Videopresentaatio: HOLTER -tutkimus

HOLTER -tutkimus eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä (holter) tallennetaan sydänfilmiä pienellä laitteella koko vuorokauden ajan luonnollisissa oloissa kuten työssä, vapaa-ajalla tai liikunnan aikana.

Mulla on vähän outo olo….Mitä sydämessä tapahtuu rytmihäiriön aikana?

  • Rytmihäiriöissä sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti tai muuttuu epätasaiseksi. Tämä voi aiheuttaa oireita ja johtaa häiriöihin sydämen toiminnassa.
  • Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva tahdistinsolmuke (sinussolmuke) lähettää sähköimpulssin, jonka seurauksena ensin supistuvat eteiset ja työntävät veren kammioihin. Sekunnin murto-osan kuluttua sähköimpulssi siirtyy eteis-kammiosolmukkeen kautta kammioiden puolelle, jolloin ne supistuvat. Supistus työntää veren sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta aortan kautta kaikkialle elimistöön.
  • Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri (violetti) keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Molemmissa puoliskoissa on kaksi läppää, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. (Kuva: Terveyskirjasto).

EKG -PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI JA HOITOPOLKU:

EKG -pitkäaikaisrekisteröinnissä (holterointi) 3-kanavaista sydänsähkökäyrää tallennetaan 24 tuntia. Potilas kantaa mukanaan pientä laitetta tutkimuksen ajan, ja elää normaalia elämää. Kardiologi saa tutkimuksesta tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä ja nauhoituksen aikana mahdollisesti ilmenevistä oireista. Rekisteröinnin päätyttyä potilas palauttaa laitteen hoitajalle, ja hoitaja siirtää datan verkkopalveluun lausuttavaksi. Konsultaatiolausunto on tämän jälkeen käytettävissä tilaavalla lääkärillä, jonka perusteella hän voi tehdä hoitopäätöksen.

Tutkimuksen aiheet:

  • rytmihäiriöt
  • tajunnanmenetykset
  • pyörtymiset
  • sydänperäinen huimaus

Muita käyttötarkoituksia rekisteröinnille ovat esimerkiksi rytmihäiriöiden vaikeusasteen tutkiminen, sepelvaltimotautiepäilyn tutkiminen, lääkehoidon tehoavuuden arviointi, sydämentahdistimen toiminnan tutkiminen ja QT- ajan ja T- aallon piirteiden arviointi.

Miten valmistaudun

Nauhurin 3 kaapelia kiinnitetään ihoon elektrodinapeilla ja laitetta kannetaan elektrodinapissa. Elektroditarrat tarttuvat parhaiten puhtaalle iholle. Nauhoituksen ajan pidetään päiväkirjaa oireista ja aktiviteeteista. Sähkölaite vaurioituu herkästi, joten sitä ei saa tiputtaa tai muuten väärinkäyttää.

Käsikirjoitus:

      • Holter-nauhoituksen aloittaminen potilaalle rintatuntemusten syyn selvittämiseksi.
      • Katsojat saavat käsityksen Holter-nauhoituksen hoitopolusta.
      • Tuodaan esille high-hyvinvointietäteknologian hyöty hoitotyössä.
      • Kuvataan oikeassa terveydenhuollon yksikössä, jossa terveydenhuollon ammattilainen ensin haastattelee asiakkaan.
      • Haastattelun jälkeen asiakas ja sairaanhoitaja siirtyvät tutkimushuoneeseen, jossa sairaanhoitaja asettaa Holter-laitteen asiakkaalle.
      • Kuvataan konkreettinen hoitotilanne, jolloin katsojan ei tarvitse kuvitella esim. minkälainen Holter-laite on, miten laite oikeasti toimii tai miten se kiinnitetään.
      • Asiakas on nuori, urheileva nainen, jolloin katsoja voi hyvinkin samaistua häneen: tuohan voisin olla vaikka minä…

Lavastettu hoitotilanne 10.8.2018 Ivalon terveyskeskuksessa.

 

Sairaanhoitaja Liisa Kaivosoja, asiakas Hanne Lappi.

Etäpalvelut

Monipuolisten hoitotoimenpiteiden suorittaminen mahdollistuu yhä laajemmin telelääketieteen avulla eli asiakasta ei välttämättä enää tarvitse siirtää satoja kilometrejä hoitotoimenpiteeseen, vaan tiedon siirto riittää. Etäpalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa! Erityisesti syrjäisillä seuduilla telelääketiede ja sen mahdollistamat etäpalvelut voivat myös nopeuttaa diagnoosin tekoa ja hoitoa sekä vähentää epätasa-arvoa asutuskeskusten ja syrjäisten seutujen välillä. Myös asiakkaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan tutkia omalla vastaanotolla.

