Eettisyys hoitotyössä

 

Eettisyys ja monikulttuurisuus hoitotyössä

Johdanto

Tehtävänä on pohtia eettisyyttä ja monikulttuurisuutta hoitotyössä. Käytän pohdinnassa mm. hyve- ja velvollisuusteorioiden periaatteita. Pohdin hoitotyön arvoja, hoitajan vastuuta, tasa-arvoa ja miten lait ohjaavat hoitajan toimintaa. Monikulttuurisuus osiossa pohdin kahta monikulttuurisen hoitotyön teorioita ja eettisyyttä.

Monikulttuurinen hoitotyö on erilaisten kulttuurien parissa tehtävää hoitotyötä tai hoitotyön yhteisöä. Asiakkaat tai työntekijät ovat lähtöisin eri kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Hoitajana terveydenhuollossa tulee eri kulttuurin omaava ihminen kohdata yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti, kunnioittavasti (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen, 2010, 18.)

Hoitotyössä tulee tilanteita, joissa joudutaan pohtimaan onko toiminta täysin oikeanlaista vai tulisiko toimintaa jotenkin muuttaa.  Hoitaja joutuu pohtimaan ovatko tehdyt päätökset oikeita. Etiikka määrittelee millaista on hyvä hoitaminen. Hoitotyön etiikka kertoo sen, mikä on oikein ja mikä väärin. Lisäksi hoitotyön etiikkaan liittyviä aiheita ovat mm. ihmisten yhdenvertaisuus, velvollisuudet, oikeudenmukaisuus sekä hyväksyttävä käyttäytyminen. Hoitotyötä ohjaavia keskeisiä eettisiä arvoja ovat muun muassa hyvän tekeminen, pyrkimys olla vahingoittamatta toista, ihmisarvon kunnioitus ja hyvä hoito.

Hyve etiikan keskeisin käsite on hyve. Hyveellisellä ihmisellä tarkoitetaan ihmisen luonteen piirteitä ja ominaisuuksia jotka ovat haluttuja ja toivottuja. Hoitajan hyveitä ovat mm. oikeamielisyys ja kärsivällisyys. Keskeinen ajatus hyve etiikassa on hyveiden tekeminen ja pahan välttäminen. Hyve etiikan mukaan hyveiden toteuttaminen tunnollisesti ja säännöllisesti, tulee niistä pikku hiljaa osa ihmisen luonnetta (Leino-Kilpi, Välimäki, 2006, 52.)

Velvollisuus etiikka keskittyy tekoihin. Tekojen oikeellisuus määräytyy tekojen kautta, onko teko moraalisesti hyvä vai huono. Moraalisesti teko määräytyy mikä on velvollisuutemme esimerkiksi säännön tai periaatteen nojalla. Velvollisuuden ja hyvän tahdon tulee tulla sisältäpäin eikä ulkoisena pakotteena. Keskeisiä velvollisuus etiikan ajatuksia on aito halu tehdä hyvää. Sääntöjä ei noudateta sääntöjen vuoksi, vaan siksi että se on oikein. Näihin eettisiin periaatteisiin hoitajan tulee sitoutua, sillä hoitotyön tavoitteena on hyvä hoitaminen (Rautava-Nurmi, Westergård, Henttonen, Ojala & Vuorinen,  2013, 18.)

Periaatteet

Hyvän tekemisen ja pahan välttämisen periaatteella tarkoitetaan, että hoitajalla on velvollisuus pyrkiä edistämään hyvää ja välttämään virheellistä tekemistä. Tähän sisältyy esimerkiksi hoidettavan suojeleminen, oikeuksien puolustaminen ja huolenpito.

Ihmisarvon kunnioittamisen periaatteella tarkoitetaan, että hoitajalla on velvollisuus kunnioittaa potilaan ihmisarvoa.  Potilaalla on  oikeus hoitoon, joka edistää hänen terveyttään sekä oikeus saada hoitohenkilökunnalta tietoa potilasta itseään koskevasta hoidosta. Jokaisella ihmisellä on moraalinen arvo ja häntä koskevat ihmisoikeudet. Kaikkia ihmisiä koskee myös velvollisuus toimia totuudenmukaisesi ja rehellisesti.

Oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaan ihmisiä tulee kohdella samojen periaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi ihmisellä on oikeus päästä hoitoon ja velvollisuus välttää eriarvoistamista.

