Millainen on masennuksen, dm2n tai paksusuolisyövän vaikutus ihmisen elämään (word)

****

Vakavien sairauksien vaikutus ihmisen elämään

 

1.    Johdanto

Sairauksia, joilla on yleisesti merkittävä vaikutus koko väestön terveydentilalle, eli kansanterveydelle, kutsutaan kansantaudeiksi. Suomalaisiksi kansantaudeiksi mielletään sydän- ja verisuonitaudit, astma ja allergia, diabetes, syöpäsairaudet, keuhkosairaudet, muistisairaudet, mielenterveyden ongelmat, sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Tiedetään, että kansantaudeilla on vaikutus ihmisen työkykyyn ja niiden hoito vaatii terveydenhuollon palveluita. Tämän vuoksi kansantaudit vaikuttavat myös kansantalouteen. (THL 2015.)

Kansantaudit vaikuttavat kiistatta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, ja näkyvät laajasti myös yhteiskunnallisella tasolla. Mutta millainen vaikutus ihmisen elämään on esimerkiksi masennuksella, aikuisiän diabeteksella tai paksusuolen syövällä? Näiden edellä mainittujen kansantaudeiksi miellettävien sairauksien hoitopolut, yleisyys, hoitomahdollisuudet, diagnoosit ja ennusteet vaihtelevat rajusti suhteessa toisiinsa. Tässä esseessäni tarkoituksenani on arvioida ja pohtia näiden kolmen kroonisen sairauden vaikutuksia sairastuneen, sekä mahdollisesti hänen läheistensä elämään.

 

 

 

2.    Masennus on monen sairauden syy ja seuraus

Noin viisi prosenttia suomalaisista, ja naiset miehiä tavallisemmin, sairastuu vuosittain masennukseen eli depressioon (Depressio. Käypä hoito -suositus 2016; Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017). Masennuksen tunnistamiseen on kehitetty useita mittareita, joiden avulla voidaan selvittää masennuksen vaikeusaste. On tärkeää huomata, että toisin kuin jokaisen elämään ajoittain kuuluva alakuloisuus, masennus on vakava, pahimmillaan henkeä uhkaava ja hoitoa vaativa sairaus (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018). Esimerkiksi täydellinen, yli kaksi viikkoa yhtä jaksoisesti jatkunut toivottomuus ja unettomuus ovat eräitä oireita, jotka erottavat depression normaaliin elämään kuuluvasta ajoittaisesta alakulosta (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018).

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila (2016) kertoo masennuksen olevan joillekin ihmisille ominaisempaa ja tähän vaikuttaa esimerkiksi yksilön persoonallisuus, perintötekijät ja elinympäristö. Toisaalta, tietokirjailija Elina Hiltunen kertoo masennukseen voivan sairastua kuka tahansa ja jokainen reagoi sairauteen yksilöllisesti. Kun toinen masentunut lamaantuu täysin, eikä pääse enää sängystä ylös on muistettava, ettei masennus näy aina ulos päin, vaan ihminen saattaa vaikuttaa hyvinvoivalta, terveeltä, varakkaalta ja menestyvältä, vaikka totuus olisi täysin toinen. Tämä asettaa omanlaisensa haasteen masennuksen diagnosoimiseen. (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018.)

Masennus vaikuttaa ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti. Ei ole tavatonta, etteikö masennuksen seurauksena ihminen tule riippuvaiseksi päihteistä (Aalto, M. 2017), eristäydy sosiaalisesta elämästä, kärsi taloudellisista huolista tai itsetuhoisista ajatuksista. Masennus on paitsi monen sairauden, tai ongelman syy, myös seuraus. Myös esimerkiksi päihdeongelmat, vakava sairastuminen, pitkään jatkunut stressi tai useat yksittäiset epäonnistumisen tai menetyksen kokemukset ovat omiaan lisäämään masennuksen riskiä. (Huttunen, M. O. 2017.) Tutkimusten mukaan masennus lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin (Katon, WJ., Rutter, C., Simon, G., ym. 2005; Zhang, X., Norris, SL., Gregg, EW., ym. 2005).

