{"id":457,"date":"2025-01-28T14:01:20","date_gmt":"2025-01-28T12:01:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=457"},"modified":"2025-01-28T14:02:09","modified_gmt":"2025-01-28T12:02:09","slug":"fire-korkeakouluverkosto-mahdollistaa-monitieteisen-ja-nakokulmaisen-ikaantyneiden-kuntoutuksen-tutkimuksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=457","title":{"rendered":"Fire! \u2013 Korkeakouluverkosto mahdollistaa monitieteisen ja -n\u00e4k\u00f6kulmaisen ik\u00e4\u00e4ntyneiden kuntoutuksen tutkimuksen"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Uudessa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten palvelujen laatusuosituksessa nostetaan esiin ennaltaehk\u00e4isy ja kuntoutustarpeen arviointi sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden osallisuuden vahvistaminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Lis\u00e4ksi suosituksessa korostetaan, ett\u00e4 kuntoutustarpeen arviointi ja tarpeellinen kuntoutumisen tuki on turvattava kaikissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2024, 35-36). Nykytilanne erityisesti ymp\u00e4rivuorokautisissa palveluissa on kuitenkin varsin huolestuttava, sill\u00e4 Edgren ym. (2024) havaitsivat, ett\u00e4 vain noin puolet (51 %) ymp\u00e4rivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista osallistui oman palvelutarpeen arviointinsa tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden kansalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy 78 % vuodesta 2025 vuoteen 2070 (Tilastokeskus). V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 riski toimintakyvyn heikkenemiselle lis\u00e4\u00e4ntyy (Lotvonen ym. 2017). Ennaltaehk\u00e4isevill\u00e4 toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 ja edist\u00e4vill\u00e4 toimilla sek\u00e4 oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttamia rajoitteita yksil\u00f6n arjessa (Chou ym. 2012; Lotvonen ym. 2017) sek\u00e4 tukea itsen\u00e4ist\u00e4 ja aktiivista vanhuutta.<\/p>\n\n\n\n

I\u00e4kk\u00e4\u00e4t ovat hyvin heterogeeninen ryhm\u00e4 ja n\u00e4in my\u00f6s heid\u00e4n kuntoutustarpeensa ovat moninaisia. I\u00e4kk\u00e4iden toimintakyky\u00e4 uhkaavat aistien heikentyminen, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, COPD, diabetes, masennus ja muistisairaudet (WHO 2024). N\u00e4ist\u00e4 etenkin muistisairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4n ennustetaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti tulevaisuudessa (Livingston ym. 2024). Suomessa on diagnosoitu muistisairaus arviolta yli 150 000 henkil\u00f6ll\u00e4 ja vuosittainen sairastuvuus on l\u00e4hes 23 000, joista reilut 8 000 on ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 (Roitto ym. 2024; Muistiliitto 2024). Etenev\u00e4t muistisairaudet ovat yksi merkitt\u00e4v\u00e4 haaste niin yksil\u00f6llisesti, kansanterveydellisesti kuin taloudellisestikin tarkasteltuna, mutta sairauden riskitekij\u00f6ihin vaikuttaviin syihin panostamalla sairauden ilmaantuvuuteen on mahdollista vaikuttaa (Roitto ym. 2024). Erityisesti elinymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa siihen, miten ja miss\u00e4 laajuudessa i\u00e4k\u00e4s kokee toimintarajoitteensa, sairautensa tai vammaisuutensa (WHO 2011). Monitieteist\u00e4 ja -n\u00e4k\u00f6kulmaista tutkimusta tarvitaan, jotta pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavaa ja oikein suunnattua hoitoa ja kuntoutusta ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn turvaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksen nykytilanne<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva n\u00e4k\u00f6kulman muutos l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 ja sairausperusteisesta ajattelusta toimintakyvyn ja osallisuuden sek\u00e4 ennaltaehk\u00e4isyn tarkasteluun haastaa my\u00f6s tutkijoita tarkastelemaan kuntoutusta uudella tavalla (Salminen ym. 2022). Miten voidaan osoittaa kuntoutuksen vaikuttavuutta silloin, kun se keskittyy ennaltaehk\u00e4isyyn ja toimintakyvyn heikkenemisen hidastamiseen tai est\u00e4miseen? Gerontologinen kuntoutus ja sen tutkiminen vaatiikin hyvin monialaista n\u00e4k\u00f6kulmaa, jossa pystyt\u00e4\u00e4n huomioimaan koko el\u00e4m\u00e4nkirjo samanaikaisesti. T\u00e4h\u00e4n ohjaa my\u00f6s Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misfoorumin (KunFo) laatimat kuntoutuksen tutkimuksen toimenpidesuositukset, joissa kannustetaan luomaan kuntoutuksen ja kuntoutumisen ilmi\u00f6it\u00e4 laaja-alaisesti tarkastelevia monitieteisi\u00e4 tutkimusasetelmia sek\u00e4 suosimaan kokonaisvaltaista l\u00e4hestymistapaa (Melkas ym. 2023, 116).<\/p>\n\n\n\n