Hoitamisen periaate edistää ihmisten toimintakykyä ja vähentää kärsimystä. Periaate sisältää kaksi olennaista asiaa hyvän tekemisen ja pahan välttämisen. Hyödyn maksimoimiseksi hoitajan tulee toimia niin, että hoitotyötä tehdessä hyötyö suhteessa haittoihin on mahdollisimman suuri.

Käytännössä hoitotyön periaatteet voivat olla ristiriidassa toisiinsa nähden, koska ongelmat eivät ole yksi selitteisiä, eikä oikeaa yksipuolista vastausta ole (Louhiala, & Launis, 2009, 29 – 37.)

Arvoristiriidat ja pohdinta

Hoitotyötä tehdessä hoitaja pyrkii yhteen sovittamaan ja löytämään arvoristiriidoissa kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, jota voi soveltaa käytäntöön. Apuna pohdinnassa hoitaja voi käyttää muun muassa erilaisia kysymyksiä, kuten hyväksyisinkö samanlaisen toiminnan itselleni tai läheisilleni,  mikä on yleinen mielipide asiasta, mitä ohjeistuksia on olemassa tai miten laki ohjaa toimimaan. Hoitajana tulee pohtia hoitotyötä ja ongelmatilanteita myös eettisistä näkökulmista. Hyve, seuraus ja velvollisuus -etiikan teoriat, sekä Gloverin neljä työkalua (ongelman määrittely, ratkaisujen tutkiminen, etsiminen ja hyväksymisen varmistaminen) ohjaavat löytämään keinoja ja oikeita näkökulmia ongelman ratkaisuun. (Sarvimäki,  & Stenbock-Hult, 2009, 39, Skhole, Hoitotyön etiikka 2017.)

Hoitajan tulee pyrkiä tunnistamaan omat arvonsa, kuten mitkä tekijät kannustavat häntä työskentelemään hoitajana. Tekijä voi olla esimerkiksi halu auttaa ihmisiä. Olennaista on, että hoitajan arvot pohjautuvat hyvälle moraalikäsitykselle eli hän haluaa hyvää toiselle ihmiselle. Omat arvot näkyvät hoitotyön käytännöissä muun muassa siinä, miten toimimme tai ajattelemme. (Sarvimäki,  & Stenbock-Hult,  2009, 24 – 26)

Huolenpito

Tärkeä keskeinen periaate, joka ohjaa hoitajan toimintaa, on empatia. Vuorovaikutuksessa tulee näkyä, että hoitaja kohtaa hoidettavan inhimillisesti ja välittää hänestä aidosti. Hänen tulee ottaa huomioon hoidettavan ja omaisten omat arvot (Rautava-Nurmi, 2013, 18)

Huolenpito näkyy ihmisen kunnioituksena, hyväksymisenä ja huomioon ottamisena. Hoidettavalla on oikeus tunteisiin, mielipiteisiin ja tahdon ilmauksiin. Hoitajan tulee hyväksyä ja kuunnella aidosti hoidettavan mielipiteitä ja olla väheksymättä niitä. Lisäksi hoitajan tulee kunnioittaa ja välittää hoidettavasta sellaisena kuin hän on, sekä huomioida hänen omat voimavaransa, elämän taustansa ja elämän tilanteensa. Tällöin hoitajan ja hoidettavan vuorovaikutus on hyvää ja antoisaa sekä hoitaminen kokonaisvaltaisempaa (Sarvimäki, 2009, 24 – 26.)

Voi olla, ettei vuorovaikutus suju aina niin hyvin kuin pitäisi. Tärkeää on hoitajana pyrkiä ymmärtämään hoidettavan tilannetta ja asennoitua hoidettavan asemaan. Olennaista hoitotilanteessa on auttaa apua tarvitsevaa. Olipa avuntarve pienempää tai suurempaa. Huolenpitoa ja hoitamista voi kehittää muun muassa teorian ja oman ymmärryksen avulla (Sarvimäki, 2009, 26-27.)

Monikulttuurinen hoitotyö ja eettisyys

Hoitaja kohtaa hoitotyössä eri-ikäisiä ja erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Heihin hoitajan tulee suhtautua positiivisella asenteella ja olla avoin uusia asioita kohtaan. Hoitotyössä voi kohdata esimerkiksi eri kulttuurin tai uskonnon omaavia ihmisiä. Hoitajana asiakas tulee huomioida kokonaisvaltaisena yksilönä ja eri kulttuurin omaava kollega tasa-vertaisena työtoverina. Hoitotyössä ammattitaidon kehittäminen on jatkuvaa.

