Monikulttuurisuus hoitotyössä

 

 

Monikulttuurisuus hoitotyössä.

Johdanto

Kulttuuri on käsite, jonka jokainen ihminen määrittelee eri tavalla.  Henkilön kulttuurilliset näkemykset vaikuttuvat hänen ajattelutapaansa, toimintaansa ja jopa hänen havaintoihinsa. (Keituri 2005, 18.) Esimerkiksi joissakin kulttuureissa hoitohenkilökunnan sukupuoleen kiinnitetään enemmän huomioita kuin toisissa. Muun muassa Suomi on maa, jossa potilas harvoin välittää siitä, että onko hoitaja mies vai nainen.  Kun taas joissain kulttuurissa, hoitojan sukupuolella voi olla suurikin merkitys, potilaan kulttuuristen tai uskonnolisten perinteiden takia.

Kun puhutaan monikulttuurisuudesta tarkoitetaan ilmiötä, jossa eri kulttuuritaustaiset ihmiset elävät yhdessä ja heiden välillään vallitsee tasa-arvo. Monietninen ja monikansallinen ovat käsitteitä, jotka liittyvät monikulttuurisuuteen. Käsite “monietninen” tarkoittaa eri kulttuuritaustaisten ihmisten muodostamaa yhteisöä, kuten yhteiskunta. Monikansallinen- käsite taas pohjautuu enemmän lainsäädäntöön. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos henkilöllä on kaksoiskansalaisuus, näkee laki hänet monikansallisena. Monikansallinen yhteiskunta muodostuu siis usean eri kulttuurin edustajista, jossa vielä yksittäiset henkilöt voivat olla monikansallisia. (Keituri 2005, 18.) Käytännössä esimerkiksi Suomessa elää useiden eri maiden kansalaisia ja eri kulttuuriryhmien edustajia, kuten venäläisiä, suomalaisia ja ruotsalaisia. Osalla heistä voi olla kaksoiskansalaisuus, kuten suomenruotsalaisilla. Tämä tarkoittaa sitä , että Suomi on monikansallinen yhteiskunta.

Hoitaja ja monikulttuurisuuden kohtaaminen

Maahanmuutto on lisääntynyt Suomessa viimeisimpien vuosikymmenten aikana, minkä myötä Suomi on muuttunut hiljalleen monikulttuuriseksi yhteisöksi. Maahanmuutto näkyy myös terveydenhuollossa, jossa terveydenhuollon henkilöstö kohtaa työssään ihmisiä eri kulttuureista sekä asiakkaina että työtovereinaan. (Maahanmuutto.net.) Monikultturisuuden myötä hoitajien on pitänyt laajentaa kultturillista tietoisuuttaan. Hoitajan tieto  eri kulttuureista auttaa häntä ratkaisemaan työssä eteen tulevia kulttuurillisia ristiriitoja. (Keituri 2005, 22.) Kulttuuri tietoinen hoitaja osaa esimerkiksi suhtautua oikein paastoavaan potilaaseen ja huomioida paaston vaikutukset potilaan hoitoon sekä terveyteen.

Monikulttuurisessa hoitotyössä ollaan tekemisissä eri ihmisryhmien ja erilaisten kulttuurien kanssa. Hoitotyössä tulee ottaa huomioon eri kulttuurit. Hoitajan tulee kunnioittaa jokaista asiakastaan. Tärkeitä arvoja ovat erilaisuuden kunnioitus, tasa-arvoisuus sekä yhdenvertaisuus. Toisesta kulttuurista tulevan potilaan kohtaamisessa tulee olla ennakkoluuloton ja pyrkiä rakentamaan yhteisymmärrystä. Kulttuurin tuntemus on eduksi potilasta kohdatessa, joten hoitajan olisi hyvä olla kiinnostunut eri kulttuureista ja siitä mitä eri kulttuuritaustaisten kanssa toimimisessa täytyy ottaa huomioon. (Reijonen K., Monikulttuurisen hoitotyön kulmakivet, opas hoitotyön ammattilaisille, 1-2).