Tyypillisiä oireita depressiolle on masentuneisuus, kohtuuttomat itsesyytökset, apaattisuus, poikkeuksellinen väsymys, ahdistuneisuus, toivottomuus, tuskaisuus, aloitekyvyn ja keskittymiskyvyn puute, itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurha-ajatukset, unihäiriöt, ruokahalun muutokset, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen katoaminen, sekä seksuaalisten toimintojen häiriöt (Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017). Vakava depressio on tyypillisesti hitaasti parantuva, jaksottainen, usein kroonistuva ja helposti uusiutuva sairaus. (Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017.) Tutkimusten mukaan tehokkain vaste masennuksen hoidossa on saatu psykoterapian ja depressiolääkityksen yhdistelmällä (Huttunen, M. O. 2017; Depressio. Käypä hoito -suositus 2016; E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018).

 

3.    Diabetes lisää psykososiaalista kuormittuvuutta

2. tyypin diabetes, ts. aikuisiän diabetes on maailmanlaajuisesti yleisin diabeteksen ilmenemismuoto ja sen puhkeamisen taustalla on usein liikkumattomuus ja ylipaino. Diabetes voi aiheuttaa sokeutumista, sydäninfarkteja, aivoverenkierron häiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa ja alaraajojen amputaatiota. (WHO 2017, Diabetes.) Diabeteksen hoidon kulmakivinä, tyypistä riippumatta ovat liikunta ja ruokavalio. (Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A. & Björkqvist, S.-E. 2009, 403).

Käytännössä diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, jossa tyypillistä on veren tavallista korkeampi glukoosipitoisuus, kun elimistön kudokset eivät pysty hyödyntämään veren glukoosia. (Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A. & Björkqvist, S.-E. 2009, 402.) Tyypin 2 diabetes voi olla oireiltaan niin lievä, ettei potilas edes tiedä sairastavansa. Vaikka nykyisin diabetesta pystytään hoitamaan insuliinilla, on huomioitava, että ennen insuliinihoidon keksimistä diabetes johti voimakkaaseen laihtumiseen ja edelleen kuolemaan (Nienstedt, W., ym. 2009, 402).

Tyypin 2 diabetes eroaa tyypin 1 diabeteksesta siten, että tyypin 2 diabeteksen syynä on insuliinin erityksen häiriintyminen, insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai molemmat. Tyypin 1 diabeteksessa elimistön autoimmuunitulehdus aiheuttaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisen, jonka vuoksi tyypin 1 diabetesta hoidetaankin pääsääntöisesti aina elinikäisellä insuliinihoidolla (Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito –suositus, 2018). (WHO 2017, Diabetes.)

Tyypin 2 diabetes voi siis esiintyä pitkään piilevänä, mutta voi hoitamattomana olla myös pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtava sairaus. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet sen, että erinäiset sosioekonomiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät kuten masennus, pitkäaikainen stressi ja univaikeudet lisäävät sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen (mm. Pyykkönen, AJ., Räikkönen, K., Tuomi, T. ym. 2010; Räikkönen, K., Matthews, KA. & Kuller, LH. 2007; Anderson, RJ., Freedland, KE., Clouse, RE., ym. 2001). Tutkimusten mukaan jopa 25 %:lla diabetekseen sairastuneista esiintyy lisääntyneitä masennusoireita (Anderson, RJ., Freedland, KE., Clouse, RE., ym. 2001). Tämän vuoksi on merkittävää kiinnittää erityishuomiota diabetekseen sairastuneen henkilön elämänlaadun tukemiseen ja terveyskäyttäytymiseen (Tyypin 2 diabetes, Käypä hoito -suositus, 2018).

Psykososiaalisten kuormittavuustekijöiden lisäksi diabetes voi aiheuttaa useita fysiologisia lisäsairauksia, kuten nefropatiaa (daibeettinen munuaissairaus), neuropatiaa (diabeettinen hermosairaus), jalkaongelmia, kaihia, silmäongelmia, sekä sydän- ja verisuonisairauksia (Virkamäki, A. & Niskanen, L. 2010). Edellä mainitut sairaudet voivat merkittävästi vaikuttaa lisäämällä kuormittavuutta potilaan elämään. Näitä sairauksia hoidetaan oireenmukaisesti.