Kulttuurisen kompetenssin malli Campinha-Bacote

Campinha-Bacote on kehittänyt kulttuurisen kompetenssin mallin. Mallin tavoitteena on määritellä viitekehys tai käsitteet hoitajan kulttuurisen ammattitaidon ja  kehittymisen tarkasteluun ja ymmärtämiseen. Mallissa korostetaan hoitajan omaa sisäistä tahtoa ja pyyteettömyyttä kulttuurisen ammattitaidon kehittymisposessissa. Taustalla mallissa on kristillinen arvomaailma mm. välittäminen, rakkaus ja rasismin vastaisuus, nämä asiat tulee olla  hoitajan velvoitteita (Abdelhamid, 2010, 35)

Ammattitaidon kehittymisprosessissa on viisi eri osa- aluetta, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Hoitajan kulttuurinen tahto, sisältää (mm. Halu kehittää edelleen kulttuurista ammattitaitoa) Kulttuurinen tieto (mm. Tarvitsenko lisätietoa eri kulttuurin omaavan ihmisten elämän katsomuksista)Kulttuuritietoisuus (mm. Minkä verran ja miten rasismi näyttäytyy terveydenhuollossa, puolustan vähä osaisempaa) Kulttuuritaito (mm. Onko minulla taitoa kohdata eri kulttuurin omaava ihminen kokonaisvaltaisesti, mitä asioita minun tulee huomioida) Kulttuuriset kohtaamiset (mm. Ajattelenko kaikista ihmisistä tasa-arvoisesti esimerkiksi rodusta tai elämän katsomuksesta riippumatta.) (Abdelhamid, 2010, 36.)

Prosessi mallin viimeinen kehitysvaihe on tulivuoren purkausmalli. Tarkoittaa hoitajan aitoa ja voimakasta tahtoa toteuttaa ja tietää kulttuurisesta taidosta, tiedosta, tietoisuudesta ja kohtaamisesta (Abdelhamid, 2010, 37)

Kulttuurinen taito, tarkoittaa (mm. Hoitajan tulee työskennellä huomioiden ihmisen kulttuuriset tarpeet ja käyttää hoitotyön tarpeen määrittely malleja. Arvioida hoidon tarvetta, suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoidon vaikuttavuutta ja kokonaisuutta yhdessä asiakkaan kanssa.) Kulttuurinen tieto, tarkoittaa (mm. hoitajan tulee tietää yhteiskunnallisista epäkohdista esimerkiksi aliravitsemuksesta ja miten siihen tulee suhtautua sekä tietää miten sitä hoidetaan) Kulttuurinen tietoisuus (mm. Hoitajalla tulee olla positiivinen avoin asenne asiakkaan kulttuuristen tapojen ja arvojen huomioimisessa.) Kulttuurinen kohtaaminen (mm. Hoitajan tulee aidosti välittää ja kohdata ihminen) (Abdelhamid, 2010, 37)

Purnellin malli

Malli on tarkoitettu tiimityön välineeksi hoitoalan ammattiryhmien käyttöön. Mallin avulla työntekijät voivat arvioida kokonaisvaltaisesti asiakkaan hoidon tarpeita, arvoja, uskomuksia ja hoidossa huomioitavia kulttuurisia taustoja ja tekijöitä. Mallin avulla hoitaja tutustuu asiakkaaseen ja luo hoitosuhteesta luottamuksellisen (Abdelhamid, 2010, 139.)

Mallissa ihminen nähdään kokonaisvaltaisesti. Malli koostuu käsitteistä ihminen, perhe, yhteisö ja maailma. Malli sisältää,  ihmisen tarvekehyksen, joka sisältää kaksitoista kulttuurista osa-aluetta. Hoidon tarpeen määrityksessä hoitaja saa mallin avulla tietoa asiakkaan terveydestä ja sairaudesta, terveystottumuksista, arvoista, tavoista, maailmakatsomuksesta, elämään suhtautumisesta ja elämän käännekohdista (Abdelhamid, 2010, 139.)

Kulttuuristen tarpeiden arviointi kattaa asiakkaan elämän osa-alueet eli hengellisyyden, suhtautumisen ammatti auttajiin, terveystottumukset, yleiskuva/sukujuuret, perheen, kotoutumisen, riskikäyttäytymisen, ravitsemuksen, raskauden ja viimeisenä elämän osa alueena kuoleman. Näitä osa-alueita ei voi arvioida yksittäin, vaan osa-alueet limittyvät yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Malli auttaa hoitajaa näkemään ja arvioimaan asiakkaan kokonaiskuvan hoidon tarpeesta ja sisällyttämään ne asiakkaaseen sellaisena kuin hän on, huomioiden perheen, yhteisön ja yhteiskunnan jäsenyyden (Abdelhamid, 2010, 139.)

