{"id":532,"date":"2026-11-09T12:54:18","date_gmt":"2026-11-09T10:54:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=532"},"modified":"2026-11-09T12:54:18","modified_gmt":"2026-11-09T10:54:18","slug":"hyvinvointia-edistavat-kotikaynnit-iakkaiden-toimintakyvyn-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/?p=532","title":{"rendered":"Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit i\u00e4kk\u00e4iden toimintakyvyn tukena"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jokaisella ihmisell\u00e4 tulee olla mahdollisuus el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4 ja terve el\u00e4m\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 on suuri vaikutus terveyden edist\u00e4misess\u00e4 ja se vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme, palveluiden saatavuuteen mutta my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. My\u00f6s maailman laajuisesti ik\u00e4\u00e4ntyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vauhtia ja t\u00e4m\u00e4 muutos edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa muuttumaan ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. V\u00e4est\u00f6ennusteen mukaan my\u00f6s Suomessa on jatkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 kansalaisia. Ennusteiden mukaan erityisesti satavuotiaiden osuus tulee kasvamaan ja on ennustettu, ett\u00e4 2000-luvun alussa syntyneist\u00e4 noin puolet el\u00e4isi satavuotiaiksi. Elini\u00e4n pidentyminen vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnan j\u00e4rjestelmiin ja kansalaisten tarpeisiin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4kin yhteiskunnan j\u00e4rjestelmien uudistamista. (WHO 2026; Dufva, Kiiski-Kataja & L\u00e4hdem\u00e4ki 2026.) T\u00e4rke\u00e4 kotona asumisen mahdollistaja on riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 toimintakyky. Se edellytt\u00e4\u00e4kin ik\u00e4\u00e4ntyneilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, mutta my\u00f6s yhteiskunnalta ennakoivia toimenpiteit\u00e4 toimintakyvyn edist\u00e4miseksi ja yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 Suomessa t\u00e4rke\u00e4 tavoite on ik\u00e4\u00e4ntyvien hyvinvoinnin sek\u00e4 fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn tukeminen. (Jyv\u00e4korpi, Strandberg, Urtamo, Pitk\u00e4l\u00e4, Suominen, Kokko & Heimonen 2020).<\/p>\n\n\n\n

Yksi konkreettinen keino vastata elini\u00e4n pidentymisen my\u00f6t\u00e4 syntyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat ennakoivat toimenpiteet. Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit ovat yksi ennakoiva toimenpide ik\u00e4\u00e4ntyvien arjen edist\u00e4miseksi.  Kotik\u00e4yntien tavoitteena on tukea ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia, terveytt\u00e4 ja arjessa selviytymist\u00e4. K\u00e4yntien aikana tarjotaan neuvontaa ja ohjausta hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4miseen sek\u00e4 annetaan tietoa ik\u00e4\u00e4ntyneille suunnatuista toimista ja mahdollisista palveluista. Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ohella tarkastellaan my\u00f6s fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4 erilaisten mittausten avulla, kuten tasapainoa ja lihasvoimaa kartoittavilla testeill\u00e4.  (Holma & H\u00e4kkinen 2013.)<\/p>\n\n\n\n

Laki Ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta ja i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tavoitteeksi, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n hyvinvointia, terveytt\u00e4, toimintakyky\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 suoriutumista arjessa tulee tukea. Tavoitteena onkin edist\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden osallisuutta, voimavaroja ja kotona asumista. Puuttumalla riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen tai sen riskitekij\u00f6ihin voidaan vahvistaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia, toimintakyky\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 suoriutumista arjessa. Lis\u00e4ksi voidaan turvata palvelutarpeen arviointiin p\u00e4\u00e4sy lain edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla.  (Laki Ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta ja i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 980\/2012 1\u00a7.)