Tyypin 2 diabetes vaatii potilaalta siis hoitoon sitoutumista, oli kyseessä sitten ruokavalio- ja liikuntapainotteinen hoitomuoto, tai insuliinihoito. Hoitajalta diabetespotilaan hoitaminen vaatii herkkyyttä tunnistaa sairauden psykososiaaliset ulottuvuudet ja kykyä ohjata potilasta tutkimuksiin ja hoitoon myös näiden osalta.

 

4.    Syöpä jättää jälkensä loppuelämäksi

Yli 30 % suomalaisista sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä syöpään. Syöpädiagnoosin saa vuosittain noin 30 000 potilasta, joista noin kaksi kolmesta paranee. (Syöpäjärjestöt 2018. Tietoa syövästä.)

Vaikka valtaosa syöpäpotilaista nykyään paranee, on syöpä vakiinnuttanut ihmisissä käsityksen parantumattomasta ja tappavasta sairaudesta, joka koetaan ja ymmärretään ihmishengen välittömänä uhkana (Paal, P. 2010). Aina syöpää ei voida parantaa, mutta oireita pyritään lievittämään. Tällöin puhutaan palliatiivisesta, parantumattomasti sairaan potilaan ja tämän lähteisten aktiivisesta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka yksi osa on myös saattohoito (Saarto, T. 2015, 10).

Paksusuolensyöpä on miesten kolmanneksi yleisin syöpä eturauhas- ja keuhkosyöpien jälkeen, ja naisten toiseksi yleisin syöpä heti rintasyövän jälkeen. Paksusuolen syöpää todetaan jonkin verran enemmän naisilla, kuin miehillä. (Syöpäjärjestöt 2018. Syöpätilastot.)

 

 

Syövän sijainti (M = mies, N = nainen)	Henkilöä (lkm), v. 2015	Henkilöä (%), v. 2015	Henkilöä (lkm), v. 2011-2015	Henkilöä (%), v. 2011-2015
Eturauhassyöpä (M)	4855	29	24134	29,7
Keuhkot, henkitorvi (M)	1690	10	8417	10,4
Paksusuoli (M)	981	5,9	4696	5,8
Yhteensä todettuja syöpiä (M)	16771		81215
Rintasyöpä (N)	5161	32	24679	31,4
Paksusuoli (N)	1014	6,3	4879	6,2
Keuhkot, henkitorvi (N)	936	5,8	4531	5,8
Yhteensä  todettuja syöpiä (N)	16028		78505

 

Taulukko miesten ja naisten yleisimmistä syöpätyypeistä vuosina 2015 ja aikavälillä 2011-2015. ”Yhteensä todettuja syöpiä”, kattaa kaikki todetut syövät kyseisellä aikavälillä mukaan lukien taulukossa esitellyt syöpätyypit. (Syöpäjärjestöt 2018. Syöpätilastot.)

 

Ala- tai ylävatsan voimakas kipu, ummetus, ulostamisvaikeus, vatsan turvotus, meleena, sekä veriulosteisuus (Lepistö, A., Ristamäki, R. & Malila, N. 2018) ovat paksusuolensyövän tyypillisiä oireita. Veriulosteisuus voi aiheuttaa potilaalle myös anemiaa ja hemoglobiini voi olla alhainen (Oksanen, E. 2017, 29).

Suolistosyövän levinneisyys hoidon alkaessa on merkittävin ennusteeseen vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä (Lepistö, A., Ristamäki, R. & Malila, N. 2018), mutta kaiken kaikkiaan viiden vuoden kuluttua syöpädiagnoosista valtaosa suolistosyöpiin sairastuneista on elossa (Oksanen, E. 2017, 28).

Syövän toteamisen ja syövän mahdollisen hoitamisen jälkeen paluu ”normaaliin elämään” pitää sisällään useita haasteita. Mikäli syöpä voidaan hoitaa, viisi vuotta jatkuvat kontrollikäynnit tutkimuksissa ja pelko sairauden uusiutumisesta aiheuttavat potilaissa pelkoa ja huolta. Mahdolliset kirurgiset toimenpiteet ja rajut syöpähoidot jättävät jälkensä potilaaseen, joista toipuminen voi viedä pitkään. Näiden lisäksi on merkittävää muistaa, että henkeäuhkaavaan sairauteen sairastuminen aiheuttaa potilaalle myös henkistä kärsimystä. (Paal, P. 2010.)