Monikulttuurinen hoitotyö ja eettisyys

Monikulttuurisessa hoitotyössä korostuu ihmisten erilaiset näkökulmat, vuorovaikutus sekä hoitajan empatia erilaisuutta kohtaan. Tärkeää on hoitajan halu kehittyä hoitotyön ammattilaisena. Se edellyttää sitä, että hoitaja pohtii omia asenteitaan sekä oppimaansa teoriatietoa. Hänen tulee toimia ennakkoluulottomasti (Abdelhamid,  Juntunen, & Koskinen, 2009, 43 – 46.)

Haavoittuvuus

Kulttuuriltaan erilaiset ihmiset voivat olla esimerkiksi turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Hoitajana on hyvä olla hieman kriittinen ja tietoinen omasta toiminnastaan. Ihminen, joka tarvitsee apua voi olla haavoittuvainen. Hän voi kokea, ettei häntä täysin ymmärretä tai näkemykset hoidosta voivat olla erilaiset. Tällöin tulkkaus on ensisijaisen tärkeää. Potilas voi myös kokea erilaisuuden tai vierauden tunnetta. Hoitajan tulee pysähtyä kuuntelemaan hoidettavaa ja pyrkiä ymmärtämään sekä myötäelämään potilaan elämäntilannetta. Traumaattiset kokemukset voivat olla kokemuksia, joihin hoitajan tulisi osata vastata auttavasti (Abdelhamid,  2009, 78 – 79)

Kokonaisvaltainen hoitaminen

Useiden kulttuuristen ja moraalisten arvojen perustana on uskonto. Hoitotilanteessa kohdatessaan, ihminen panee merkille muun muassa sukupuolen, iän, pukeutumisen ja kielen. Hoitajana ihminen tulisi nähdä laajemmin. Mikä on ihmisen näkemys maailmasta, omasta perheestään tai arvoistaan. Tieto kulttuurisista ominaisuuksista auttaa hoitajaa parempaan vuorovaikutukseen sekä vastaamaan hoidettavan omiin odotuksiin hoidon osalta ja ymmärtämään ihmisten erilaisia toiminta tapoja. Hoitajan on hyvä ymmärtää, miten muun muassa elämäntapa, ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, kulttuuri tai uskonto vaikuttavat elämään ja ihmisen käyttäytymiseen. Esimerkiksi joissakin kulttuureissa perheen ja yhteisön merkitys on tärkeä. Myös terveydenhuolto voi olla  erilaista eri kulttuureissa ja eri maissa. Kulttuurin terveystottumukset voivat vaikuttaa siihen, mistä ja milloin hoitoon hakeudutaan. Uskonto voi myös olla tekijä, joka määrittää minkälaista on hyvä hoito ja mitä sen periatteisiin kuuluu. Esimerkkinä voidaan käyttää verensiirtoa, jonka uskonto saattaa kieltää. (Abdelhamid,  2009, 78 – 81.)

Eettiset periaatteet

Hoitotyössä toimitaan eettisten periaatteiden mukaan. Eettinen realismi on moraalifilosofinen suuntaus. Sen mukaan kaikkia ihmisiä kohtaan voi soveltaa samoja eettisiä periaatteita, hänen kulttuurista huolimatta. Esimerkiksi ihmisoikeus on yleismaailmallinen periaate.  Monet eettiset teoriat ja periaatteet ovat yleismaailmallisia, kuten onko teko tai toiminta hyvää vai pahaa tai mitä asioita liittyy ihmisen arvoihin. Eri asioita painotetaan eri maissa eri tavalla. Hoitajan tulee huomioida ja kunnioittaa jokaisen ihmisen omia arvoja mahdollisuuksien mukaan (Abdelhamid,  2009, 82 – 83.)

Lait

Hoitotyössä eettisiä ohjeita käytetään yhdessä säädösten ja lakien kanssa. Esimerkki tälläisesta hoitotyötä koskevasta laista on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Kyseinen laki sisältää potilaan keskeisimpiä oikeuksia. Potilaalla on muun muassa oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, inhimilliseen kohteluun, itsemääräämisoikeuteen ja tiedonsaantiin. (Abdelhamid,  2009, 79.)