<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointi ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tilaa, jossa ihminen voi hyvin sek\u00e4 fyysisesti, psyykkisesti ett\u00e4 sosiaalisesti. Hyvinvointi kuvaa ihmisen kokemusta hyv\u00e4st\u00e4 olosta, terveydest\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n tasapainosta sen eri osa-alueilla. Hyvinvointi on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 arjessa ja jokaisella tulisikin olla mahdollisuus el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4 ja terve el\u00e4m\u00e4. (WHO 2020; Kestil\u00e4, Karvonen, Jauhiainen & Mikkola 2023). Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 hyvinvoinnin merkitys s\u00e4ilyy samana, mutta sen painopisteet voivat muuttua. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on mahdollistaa ja luoda sellainen toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka mahdollistaa yksil\u00f6llisen, oman n\u00e4k\u00f6isen ja omia arvoja vastaavan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n. Yksi keskeisimmist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvoinnin osalta on kokonaisvaltainen toimintakyky, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Kyky liikkua, selviyty\u00e4 arjesta ja tehd\u00e4 itselle merkityksellisi\u00e4 asioita vaikuttaa suoraan siihen, miten ihminen kokee oman hyvinvointinsa. (WHO 2020; Niemi & Eloranta 2024.)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvoinnissa on my\u00f6s psyykkinen hyvinvointi.  Psyykkist\u00e4 hyvinvointia tukevat positiivinen el\u00e4m\u00e4nasenne, kyky sopeutua muutoksiin sek\u00e4 kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on edelleen merkityksellist\u00e4. Turvallisuuden tunne ja arvostuksen kokeminen ovat t\u00e4ss\u00e4 erityisen t\u00e4rkeit\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 korostuvat usein my\u00f6s sosiaaliset suhteet. El\u00e4m\u00e4ntilanteet voivat muuttua, muun muassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n pois tai voidaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 leskeksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pois j\u00e4\u00e4minen ja leskeytyminen voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 sosiaalisia kontakteja ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 perheen ja yst\u00e4vien merkityst\u00e4. Yhteydenpito toisiin ihmisiin luo turvallisuuden- ja merkityksellisyyden tunnetta sek\u00e4 iloa. (Sepp\u00e4nen 2019; Bj\u00f6rkqvist 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointiin vaikuttavat monet arjen tekij\u00e4t. Riitt\u00e4v\u00e4 liikkuminen, monipuolinen ravitsemus ja hyv\u00e4 uni tukevat ik\u00e4\u00e4ntyneen terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4. My\u00f6s turvallinen ja ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen asuminen ja elinymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 helposti saavutettavat ja yksil\u00f6llisiin tarpeisiin vastaavat palvelut ovat t\u00e4rke\u00e4 osa ik\u00e4\u00e4ntyneen hyvinvointia. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s huomioida sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys arjessa.  Ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 sosiaaliset suhteet voivat v\u00e4henty\u00e4, joka voi altistaa yksin\u00e4isyydelle ja syrj\u00e4ytymiselle. Ne voivat puolestaan lis\u00e4t\u00e4 terveysongelmia, kuten muun muassa masennusta ja kognitiivista heikkenemist\u00e4. Sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kotihoito, voivat tukea ik\u00e4\u00e4ntyneen arjessa selviytymist\u00e4 ja mahdollisuuksia asua kotona. (National Institute on Aging 2019; Pennanen, Tenhonen, Lautala, Neijonen, Luonsinen & Hammar 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia tukevat terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat, kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta, monipuolinen ravitsemus ja riitt\u00e4v\u00e4 uni. Liikunnalla voidaan edist\u00e4\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden toimintakyky\u00e4, ehk\u00e4ist\u00e4 sairauksia ja toiminnanvajavuuksia sek\u00e4 parantaa itsen\u00e4ist\u00e4 selviytymist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua. Monipuolinen ravitsemus puolestaan tukee terveytt\u00e4, toimintakyky\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Lis\u00e4ksi turvallinen elinymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat arjessa selviytymist\u00e4 ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Turvallinen elinymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat ik\u00e4\u00e4ntyneiden arjessa selviytymist\u00e4 ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaadun s\u00e4ilymist\u00e4. (UKK-instituutti 2026; Ruokavirasto 2025).