Jotta hoitajat osaisivat työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä, opetetaan monikulttuurista hoitotyötä terveydenhoitoalan koulutuksessa. Tavoitteena on opiskelijoiden kulttuuritietoisuuden lisääminen ja kulttuurisensitiivisyyden sisäistäminen. Kulttuurisen opetuksen avulla tuleva hoitotyön ammattilainen oppii selvittelemään ja kyseenalaistamaan kulttuurisia asioita itsenäisesti. (Tehy ry, Monikulttuurisuus ja eettisyys terveydenhuollossa, Tehyn julkaisusarja F:4/2005, 22).

Maahanmuuttajat ja hoitotyö

Maahanmuuttajaryhmiä voidaan jakaa tilastoissa ainakin neljään muuttujaan, joita ovat äidinkieli, kansalaisuus, syntymävaltio ja vanhempien syntymävaltio. Kaikki ulkomaiden kansalaiset eivät ole ensimmäisen polven maahanmuuttajia, koska Suomessa syntyneet lapset eivät saa automaattisesti Suomen kansalaisuutta. (Maahanmuutto.net.) Maahanmuuttaja voi olla esimerkiksi Suomeen työn, opiskelun tai puolison perässä tullut henkilö, paluumuuttaja, pakolainen, turvapaikanhakija tai paperiton siirtolainen (Skhole). Lisääntyneen monikulttuurisuuden sekä maahanmuuton myötä, voi hoitotyössä monikultturisuutta kohdata siis niin potilaiden kuin myös työntekijöiden joukossa.  Kulttuurinen tietoisuus on tärkeää juuri siksi, että vuorovaikutus potilaan ja hoitajan välillä tapahtuisi mahdollisimman mutkattomasti, monikulttuurisuudesta huolimatta.

Maahanmuuttajia on siis myös hoitajien joukossa. Maailmalla vallitsee sairaanhoitajapula ja hoitajat ympäri maailmaa muuttavat työn perässä toiseen maahan. Itseasiassa hoitajat ovatkin yksi eniten kansainvälisesti matkaavista ammattiryhmistä. Erityisesti hoitajapula ja hoitajien liikkuvuus ympäri maailmaa vaikuttavat monikultturisuuden lisääntymiseen hoitoallalla. (Nieminen 2011, 11.)

Purnell ja monikulttuurisuus

Yksi kulttuuristen kompetenssien tutkijoista on Larry D. Purnell. Purnellin mukaan terveydenhuollossa päästään parempiin tuloksiin, kun potilaan kulttuuriset taustat otetaan huomioon. Opiskelijoita ja työntekijöitä tulisikin ohjata kulttuuriseen kompetenssiin. Kulttuurisista eroista huolimatta terveydenhuollon ammattilaisella sekä potilaalla on yhtäläinen oikeus tulla ymmärretyksi ja kohdelluksi kunnioittavasti. (Skhole.)Potilaalla on siis velvollisuus kunnioittaa myös hoitajan kulttuuria. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa nais hoitajan vastaanotolle tulee potilaaksi mies, jonka kulttuurin periaatteisiin kuuluu, että nainen peittää päänsä huivilla. Kulttuuristaan huolimatta, potilas ei siis saa vaatia hoitajaa peittämään itseään huivilla. Potilaan on kunnioitettava hoitajan kulttuuria, johon huivin käyttäminen ei kuulu.

Purnell korostaa omien henkilökohtaisten arvojen tunnistamisen tärkeyttä. Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tiedostaa omat ennakkoluulonsa toisia kulttuureja kohtaan. (Skhole.) Hoitajan kyetessä kohtaamaan potilas ennakkoluulottomasti vuorovaikutuskin paranee. Olen itsekin huomannut, miten vaikea on keskustella henkilön kanssa, jolla on on etukäteen oletuksia keskustelukumppanistaan.  Ennakkoluulot aiheuttavat vaikeuksia kommunikoinnille, sillä ne ikään kuin ohjaavat keskustelun kulkua.

Leininger ja monikulttuurisuus

Madeleine Leininger tutki 1950-luvulla transkulttuurisen hoitotyön teoriaa. Hän huomasi, että kulttuuritaustan tunnustavaan hoitotyöhön oli tarve, erityisesti maahanmuuttajapotilailla. Leiningerin kehittelemä teoria on ollut merkittävässä osassa hoitotieteessä, sen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Leininger piti tärkeänä huomioida hoitajan käyttäytyminen ja toiminta eri kulttuuritaustojen yhteydessä. (Skhole-luento, kulttuurisen hoitotieteen keskeisimmät teoriat).