I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kuntoutus, eli toimintakyvyn ja aktiivisen el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4miseen ja edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 suunnitelmallinen toiminta, j\u00e4\u00e4 usein huomiotta ja jopa 86 % kotihoidon asiakkaista ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta (Edgren ym. 2024). M\u00e4\u00e4r\u00e4 on eritt\u00e4in huolestuttava. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kotihoidon palvelujen ulkopuolella asuu suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat kaikkien palvelujen, my\u00f6s kuntoutuspalvelujen, ulkopuolella. N\u00e4ist\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 suurin osa el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin tavallista aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ilman suurempia toimintakyvyn rajoitteita tai vaikeuksia, mutta siit\u00e4 huolimatta he hy\u00f6tyisiv\u00e4t toimintakyvyn edist\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevista ennaltaehk\u00e4isevist\u00e4 toimista. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kuntoutusvaje ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten palveluissa on selke\u00e4sti osoitettavissa, my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneiden kuntoutukseen keskittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n Suomessa verrattain v\u00e4h\u00e4n (Melkas ym. 2023, 113).  <\/p>\n\n\n\n

Korkea ik\u00e4 on monien sairauksien riskitekij\u00e4, mutta ei automaattisesti tarkoita sairautta tai toimintakyvyn heikkenemist\u00e4. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 yli 75-vuotiailla suomalaisilla on v\u00e4hemm\u00e4n masennusoireita, parempi maksimaalinen fyysinen suorituskyky sek\u00e4 parempi kognitiivinen toimintakyky verrattuna aiempiin ik\u00e4kohortteihin (Koivunen ym. 2021; Munukka ym. 2021; Kek\u00e4l\u00e4inen ym. 2024). My\u00f6s ennaltaehk\u00e4isyyn liittyen on saatu uutta tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 muun muassa havaitsemalla, ett\u00e4 elintapaohjauksella voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 gerastenian eli vanhuuden haurastumisen ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 (Kyr\u00f6nlahti ym. 2024; Saarela ym. 2025).<\/p>\n\n\n\n

Gerontologisen kuntoutuksen tutkimukseen panostamalla pystyt\u00e4\u00e4nkin tunnistamaan niit\u00e4 mekanismeja, joilla voidaan tukea toimintakykyist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 vanhenemista. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on rakentaa monitieteisi\u00e4 ja monialaisia tutkimusasetelmia, mik\u00e4 ei aina kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 helppoa. T\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntoutuksen verkostot voivat kuitenkin tarjota erinomaisia mahdollisuuksia ja foorumeita tutkimuksen kehitt\u00e4miseksi ja laajojen monitieteisten asetelmien luomiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Korkeakoulut tiivist\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 yhteisess\u00e4 kuntoutuksen verkostossa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on rakentunut ammattikorkeakoulujen Osaamista kuntoutukseen (OsKu) -verkosto ja yliopistojen Monitietieteinen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) (L\u00e4ll\u00e4 ym. 2023). Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet tiivist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntoutuksen tutkimuksen ja koulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4 perustamalla yhteisen Finnish Universities Network for Rehabilitation (FiRe) -verkoston. FiRe-verkostossa yhdistyy OsKu -verkostosta tuleva vahva osaamisen ja jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 MOKUVE-verkoston kuntoutuksen tutkimuksen kehitt\u00e4minen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.<\/p>\n\n\n\n