Pohdintaa

Eettiset ohjeet auttavat hoitajaa ajattelemaan ja ottamaan huomioon eri näkökulmia. Eettiset ohjeet auttavat työyhteisöä toimimaan samalla tavalla ongelmatilanteissa, jotta toiminta olisi hyvää ja laadukasta. Eettiset ohjeet ovat sääntöjä tai periaatteita, joilla hoitaja osoittaa toiminnan oikeellisuuden hoidettavaan nähden. Tarkoituksena on suojella hoidettavaa lähtökohdista ja henkilökohtaisesta elämästä riippumatta.

Alla oleva linkki sisältää sairaanhoitajan eettiset ohjeet, jotka mielestäni antavat hyvän kokonaiskuvan, miten toteuttaa hyvää hoitotyötä.

https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet/

Eettisissä ohjeissa korostetaan sitä, että sairaanhoitaja toimii tehtävässään oikeudenmukaisesti. Tämä edellyttää, että hoitaja ottaa huomioon kunkin potilaan yksilölliset tarpeet riippumatta hänen terveysongelmastaan, kulttuuristaan, uskonnostaan, äidinkielestään, iästään, rodustaan, sukupuolestaan, ihon väristään, poliittisesta tai yhteiskunnallisesta näkemyksestään.

Pohdintaa monikulttuurisuudesta

Monikulttuurisen hoitotyön lähtökohta on tavoitella hoitamisessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi työssä tulee ottaa huomioon suvaitsevaisuuden periaatteet. Tavoitteena monikulttuurisella hoitotyöllä on huomioida kulttuuriset taustat, jotta hoitaminen edistäisi kokonaisvaltaisemmin hoidettavan hyvinvointia ja terveyttä.

Kulttuuri vaikuttaa monella tavalla ihmisen elämään ja hoitajan toimintaan. Vuorovaikutuksessa sekä ihmisen käyttäytymisessä ja toiminnassa, hänen kulttuuritaustansa näkyy  muun muassa hänen asenteissaan, uskomuksissaan, arvoissaan ja maailmankatsomuksessaan. Hoitajan tulee pyrkiä huomioimaan ja tunnistamaan esimerkiksi hoidettavan  kulttuurisia perinteitä sekä toimintatapoja, jotta hoitosuhde palvelisi hoidettavaa yksilöllisemmin. Hoitajan pitää pohtia esimerkiksi miten omaisten tai yhteisön tuki näkyy hoidettavan elämässä.

Pohdintaa monikulttuurisuus päivästä

Työskenneltäessä hoitajana vastaanottokeskuksessa, vuorovaikutus tilanteissa korostuu suvaitsevaisuus ja inhimillisyys. Henkilöllä, joka on tullut Suomeen pakolaisena, voi olla hyvin vaikea sopeutua kulttuuriin, jos hän ei osaa suomenkieltä ja oma identiteettikin voi olla hukassa. Tällaisessa tilanteessa hoitajan tulee osata arvioida hoidettavan elämäntilanne kokonaisuutena, jotta hoitosuhteesta saavutetaan yhteinen näkemys. Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen luominen voi viedä aikaa.

Punainen risti ja Puolikuun liike auttavat ihmisiä muun muassa luonnonkatastrofin sattuessa ja konflikteissa. Suurin osa ihmisistä, jotka hakevat turvapaikkaa tulevat erittäin vaikeista olosuhteista. Punainen risti ja Puolikuun liike auttavat vastaanottamaan pakolaisia, jotka joutuvat jättämään kotinsa sotien tai luonnon onnettomuuksien vuoksi.

Suomen punaisen ristin toimintaan voit käydä tutustumassa alla olevasta linkistä.
https://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/tyomme-suomessa/turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-vastaanotto/kysymyksia

 

LÄHTEET:
Sarvimäki, A. & Stenbock-Hult, B. 2009. Hoitotyön etiikka. 1.painos Helsinki: Edita Prima Oy

Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen, S. 2013. Hoitotyön taidot ja toiminnot. 1.-2.painos,2013 Helsinki: Sanoma Pro Oy

Abdelhamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. 1. painos, 2010. Helsinki: WSOY

Louhiala, P. & Launis, V. 2009. Parantamisen ja hoitamisen etiikka. 1.painos Helsinki: Edita Prima Oy

Sairaanhoitajat 2017. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Viitattu 7.11.2017

http://sairaanhoitajat.fi/jäsenpalvelut/ammatillinen kehittyminen/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet/

SPR 2017. Tutustu punaiseen ristiin. Viitattu 7.11.2017

http://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/työmme-suomessa/turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-vastaanotto/kysymyksiä