<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointi on my\u00f6s yksil\u00f6llinen kokemus. Se, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yhden ihmisen hyvinvointia, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole toiselle yht\u00e4 merkityksellist\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 hyvinvointia voidaan tarkastella kokonaisuutena, johon liittyv\u00e4t esimerkiksi kokemus mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ja merkityksellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, mahdollisuus vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 omien voimavarojen ja itselle t\u00e4rkeiden asioiden huomioiminen. Hyv\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyminen ei siten tarkoita t\u00e4ydellist\u00e4 terveytt\u00e4, vaan mahdollisuutta el\u00e4\u00e4 omien toiveiden, voimavarojen ja arvojen mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. (Luoma, Bj\u00f6rkqvist & Westerholm 2023.)<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4vien kotik\u00e4yntien toteutus Kemiss\u00e4 2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4vien kotik\u00e4yntien toteutuksessa merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa on moniammatillinen yhteisty\u00f6. Sen kulmakivin\u00e4 ovat asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, asiakkaan hyvinvoinnin edist\u00e4minen, osaamisen jakaminen eri ammattilaisten kesken, tiedonkulku sek\u00e4 tietysti aktiivinen kuuntelu. Ammattilaisten tulee luoda yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan kanssa tavoitteet, joiden avulla tuetaan ja edistet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan toimintakyky\u00e4. (Forsberg 2023.) Liimatta, Lampela, Laitinen-Parkkonen & Pitk\u00e4l\u00e4 (2019) tuovat tutkimuksessaan esille sen, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isevien kotik\u00e4yntien toteutus moniammatillisena toimintana tukee ik\u00e4\u00e4ntyneiden el\u00e4m\u00e4nlaatua. Hyvinvointia edist\u00e4vien kotik\u00e4yntien toteutuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nkin moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 asiakkaan toimintakyvyn tukemiseksi. Keski\u00f6ss\u00e4 ovat toimet ja keinot, joilla voidaan tukea yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Kemiss\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 kotik\u00e4yntej\u00e4 (HEKO) on jo vuosia toteutettu tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin hyvinvointialueen kanssa. Kotik\u00e4ynnit kohdennetaan vuosittain 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4ville kemil\u00e4isille. Toiminta on vakiintunut osaksi ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja kotik\u00e4yntej\u00e4 onkin toteutettu jo vuodesta 2010 l\u00e4htien. Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit on suunnattu erityisesti heille, joilla ei viel\u00e4 ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja.  Kotik\u00e4ynnit tarjoavat t\u00e4rke\u00e4n mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 oman hyvinvoinnin \u00e4\u00e4relle ja saada yksil\u00f6llist\u00e4 tukea arkeen ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti ja oikea-aikaisesti. Vuosittain kohderyhmille l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kutsu ja tarkemmat tiedot kirjeitse. Kirjeest\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t tarkemmat tiedot kotik\u00e4ynnin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, niiden merkityksest\u00e4 sek\u00e4 toteutuksen ajankohdasta. T\u00e4n\u00e4 vuonna kirje l\u00e4hetettiin 274 kemil\u00e4iselle, joista 53 henkil\u00f6\u00e4 varasi hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n kotik\u00e4ynnin. Tulos kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 hyvinvointity\u00f6 tavoittaa osan kohderyhm\u00e4st\u00e4, mutta my\u00f6s kehitt\u00e4misen varaa on.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kotik\u00e4ynnill\u00e4 arvioidaan toimintakyky\u00e4 laaja-alaisesti itsearvioinnin avulla. Lis\u00e4ksi toimintakyvyn fyysisi\u00e4 edellytyksi\u00e4 arvioidaan SPPB testin (Short Physical Performance Battery) ja yhdell\u00e4 jalalla seisomisen avulla. SPPB testin avulla voidaan tunnistaa sellaiset i\u00e4kk\u00e4\u00e4t, joilla on liikkumisvaikeuksia, heikentynyt tasapaino ja kaatumisvaara. Testi muodostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat tasapainotesti, tuolilta yl\u00f6snousu testi, sek\u00e4 k\u00e4velynopeuden mittaaminen.  