MOKUVE-verkostossa perustettu tohtority\u00f6ryhm\u00e4 jatkaa toimintaansa FiRe-verkostossa. Tohtority\u00f6ryhm\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kuntoutuksen tohtorikoulutusta ja tukee eri yliopistoissa v\u00e4it\u00f6stutkimusta tekevi\u00e4 tutkijoita ja heid\u00e4n ohjaajiaan. Alkuvuodesta 2024 tohtority\u00f6ryhm\u00e4 toteutti s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn, jolla kartoitettiin kuntoutuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen nykytilaa. Kyselyyn saatiin yhteens\u00e4 72 vastausta. Vastaajista 79 % (n=57) oli v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoita ja 20 % (n=14) oli v\u00e4it\u00f6skirjaohjaajia. Eniten vastaajia v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoista oli Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Tampereen yliopistosta, mutta kaikkineen kahdeksasta eri yliopistosta oli vastaajia. Lis\u00e4ksi aiemmin tehdyn selvityksen mukaan on havaittu, ett\u00e4 kuntoutukseen liittyv\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimusta tehd\u00e4\u00e4n hyvin monen eri tiedekunnan alla aina terveystieteist\u00e4, valtiotieteisiin ja tekniikkaan (OKM & STM 2021). Kyselyyn vastanneista ty\u00f6paikan ilmoitti 37 vastaajaa, joista suurin osa ty\u00f6skenteli muualla kuin yliopistoissa. T\u00e4m\u00e4 saattaakin heijastella nykytilannetta, jossa v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden paikkoja on niukasti ja v\u00e4it\u00f6stutkimusta tehd\u00e4\u00e4n oman ty\u00f6n ohella tai osana jonkin muun organisaation kuin yliopistojen tutkimustoimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn perusteella ik\u00e4\u00e4ntyvien henkil\u00f6iden kuntoutuksen tutkimus oli toiseksi yleisin v\u00e4it\u00f6stutkimuksen kohderyhm\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isten kuntoutuksen j\u00e4lkeen. K\u00e4ynniss\u00e4 oli 22 v\u00e4it\u00f6stutkimusta, joissa tutkitaan ik\u00e4\u00e4ntyvien henkil\u00f6iden kuntoutusta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Osana tohtority\u00f6ryhm\u00e4n toimintaa on perustettu syksyn 2024 aikana v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden teemaryhm\u00e4t, joista yhdess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyvien henkil\u00f6iden kuntoutuksen tutkimukseen. Teemaryhm\u00e4n tavoitteena on tukea v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoiden verkostoitumista ja tukea v\u00e4it\u00f6skirjaprosessia etenkin yliopistoyhteis\u00f6jen tai tutkimusryhmien ulkopuolella v\u00e4it\u00f6stutkimusta tekeville. Teemaryhm\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan korvaa laadukasta v\u00e4it\u00f6skirjaohjausta ja ohjaajien tukea, mutta saattavat auttaa antamalla vastauksia mielt\u00e4 askarruttaviin kysymyksiin. FiRe-verkosto j\u00e4rjest\u00e4ytyy alkuvuoden 2025 aikana, jonka j\u00e4lkeen yhteisty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n rakentamaan yhdess\u00e4 my\u00f6s gerontologisen tutkimuksen ja koulutuksen teemoihin liittyen. Mukaan verkoston toimintaan ja tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Verkosto on my\u00f6s mielell\u00e4\u00e4n mukana uusissa yhteisty\u00f6avauksissa. Lis\u00e4tietoja verkoston toiminnasta, ty\u00f6ryhmist\u00e4 ja tapahtumista l\u00f6ytyy verkkosivuilta www.tulevaisuudenkuntoutus.fi\/Fire<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Merja Rantakokko, TtT, apulaisprofessori,Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), ja Keski-Suomen hyvinvointialue.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Heidi Siira, TtT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, L\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan ja terveystieteiden  tutkimusyksikk\u00f6, GeroNursing Centre<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kaisa L\u00e4ll\u00e4, FM, TtM, lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Kuntoutus- ja sosiaalialan instituutti<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

