuntouttavaa ty\u00f6otetta, osin ajanpuutteen vuoksi.\u201d<\/em><\/p>

\u201dSit\u00e4 asiaa t\u00e4ytyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on ajatusta, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ei tarvitse vuoteesta nousta, kun eilen on istunut, puhutaan petip\u00e4ivist\u00e4. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy motivoida, kannustaa ja auttaa ihmisi\u00e4 liikkumaan. Vuoteessa v\u00e4syy entisest\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeinen osa kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 on toimintakyvyn arvioiminen. \u00a0Hoitohenkil\u00f6kuntaa pyydettiin avoimessa kysymyksess\u00e4 kuvaamaan menetelm\u00e4t, joita he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toimintakyvyn arvioimisessa. Arviointimenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvaavista vastauksista esille tuli eniten k\u00e4ytettyn\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 RAVA-toimintakykymittari (35,5%). My\u00f6s muita arviointimenetelmi\u00e4 tuotiin esille, mutta niiden k\u00e4ytt\u00e4minen oli huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4: RAI-toimintakykymittari, MMSE ja CERAD kognitiivisen toimintakyvyn mittareina sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulku- ja voimavarojen arvioiminen p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Joka viides (22,6%) hoitajista perusti toimintakyvyn arvioimisen omalle arviolleen ja havainnolleen:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n omaa kokemusta, koska asukkaiden tilanne vaihtuu usein.\u201d<\/em><\/p>

\u201dHoitajan oma mielipide, koska on mukana koko ajan.\u201d<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuloksia tarkasteltaessa on luonnollisesti huomioitava, ett\u00e4 hankkeeseen osallistuvissa hoivakodeissa on asiakkaina eri tasoisesti tukea tarvitsevia henkil\u00f6it\u00e4 niin toimintakyvylt\u00e4\u00e4n kuin liikuntakyvylt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi osaltaan vaikuttaa hoivahenkil\u00f6st\u00f6n antamiin arvioihin asiakkaiden ulkoilemisen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, kulttuuri- ja harrastetoimintaan osallistumisesta, arkiaskareissa mukana olosta sek\u00e4 hoivakodin ulkopuolelle suuntautuvien toimintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. J\u00e4ljell\u00e4 olevasta toimintakyvyst\u00e4 huolimatta on arjen s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheessa ja toimintakyvyn hiipuessa. Keinot mielekk\u00e4\u00e4n arjen yll\u00e4pit\u00e4miseen ovat t\u00e4ll\u00f6in pitk\u00e4lti turvallisen ja miellytt\u00e4v\u00e4ksi koetun hoivaymp\u00e4rist\u00f6n yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4, ja siihen on olemassa niin perinteisi\u00e4 kuin uusia digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi virtuaaliluontokokemukset, tuoksut ja musiikki omalta osaltaan ovat keinoja mahdollistaa mielek\u00e4s arki toimintakyvyn ollessa huomattavasti heikentynyt.<\/p>\n\n\n\n

Tarvitaan luovuutta ja intoa ideoida yhdess\u00e4 oman hoivakodin ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 entist\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4ksi. TY\u00d6HYVE-Hankkeen ollessa n\u00e4in loppusuoralla voidaan iloksemme todeta, ett\u00e4 erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kehitt\u00e4mistoimenpiteet ovat eri yksik\u00f6iss\u00e4 l\u00e4hteneet liikkeelle eritt\u00e4in hyvin. Hankkeen p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaarissa<\/a> my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ovat esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Anna-Leena J\u00e4rvist\u00f6<\/strong>
fysioterapeutti (YAMK)<\/p>\n\n\n\n

Satu Elo<\/strong>
TtT, dosentti, TKI-yliopettaja
Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Elo S., Saarnio R. & Isola A. 2013. Hoitajien n\u00e4kemyksi\u00e4 muistisairaan fyysisest\u00e4 hoitoymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Tutkiva hoitoty\u00f6 11(3): 17-25.<\/p>\n\n\n\n

Kivel\u00e4 S-L., Pahlman, I., Pajunen T., Koivunen A. 2019. Vanhuusko arvokasta? Hyvink\u00e4\u00e4: T-Print.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rvist\u00f6 A-L. 2022. Hoivakotien henkil\u00f6st\u00f6n arviot asiakkaiden aktiivisuudesta- ja toimintamahdollisuuksista sek\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. YAMK opinn\u00e4ytety\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4s\u00e4nen R. 2018. Hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ik\u00e4\u00e4ntyneille, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 tietoa vanhusten hoito- ja palveluty\u00f6h\u00f6n. Keuruu: Printek.<\/p>\n\n\n\n

Siira H., Lotvonen S., Saarela K., Kyng\u00e4s H. 2021. Kuntouttava ty\u00f6ote 2.0 \u2013 Terapeuttil\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 hoitajakeskeiseen kuntoutumista edist\u00e4v\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6h\u00f6n. Gerontologia 1: 76 – 81.<\/p>\n\n\n\n

Suvikas A. Laurell L., Nordman P. 2013. Kuntouttava l\u00e4hihoito. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mielekkyytt\u00e4 ja toimintaa hoivakotien asukkaiden arkeen T\u00e4n\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 olevan Ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4minen hoivakodeissa -hankkeen (2020 – 2022) yksi keskeinen teema on ollut hoivakodin asukkaiden aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevien erilaisten keinojen lis\u00e4\u00e4minen niin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvien menetelmien kuin henkil\u00f6st\u00f6n oman toiminnan osalta. Aktiivisuutta ei hankkeessa ole tarkasteltu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimintamahdollisuuksien tukemisena vaan my\u00f6s osallisuuden ja osallistumisen mahdollistumisena. Taustalla on … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4166,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=339"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":346,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions\/346"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}