Hämmentyneisyys, kipu, väsymys ja masentuneisuus ovat osa monen syöpäsairaan potilaan päivittäistä elämää. Kulttuurisesta näkökulmasta kyky pysyä terveenä ja työkykyisenä, sekä saada lapsia, voi aiheuttaa valtavaa ulkopuolelta tulevaa painetta syöpäpotilaassa. Piret Paalin tutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisten syöpäpotilaiden online-keskusteluja syövän jälkeisestä elämästä, kävi ilmi, että suosituimpia keskusteluja käytiin töihin paluusta, elämänlaadusta syöpähoitojen jälkeen, masennuksesta, syövän uusiutumisen pelosta ja lasten saamisesta syöpähoitojen jälkeen. Syöpäpotilaan henkisiä ja ruumiillisia huolenaiheita ei tulisi väheksyä, mutta näitä ongelmia voidaan hoitaa psykologisesti ja lääkkeellisesti. (Paal., P. 2010.)

Paalin tutkimuksen mukaan useat jo syövästä selvinneet potilaat kärsivät myös sairauden uusiutumisen pelosta. Erään tutkimuksessa mukana olleen potilaan mukaan (vapaasti suomennettuna) pelko syövän uusiutumisesta elää ihmisen mielessä hamaan hautaan saakka. Toinen tutkimukseen osallistunut potilas koki mahdollisena säätää ajatuksensa siten, ettei kuluta elämäänsä pelkäämällä syöpää, vaan elää päivän kerrallaan. (Paal, P. 2010.) Joka tapauksessa tutkimus osoittaa jo parannetunkin syövän jättävän jopa elinikäisiä paitsi mahdollisesti fyysisiä, myös henkisiä jälkiä jälkeensä. Paalin tutkimus osoittaa myös syövän lisäävän riskiä fyysisten ja henkisten haasteiden lisäksi syrjäytymiselle, sekä muille taloudellisille ja sosiaalisille haasteille (Paal, P. 2010).

 

 

 

5.    Pohdinta

Masennus, eli depressio on yleinen ja hoitoa vaativa sairaus. Masennus on yksi suurimmista itsemurhien aiheuttajista ja siihen voi sairastua kuka tahansa. Masennus lisää myös riskiä riippuvuusongelmiin, sekä muuhun haittakäyttäytymiseen. Masennusta voidaan kuitenkin hoitaa ja tutkitusti tehokkain hoidon vaste saadaan tavallisesti psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmästä. Masennus on mielestäni siinä mielessä erityisen salakavala sairaus, että sen kasvot voivat näyttäytyä ulospäin täydellisen hyvinvoivilta ja hymyileviltä: masennus ei välttämättä koskaan näyttäydy ulospäin. Näkisinkin, ettei haaste masennuksessa liitykään sen hoitamiseen, vaan pikemminkin sen tunnistamiseen ja havaitsemiseen. Myös masentuneen potilaan oireet, kuten itsesyytökset, itsensä vähättely ja arvottomuuden tunne ovat omiaan tukemaan kulisseja siitä, kuinka ”kaikki on aivan hyvin”, eikä masentunut välttämättä koe ansaitsevansa tai tarvitsevansa apua tai hoitoa. Hoito on kuitenkin tärkeää ja mahdollista. Masennuksesta on mahdollista parantua täysin. Valitettavasti masennuksella on taipumus uusiutua.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa moni tietämättään. Toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa, 2 tyyppi ei välttämättä koskaan tarvitse insuliinihoitoa, mutta ruokavalio- ja liikuntapainotteiset hoitomuodot voivat välttää sairastuneen monelta muulta haitalta. Diabetes voi aiheuttaa paitsi masennusta, myös sydän- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia, hermosairauksia, kaihia, jalka- ja silmäongelmia.