Chou, C., Hwang, C. & Wu, Y. (2012). Effects of exercise on physical function, daily living activities and quality of life in frail older adults a meta-analysis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation, 93(2), 237\u2013244. Doi:0.1016\/j.apmr.2011.08.042. <\/p>\n\n\n\n

Edgren, J., Penttinen, L., M\u00e4kel\u00e4, M., Asikainen, J., Gerasin, A., & Havulinna, S. (2021). Ik\u00e4\u00e4ntyneen asiakkaan kuntoutumisen voimavarat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-703-6<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Gutenbrunner C, Stievano A, Nugraha B, Stewart D, Catton H. (2022). Nursing – a core element of rehabilitation. Int Nurs Rev. 69(1):13-19. doi: 10.1111\/inr.12661.<\/p>\n\n\n\n

Kek\u00e4l\u00e4inen, T., Koivunen, K., Pynn\u00f6nen, K., Portegijs, E., & Taina Rantanen (2024). Cohort Differences in Depressive Symptoms and Life Satisfaction in 75- and 80-Year-Olds: A Comparison of Two Cohorts 28 Years Apart. Journal of aging and health, 36(1-2), 3\u201313. https:\/\/doi.org\/10.1177\/08982643231164739<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koivunen, K., Sillanp\u00e4\u00e4, E., Munukka, M., Portegijs, E., & Rantanen, T. (2021). Cohort Differences in Maximal Physical Performance: A Comparison of 75- and 80-Year-Old Men and Women Born 28 Years Apart. The journals of gerontology. Series A, Biological sciences and medical sciences, 76(7), 1251\u20131259. https:\/\/doi.org\/10.1093\/gerona\/glaa224<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kyr\u00f6nlahti, S., Lehtisalo, J., Ngandu, T., Kivipelto, M., Strandberg, T., Antikainen, R., Laatikainen, T., Soininen, H., Tuomilehto, J., Havulinna, S., & Kulmala, J. (2024). Cognition, Depression, Pain, and Exercise Motives as Predictors of Longitudinal Profiles of Physical Activity During a Seven-Year Follow-Up Among Older Adults. Scandinavian journal of medicine & science in sports, 34(12), e14777. https:\/\/doi.org\/10.1111\/sms.14777<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Livingston, G. ym. (2024). Dementia prevention, intervention, and care: 2024 report of the Lancet standing Commission. The Lancet, 404(10452): 572 \u2013 628.<\/p>\n\n\n\n

Lotvonen, S., Kyng\u00e4s, H., Bloigu, R., & Elo, S. (2018). Palvelutaloon muuttaneiden ik\u00e4\u00e4ntyneiden mitattu ja itsearvioitu fyysinen toimintakyky 3 ja 12 kuukautta muuton j\u00e4lkeen. Hoitotiede, 30(1), 27\u201340. https:\/\/oulurepo.oulu.fi\/bitstream\/handle\/10024\/36732\/isbn978-952-62-2296-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ll\u00e4, K., Niskanen, E., Rantakokko, M., Sakari, R., Vuoskoski, P., & Hautala, A. (2023). Yliopistojen monitieteisen kuntoutuksen verkosto (MOKUVE) vahvistaa kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4mist\u00e4. Kuntoutus. 46(2), 53-57. https:\/\/doi.org\/10.37451\/kuntoutus.130992<\/a><\/p>\n\n\n\n