Transkulttuurisen hoitotyön pääajatuksena on nähdä kulttuuritaustojen erot ja samankaltaisuudet, eli antaa potilaalle hänen kulttuurinsa mukaista hoitoa. Leiningerin mukaan kulttuuri on ihmisten elintapa. Elämäntavoilla hän tarkoittaa uskomuksia, arvoja, normeja sekä erilaisia käyttäytymismalleja. (Skhole-luento, kulttuurisen hoitotieteen keskeisimmät teoriat).

Leininger kehitti niin kutsutun auringonnousumallin kuvaamaan transkulttuurista hoitotyön teoriaa. Kyseisen mallin tarkoituksena on havainnollistaa teorian käsitteitä. Auringonnousumallin mukaan ihmiset ovat kulttuuritaustastaan erottamattomia ja se on teorian perusperiaate. (Skhole-luento, kulttuurisen hoitotieteen keskeisimmät teoriat).

Pohdinta

Monikultturisuus on nykyään näkyvä ilmiö hoitoalalla. Eri kulttuuritaustaisia ihmisiä on hoitajien että potilaiden joukossa. Hoitoalan yksiköissä, kuten sairaaloissa,  joudutaan sovittamaan yhteen useiden kultuurien ja uskontojen eri perinteitä sekä arvoja, eikä ristiriidoilta aina voi välttyä. Tälläisissa ristiriitaisissa tilanteissa, hoitajan tulee hyödyntää kulttuurillista tietämystään, jotta potilaalle voitaisiin tarjota paras mahdollinen hoito joka sopii juuri hänelle ja hänen arvoihinsa.

Leininger ja Punerr puhuvat kumpikin siitä , kuinka tärkeää on ottaa huomioon potilaan taustat hoidossa. Hoitoalla potilas on kaiken ydin ja hoitoalan henkilökunta on töissä potilasta varten. Jotta potilaalle voidaan tarjota paras mahdollinen hoito, olennaista on kyetä ymmärtämään hänen ajatusmaailmaansa sekä perinteitään.  Ajatusmaailman ja perinteiden ymmärtämistä edesauttaa se, että hoitaja laajentaa kulttuurista tietouttaan.

Hoitajan ja potilaan on muodostettava yhdessä tiimi, jonka toimintaan ennakkoluulot eivät saa vaikuttaa. Muuten yhteistyö kärsii ja hoidon laatu huononee. Laadukasta tiimityöskentelyä edesauttaa, että hoitaja tietää oman suhtautumisensa muihin kulttuureihin ja kykenee hyväksymään muut kulttuurit ja uskonnot. Vaikka hoitajalla olisi joitakin ennekkokäsityksiä tai huonoja kokemuksia, on hänen kyettävä sivuuttamaan ne työssään.

 

Lähteet

Reijonen K., Monikulttuurisen hoitotyön kulmakivet, opas hoitotyön ammattilaisille, 1-2. Viitattu 11.12.2017 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71995/Reijonen_Karoliina%20Opas.pdf?sequence=1 )

Skhole-luento, kulttuurisen hoitotieteen keskeisimmät teoriat. Viitattu 15.12.2017 https://app.skhole.fi/luennot/kulttuurisen-hoitotieteen-keskeisimmat-teoriat/

Keituri, T.  2005. Monikulttuurisuus ja eettisyys terveydenhuollossa. Katsaus hoitoalan tutkimuksiin. Tehyn julkaisusarja F: 4/2005. Viitattu 11.12.2017. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2005/2005_f4_sisus_monikulttuurisuus_ja_eettisyys_terveydenhuollossa._katsaus_hoitoalan_tutkimuksiin_id_1909.pdf)

Nieminen, S. Kuulumisen politiikkaa. Maahanmuuttajasairaanhoitajat, ammatikuntaan sisäänpääsy ja toimijuuden ehdot. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Väitöskirja.  Viitattu 15.12.2017 http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66756/978-951-44-8458-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y