Syöpä voi vaikuttaa monelta osin ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Potilaan paino voi laskea rajusti, hän voi tarvita liikkumisensa tueksi esimerkiksi pyörätuolia, hän voi menettää hoitojen seurauksena rintansa, hiuksensa, osan suolistostansa. Hän voi joutua käyttämään vaippaa ja pysyttelemään vuoteessa ympärivuorokautisesti. Hänelle saatetaan asentaa leikkauksen seurauksena avanne, joka voi vaikuttaa voimakkaasti hänen minäkuvaansa, parisuhteeseensa ja seksuaalisuuteensa. Hän voi sairastua masennukseen ja syrjäytyä. Hän voi työkyvyttömyyden takia kärsiä taloudellisista vaikeuksista. Hän voi myös parantua täysin ja selvitä – suurin osa selviääkin.

Useat sairastuneista kokevat syövän pilanneen heidän elämänsä. Siitä huolimatta Paalin toteuttaman tutkimuksen mukaan useat syövästä selviytyneet uskoivat jokaisen päivän olevan tarkoitettu elämään ja jos mahdollista, myös luomaan elämää (Paal, P. 2010).

 

Lähteet

Aalto, M. 2017. Samanaikainen päihde- ja mielenterveyden häiriö. Saatavilla 13.9.2018: https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/mielenterveys/samanaikainen-paihde-ja-mielenterveyden-hairio

Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78. Viitattu 18.9.2018: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11375373

Depressio. Käypä hoito -suositus, 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 11.9.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Huttunen, M. O. 2017. Masennus: sairauden hallinta. Terveyskirjasto, Duodecim 2017. Saatavilla 13.9.2018: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00038

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito –suositus, 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.9.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Katon WJ, Rutter C, Simon G ym. The association of comorbid depression with mortality in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:2668-72. Viitattu 18.9.2018: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16249537

Korkeila, J. 2016. Psykiatrian professori, Turun Yliopisto. Haastattelijana M. Riiali 2016. Voinko minäkin sairastua masennukseen? Saatavilla 12.9.2018: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/voinko_minakin_sairastua_masennukseen

Korpi, E. R. & Piepponen, P. 2017. Masennus sairautena. Julkaistu teoksessa Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duodecim, 2017. Saatavilla 13.9.2018: http://www.oppiportti.fi/

Lepistö, A. 2018. Paksusuolen syöpä. Teoksessa Lepistö, A., Ristamäki, R. & Malila, N. 2018. Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim, 2018. Saatavilla 18.9.2018: http://www.oppiportti.fi/

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A. & Björkqvist, S.-E. 2009. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 18. Painos: 2009. WSOY, Helsinki.

Oksanen, E. 2017. Syöpä suolistossa. TEHY-lehti 2/2017: 28-29. Viitattu 18.9.2018: http://www.tehylehtiarkisto.fi/lehti/20170206/#page/28

Paal, P. 2010. Illness narratives: Patients’ online discussions about life after cancer. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 18.9.2018: http://www.elore.fi/arkisto/2_10/paal_2_10.pdf

Pyykkönen AJ, Räikkönen K, Tuomi T ym. Stressful life events and the metabolic syndrome: the prevalence, prediction and prevention of diabetes (PPP)-Botnia Study. Diabetes Care 2010; 33:378-84. Viitattu 18.9.2018: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19880581

Räikkönen K, Matthews KA, Kuller LH. Depressive symptoms and stressful life events predict metabolic syndrome among middle-aged women: a comparison of World Health Organization, Adult Treatment Panel III, and International Diabetes Foundation definitions. Diabetes Care 2007; 30:872-7 Viitattu 18.9.2018: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17392548

Saarto, T. 2015. Mitä palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan? Teoksessa Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. (toim.) 2015. Palliatiivinen hoito. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Syöpäjärjestöt 2018. Syöpätilastot. Viitattu 18.9.2018: https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/

Syöpäjärjestöt 2018. Tietoa syövästä. Viitattu 18.9.2018: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/

THL 2015. Kansantaudit. Yleistietoa kansantaudeista. Saatavilla 11.9.2018: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus, 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 18.9.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Virkamäki, A. & Niskanen, L. 2010. Teoksessa Endokrinologia, 2010. Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla 13.9.2018: http://www.oppiportti.fi/

WHO 2017. Diabetes. Saatavilla 14.9.2018: http://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/diabetes

Zhang X, Norris SL, Gregg EW ym. Depressive symptoms and mortality among persons with and without diabetes. Am J Epidemiol 2005;161:652-60. Viitattu 18.9.2018: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15781954