Testist\u00f6 on vakiintunut ja luotettava alaraajojen suorituskyky\u00e4 mittaava testist\u00f6, jonka avulla saadaan tietoa yksil\u00f6n tasapainon hallinnasta seisten ja k\u00e4vellen sek\u00e4 tietoa alaraajalihasten lihasvoimasta. Heikko SPPB-testin tulos voi ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemist\u00e4. (Ik\u00e4instituutti 2016).<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa hyvinvointia edist\u00e4viin kotik\u00e4ynteihin osallistujista koki oman tasapainonsa hyv\u00e4ksi, vaikka osa olikin huomannut siin\u00e4 pieni\u00e4 muutoksia. Osalle tasapainon ongelmat lis\u00e4siv\u00e4t liev\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta arjessa, joka lis\u00e4si muun muassa kaatumisen pelkoa. Kotik\u00e4yntej\u00e4 toteuttavat geronomi- ja terveydenhoitajaopiskelijat ohjasivat ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tasapainoharjoitteita ja liikkumaan mieleisell\u00e4\u00e4n tavalla. Psyykkinen toimintakyky koettiin p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ksi. Osa osallistujista kertoi unen olevan katkonaista, sit\u00e4 ei useimmiten koettu merkitt\u00e4v\u00e4ksi ongelmaksi. Keskusteluissa nousivat esiin my\u00f6s n\u00e4k\u00f6\u00f6n ja kuuloon liittyv\u00e4t muutokset, jotka voivat olla tavallisia ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Pieni osa osallistujista kertoi kokevansa kipuja, jotka vaikuttivat arjen aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Sosiaalinen toimintakyky n\u00e4ytt\u00e4ytyi vahvana. Useimmat osallistujat kokivat, ett\u00e4 heill\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 sosiaalinen verkosto, ja perhe sek\u00e4 yst\u00e4v\u00e4t n\u00e4htiin t\u00e4rkein\u00e4 voimavaroina. Monet olivat aktiivisia harrastajia, ja erityisesti liikunnalliset harrastukset korostuivat. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 koki vain pieni osa osallistujista. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi tukee merkitt\u00e4v\u00e4sti ik\u00e4\u00e4ntyvien arkea, el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja hyvinvointia my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Fresen kumppaneineen (2012) tekem\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta saatu tieto osoittaa sen, ett\u00e4 yhden kotona tehdyn arvioinnin vaikutus kest\u00e4\u00e4 jopa seitsem\u00e4n vuotta (Frese, Deutsch, Keyser & Sandholzer 2012, 639\u2013644).<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4viin k\u00e4ynteihin osallistuneet kokivat k\u00e4ynnit p\u00e4\u00e4osin tarpeellisiksi ja hy\u00f6dyllisiksi. K\u00e4ynnit tarjosivat mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 oman hyvinvoinnin \u00e4\u00e4relle ja keskustella yksil\u00f6llisist\u00e4 hyvinvointia tukevista tekij\u00f6ist\u00e4. Opiskelijat kokivat k\u00e4ynnit mielekk\u00e4iksi toteuttaa. Heid\u00e4n mukaansa asiakkaat olivat p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4kuntoisia, aktiivisia ja motivoituneita huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit osoittavat, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Samalla ne tarjoavat arvokkaita kohtaamisia \u2013 hetki\u00e4, joissa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja yksil\u00f6llisesti. Kokonaisuutena kotik\u00e4ynneist\u00e4 j\u00e4i n\u00e4kemys toimintakykyisist\u00e4, kotona asuvista 75<\/strong>\u2011vuotiaista, joille oikea-aikainen, ennakoiva tuki voi auttaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n arjen mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ik\u00e4\u00e4ntyneiden arjessa matalan kynnyksen tukimuotona, joka vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta sek\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 kotona asumista. Kotik\u00e4ynnit tarjoavat mahdollisuuden i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, johon sis\u00e4ltyv\u00e4t toimintakyvyn arviointi, ohjaus ja inhimillinen vuorovaikutus. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 osa kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvista 75\u2011vuotiaista eiv\u00e4t tartu tarjottuun mahdollisuuteen, osallistuville hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit voivat toimia merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pys\u00e4hdyshetken\u00e4 ja suunnan n\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4n arjen jatkamiselle mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit tarjoavat my\u00f6s opiskelijoille monipuolisen ja ainutlaatuisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n, joka tukee heid\u00e4n ammatillista kasvuaan, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksiaan ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isen ajattelun kehittymist\u00e4. Oppilaitosyhteisty\u00f6ss\u00e4 toteutettavat kotik\u00e4ynnit yhdist\u00e4v\u00e4t teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n aidossa asiakaskontekstissa, erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyneiden ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n parissa. Opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t soveltamaan koulutuksessa opittuja tietoja todellisissa asiakastilanteissa. Kotik\u00e4ynnit tarjoavat yksil\u00f6llisen ja rauhallisen kohtaamisen, jossa opiskelijat voivat harjoitella ammatillista vuorovaikutusta, kuuntelemista sek\u00e4 luottamuksen rakentamista ik\u00e4\u00e4ntyvien kanssa. Inhimillinen kohtaaminen vahvistaa eettist\u00e4 osaamista ja asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6otetta. Opiskelijat saavat konkreettisen kuvan siit\u00e4, miten ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 toiminnalla voidaan tukea ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumista ja hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit rakentuvat sosiaali\u2011 ja terveyspalvelujen, oppilaitosten sek\u00e4 alueellisten kehitt\u00e4misrakenteiden v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Yhteisty\u00f6 tukee tiedon kulkua, palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, osaamisen vahvistumista sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tiedolla johtamista sek\u00e4 ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisten toimintamallien juurruttamista. Ik\u00e4\u00e4ntyville suunnattuja ennakoivien toimien merkitys on laaja ja niiden vaikutukset ovat moniulotteisia, ennen kaikkea ik\u00e4\u00e4ntyvien mielekk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja arjen mahdollistajia. Onko meill\u00e4 vara j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 toimia toteuttamatta?<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointiaedist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit toteutettiin osana Ennakoi, Teknologiset ratkaisut ennakoivan tiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja ik\u00e4ihmisten kotona asumisen tukemisessa -hanketta (1.5.2023-31.8.2026).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tanja Marjanen-Korkala, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mira Oinas-M\u00e4enalanen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Arja Huhtanen, geronomi, Lapin hyvinvointialue<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bj\u00f6rkqvist, T. 2024. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden mielen hyvinvointiin tulee panostaa. Ik\u00e4instituutti.  https:\/\/www.ikainstituutti.fi\/uutiset\/ikaantyneiden-mielen-hyvinvointiin-tulee-panostaa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Dufva, M., Kiiski-kataja, E. & L\u00e4hdem\u00e4ki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksi\u00e4 251. Grano Oy. https:\/\/www.sitra.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Forsberg, E. 2023. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden palveluissa moniammatillisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli. Suomen Gerontologis-Geriatrinen Fysioterapiayhdistys. https:\/\/www.gergeryhdistys.fi\/ei-kategoriaa\/moniammatillisuus\/ikaantyneiden-palveluissa-moniammatillisella-yhteistyolla-on-tarkea-rooli\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Frese, T., Deutsch, T., Keyser, M. & Sandholzer, H. 2012. In home preventive comprehensive geriatrics assessment (CGA) reduces mortality A-randomized controlled trial. Archives of Gerontology and Geriatrics 55, 639\u2013644.<\/p>\n\n\n\n

Holma, T. & H\u00e4kkinen, H. 2013. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t kotik\u00e4ynnit. Suomen Kuntaliitto. https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/sites\/default\/files\/media\/file\/Kuntaliitto_HYKO-k%C3%A4ynnit%20haastattelu_%20tiedoksi%20tekij%C3%B6ille_19122013.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4instituutti. 2020. Testaus tavaksi \u2013 tapoja testaukseen I\u00e4kk\u00e4iden liikkumiskyvyn arviointi. https:\/\/www.ikainstituutti.fi\/content\/uploads\/2017\/01\/testaus_tavaksi_netti.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4korpi, S., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitk\u00e4l\u00e4, K., Suominen, M., Kokko, K. & Heimonen S. 2020. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden terveys, el\u00e4m\u00e4nlaatu, toimintakyky ja mielenhyvinvointi. Gerontologia 34(4). https:\/\/journal.fi\/gerontologia\/article\/view\/99624\/57593<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kestil\u00e4, L., Karvonen, S., Jauhiainen, S. & Mikkola, H. 2023. V\u00e4est\u00f6n terveys ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 Suomi. V\u00e4est\u00f6n terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 Suomi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Liimatta, H., Lampela, P., Laitinen-Parkkonen, P. & Pitk\u00e4l\u00e4, K. 2019. Effects of preventive home visits on health-related quality-of-life and mortality in home-dwelling older adults. Scand J Prim Health Care. 2019 Mar;37(1):90-97. https:\/\/pmc.ncbi.nlm.nih.gov\/articles\/PMC6452824\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laki Ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta ja i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista. 31.12.2012\/ 980.   https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2012\/980<\/a><\/p>\n\n\n\n

Luoma, M.-L., Bj\u00f6rkqvist, T. & Westerholm, S. 2023. Tiedolla, taidoilla ja toimintatavoilla voidaan edist\u00e4\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden mielen hyvinvointia. THL-blogi 21.4.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n\n\n\n

National Institute on Aging. 2019. Social isolation, loneliness in older people pose health risks. https:\/\/www.nia.nih.gov\/news\/social-isolation-loneliness-older-people-pose-health-risks<\/a><\/p>\n\n\n\n

Niemi, A. & Eloranta, S. 2024. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden kuntoutuminen ja arjen toimintakyky-voisiko sit\u00e4 tukea meist\u00e4 kuka tahansa? Turku AMK. https:\/\/talkbystudents.turkuamk.fi\/master-school-health-and-well-being\/ikaantyneiden-kuntoutuminen-ja-arjen-toimintakyky-voisiko-sita-tukea-meista-kuka-tahansa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pennanen, M., Tenhonen, E., Lautala, E., Neijonen, A., Luonsinen, M. & Hammar, T. 2025. Selvitys i\u00e4kk\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misest\u00e4 hyvinvointialueilla: Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin i\u00e4kk\u00e4iden hyvinvointikertomukset, hyvinvointisuunnitelmat ja palveluverkkosuunnitelmat. THL Raportti 12\/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-408-606-6<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sepp\u00e4nen, M. 2019. Osallisuus onnesta? Sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin l\u00e4hteen\u00e4. Ik\u00e4instituutti. https:\/\/www.ikainstituutti.fi\/osallisuus\/osallisuus-onnesta-sosiaaliset-suhteet-hyvinvoinnin-lahteena\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

World Health Organization. 2026. Ageing. https:\/\/www.who.int\/health-topics\/ageing\/reducing-social-isolation-and-loneliness-among-older-people#tab=tab_1<\/a><\/p>\n\n\n\n

World Health Organization. 2020. Helathy ageing and fuctional ability. https:\/\/www.who.int\/news-room\/questions-and-answers\/item\/healthy-ageing-and-functional-ability<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntaorientaatio. 2025. Ik\u00e4\u00e4ntyneen terveys ja hyvinvointi.  https:\/\/yhteiskuntaorientaatio.fi\/oppimateriaali\/terveys-ja-hyvinvointi\/ikaantyneen-terveys-ja-hyvinvointi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Jokaisella ihmisell\u00e4 tulee olla mahdollisuus el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4 ja terve el\u00e4m\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 on suuri vaikutus terveyden edist\u00e4misess\u00e4 ja se vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme, palveluiden saatavuuteen mutta my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. My\u00f6s maailman laajuisesti ik\u00e4\u00e4ntyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ennen n\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vauhtia ja t\u00e4m\u00e4 muutos edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa muuttumaan ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. V\u00e4est\u00f6ennusteen mukaan my\u00f6s Suomessa on jatkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6341,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-532","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/6341"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=532"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":534,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/532\/revisions\/534"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tyohyve\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}