Melkas S., Heinon, A., Hiekkala, S., Karhula, M., Kuitunen, S., Nenonen, M., Pekkonen, M., Rantakokko, M., Saltychev M., Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4, R., Shemeikka, R., & Stenberg, J-H. (2023). Ehdotus kuntoutuksen tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiostrategiaksi. Teoksessa: Salminen, A-L. & T\u00f6yt\u00e4ri, A. (toim.) Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus : Asiantuntijafoorumin n\u00e4k\u00f6kulmia koulutuksen kehitt\u00e4miseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:64, 104-128. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-898-7<\/a>.  <\/p>\n\n\n\n

Munukka, M., Koivunen, K., von Bonsdorff, M., Sipil\u00e4, S., Portegijs, E., Ruoppila, I., & Rantanen, T. (2021). Birth cohort differences in cognitive performance in 75- and 80-year-olds: a comparison of two cohorts over 28 years. Aging clinical and experimental research, 33(1), 57\u201365. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s40520-020-01702-0<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

OKM & STM (2021). Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4misfoorumi. Kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuva. V\u00e4liraportti. https:\/\/api.hankeikkuna.fi\/asiakirjat\/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75\/93a6ae82-41b7-4e1f-af5a-a8a22fb4c5f7\/RAPORTTI_20220119055024.pdf<\/a>.  <\/p>\n\n\n\n

Roitto, H-M., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P. & Ngandu, T. (2024). Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016-2021. Duodecim 140, 411-419. https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo18137<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Salminen, A-L., J\u00e4rvikoski, A., & H\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4, K. (2022). Teoriat, viitekehykset ja mallit kuntoutusta ohjaamassa. Teoksessa: Autti-R\u00e4m\u00f6, I., Melkas, S., Rajavaara, M., Salminen, A., Aalto, A., Sepp\u00e4l\u00e4, O., . . . Teperi, A. (2022). Kuntoutuminen (2., uudistettu painos.). Kustannus Oy Duodecim.<\/p>\n\n\n\n

Saarela, L., Lehtisalo, J., Ngandu, T., Kyr\u00f6nlahti, S., Havulinna, S., Strandberg, T., Lev\u00e4lahti, E., Antikainen, R., Soininen, H., Tuomilehto, J., Laatikainen, T., Kivipelto, M., & Kulmala, J. (2025). Effects of multidomain lifestyle intervention on frailty among older men and women – a secondary analysis of a randomized clinical trial. Annals of medicine, 57(1), 2446699. https:\/\/doi.org\/10.1080\/07853890.2024.2446699<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, Hyvinvointialueyhti\u00f6 Hyvil Oy, & Suomen Kuntaliitto. (2024). Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ik\u00e4\u00e4ntymisen ja kest\u00e4vien palvelujen turvaamiseksi 2024\u20132027. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5436-6<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskus (n.d). https:\/\/pxdata.stat.fi\/PxWeb\/pxweb\/fi\/StatFin\/StatFin__vaenn\/statfin_vaenn_pxt_128t.px\/table\/tableViewLayout1\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

World Health Organization. (2011). World report on disability. https:\/\/www.who.int\/publications\/i\/item\/9789241564182<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Uudessa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten palvelujen laatusuosituksessa nostetaan esiin ennaltaehk\u00e4isy ja kuntoutustarpeen arviointi sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden osallisuuden vahvistaminen kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Lis\u00e4ksi suosituksessa korostetaan, ett\u00e4 kuntoutustarpeen arviointi ja tarpeellinen kuntoutumisen tuki on turvattava kaikissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2024, 35-36). Nykytilanne erityisesti ymp\u00e4rivuorokautisissa palveluissa on kuitenkin varsin huolestuttava, sill\u00e4 Edgren ym. (2024) havaitsivat, ett\u00e4 vain noin puolet (51 … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6341,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-457","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/6341"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=457"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":459,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions\/459"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=457"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=457"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}