![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/yritysostonaapinen\/files\/2019\/10\/valuation-900x600.jpg\")
<\/p>\n
Tuohi kannattaa laittaa hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/em><\/h6>\n <\/p>\n
Suurin osa on varmaan joskus katsonut tv-ohjelmaa Leijonan luola, tai ainakin tiet\u00e4\u00e4 formaatin perusidean. Yritt\u00e4j\u00e4 k\u00e4velee sijoittajien eteen, antaa hintapyynn\u00f6n omasta yrityksest\u00e4\u00e4n ja esittelee liikeidean. Useimmilla yritt\u00e4jill\u00e4 idea oman yrityksen arvosta onkin utopistinen, eik\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n realistista arviota. Tunnepohjaisesti oman kultamunan hintalaputtaminen usein tarkoittaakin sit\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4 arvioi yrityksen arvon aivan liian korkeaksi.<\/p>\n
Onneksi on olemassa eri arvonm\u00e4\u00e4ritysmalleja, joiden avulla voidaan eri tunnuslukujen ja taloudellisten tekij\u00f6iden avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4 ainakin l\u00e4helle totuuden mukaista hintaa. En sano ett\u00e4 on olemassa vain yksi ja ainoa oikea tapa laskea yritykselle arvo. Tapoja laskea on varmaankin yht\u00e4 monta kuin ostettavaa yrityst\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4 kuitenkin muutama mit\u00e4 3J Consulting<\/a> on listannut.<\/p>\n\n- \n
\n- \n
\n- Markkinaperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n vertaamaan jo tapahtuneita yrityskauppoja samalla toimialalla. Maksettua kauppahintaa verrataan eri tunnuslukuihin ja sit\u00e4 kautta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ostettavan yrityksen arvo. Jos esimerkiksi yritys X on myyty hintaan 500 000 euroa, ja talouden tunnusluvut on l\u00e4hell\u00e4 toisiaan esimerkiksi liikevaihdon ja liikevoiton osalta, on helppo p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samanlaiseen hinta-arvioon. Haasteena t\u00e4ss\u00e4 on, ett\u00e4 on mahdollisesti hankalaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maantieteellist\u00e4 vertailukohtaa, joka my\u00f6s vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi samat tunnusluvut omaavat yritykset Helsingiss\u00e4 ja Kemiss\u00e4 ovat eri arvoisia, koska luonnollisesti Helsingin markkinat ovat isommat ja tilaa kasvulle on enemm\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
\n- \n
\n- \n
\n- Kustannusperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
T\u00e4t\u00e4 mallia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon tulisi itselle kustantamaan rakentaa samankaltainen yritys alusta alkaen. Pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ty\u00f6voiman rekrytointi kustannukset, IT-ohjelmistot, asiakashankinta, toimitilojen hankinta jne. \u00a0Substanssiarvona t\u00e4ss\u00e4 toimii myyt\u00e4v\u00e4n yrityksen k\u00e4yp\u00e4 tasearvo, eli ett\u00e4 mit\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4 saisi itselleen maksettuaan pois velkansa ja myym\u00e4ll\u00e4 omaisuutensa pois.<\/p>\n
<\/p>\n
\n- \n
\n- \n
\n- Tuottoperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
Perusteena on arvo mit\u00e4 yritys tuottaa omistajalleen. Tunnuslukuina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n historiallista tuottoarvoa sek\u00e4 odotettua tuottokehityst\u00e4. Isoon merkitykseen tulee yrityksen sis\u00e4iset laskentatoimet, joihin voidaan verrata kehityst\u00e4 kuten yrityksen laatima budjetti, sek\u00e4 markkinan yleinen kehitys. PK-yritysten kehityst\u00e4 on hankala l\u00e4hte\u00e4 ennustamaan, joten t\u00e4m\u00e4 laskentatapa saattaa tuottaa hyvinkin monta erilaista hinta-arviota eri yrityksille.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- \n
- \n
- \n
- \n
- Markkinaperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n vertaamaan jo tapahtuneita yrityskauppoja samalla toimialalla. Maksettua kauppahintaa verrataan eri tunnuslukuihin ja sit\u00e4 kautta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ostettavan yrityksen arvo. Jos esimerkiksi yritys X on myyty hintaan 500 000 euroa, ja talouden tunnusluvut on l\u00e4hell\u00e4 toisiaan esimerkiksi liikevaihdon ja liikevoiton osalta, on helppo p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samanlaiseen hinta-arvioon. Haasteena t\u00e4ss\u00e4 on, ett\u00e4 on mahdollisesti hankalaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 maantieteellist\u00e4 vertailukohtaa, joka my\u00f6s vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi samat tunnusluvut omaavat yritykset Helsingiss\u00e4 ja Kemiss\u00e4 ovat eri arvoisia, koska luonnollisesti Helsingin markkinat ovat isommat ja tilaa kasvulle on enemm\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- \n
- \n
- \n
- \n
- Kustannusperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
T\u00e4t\u00e4 mallia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon tulisi itselle kustantamaan rakentaa samankaltainen yritys alusta alkaen. Pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ty\u00f6voiman rekrytointi kustannukset, IT-ohjelmistot, asiakashankinta, toimitilojen hankinta jne. \u00a0Substanssiarvona t\u00e4ss\u00e4 toimii myyt\u00e4v\u00e4n yrityksen k\u00e4yp\u00e4 tasearvo, eli ett\u00e4 mit\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4 saisi itselleen maksettuaan pois velkansa ja myym\u00e4ll\u00e4 omaisuutensa pois.<\/p>\n
<\/p>\n
- \n
- \n
- \n
- \n
- \n
- Tuottoperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
Perusteena on arvo mit\u00e4 yritys tuottaa omistajalleen. Tunnuslukuina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n historiallista tuottoarvoa sek\u00e4 odotettua tuottokehityst\u00e4. Isoon merkitykseen tulee yrityksen sis\u00e4iset laskentatoimet, joihin voidaan verrata kehityst\u00e4 kuten yrityksen laatima budjetti, sek\u00e4 markkinan yleinen kehitys. PK-yritysten kehityst\u00e4 on hankala l\u00e4hte\u00e4 ennustamaan, joten t\u00e4m\u00e4 laskentatapa saattaa tuottaa hyvinkin monta erilaista hinta-arviota eri yrityksille.<\/p>\n
<\/p>\n
- Tuottoperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
- \n
- \n
- Kustannusperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
- \n
- \n
- Markkinaperusteinen arvonm\u00e4\u00e4ritys<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n
- \n