Terveysteknologia kehittyy kuitenkin jatkuvasti! Esimerkiksi Mega Elektroniikka Oy on kehittänyt sydämen toiminnan etämonitorointiin eMotion Faros -laiteen, joka haastaa perinteisen 24 tunnin Holter-mittauksen sydämen rytmihäiriöiden seurannassa. Laitetta voidaan käyttää perinteisen Holterin tapaan, mutta se soveltuu myös reaaliaikaiseen etämonitorointiin ja sydändatan pitkäkestoiseen tallentamiseen. Perinteisessä 24 tunnin Holter-mittauksessa kaikki poikkeamat sydämen rytmissä eivät aina ehdi ilmetä. Mega Elektroniikka Oy:n etämonitorointilaitteilla kliininen pitkäaikaisseuranta voidaan tehdä huomattavasti nykyistä mukavammin ja edullisemmin.

Pohdinta

  • Eteisvärinän EKG-diagnostiikka saattaa olla vaikeaa taudin kohtausmaisuuden ja oirekuvan vaihtelun vuoksi. Erilaisista EKG:n pitkäaikaisrekisteröintimenetelmistä on hyötyä sekä taudin diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Menetelmien herkkyys ja spesifisyys ovat vaihtelevia ja käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Jatkuvien EKG-seurantamenetelmien hyödyistä kliinisessä käytössä tarvitaan lisätutkimuksia.
  • Periaatteessa mitä jatkuvampi ja pitkäkestoisempi rekisteröinti on kyseessä, sitä parempi on menetelmän sensitiivisyys. Pitkäkestoisuus vaikuttaa kuitenkin potilaan komplianssiin ja nostaa kustannuksia. Käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Tulevaisuudessa kenties potilaan Holter-rekisteröinti  menee esimerkiksi Terveyskylän digihoitopolulle, jonne potilas kirjaa myös oirepäiväkirjansa, lähettää hoitajalle ja/tai lääkärille chat-viestin ja tarvittaessa jatkohoidonohjaus annetaan virtuaalisesti.

Videopresentaation tekijöinä Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

Lähteet:

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

https://www.coronariaanalyysipalvelut.fi/etakonsultaatiot/ekg-pitkaaikaisrekisterointi/

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

http://www.oulunsydankeskus.fi/

https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/rytmihairioiden-diagnostiikkaa-etana-kaikille

Kärki, P. 2017. Holter-tutkimuksen kliininen käyttö. OPINNÄYTETYÖ – YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130106/Karki_Piritta.pdf?sequence=1

https://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/66/

https://www.yrittajat.fi/uutiset/496060-suomalaiskeksinto-mullistaa-sydanpotilaitten-hoidon-tilannetta-voidaan-seurata-myos

 

Polar M400 sykemittari ja ilmainen Polar flow-sovellus oiva apu omaehtoisen hyvinvoinnin kehittämiseksi (t. 2)

Oman hyvinvoinnin tukemiseen!

Minä valitsin kokeiluun Polar flow- sovelluksen. Minulle on tällä hetkellä käytössä Polar sykemittari M400. Olen valmistautumassa syksyllä puolimaratonille ja halusin itselleni harjoitusohjelman vaivatta. Lisäksi ehdoton kriteeri oli myös se, että harjoituspäivien muuttaminen onnistuu vaivatta. Näin päädyin Polar flow-sovellukseen.

Tässä testissä sykemittarina toimii alla oleva Polar M400, joka on GPS:llä varustettu sykemittari. Lisäksi kellosta löytyy Smart Coaching- ominaisuudet ja ympärivuorokautinen aktiivisuuden seuranta. Tässä mallissa sykkeen mittaukseen tulee olla sykevyö.

Olen käyttänyt Polarin sykemittareita jo pitkään. Ensimmäiset sykemittarini mittasivat sykettä, muita toimintoja niissä ei juuri ollut. Sykemittarin tarkoituksena oli  oman kunnon kohottaminen. Lenkille  lähtiessä oli aina mukaan otettava kännykkä ja sykemittari. Toinen mittaamaan matkaa ja toinen sykettä.                                                      (Kuvalähde: Polar 2018)

En pitänyt siitä. Hetki omaa aikaa ja silloinkin kannoin kännykkää mukana.

Olen hölkkäillyt/juoksennellut omaksi iloksi vuosia. Ensimmäisten sykemittareiden tarkoituksena oli opettaa tuntemaan itsensä ja sopiva vauhti. Sykemittari oli helppo tapa valvoa sykettä, joka usein aluksi nousi liian korkeaksi. Tärkeää on aloittaa rauhallisesti ilman kiirettä juoksuharrastus. Liian kovat lenkit aluksi, saa juoksuhalut katoamaan. Tuli tämäkin alkuaikoina testattua! Päätin kuitenkin noin reilu vuosi sitten hankkia sykemittarin, missä GPS-toiminto ja hieman muuta hyvinvointiin liittyvien asioiden seuranta mahdollisuuksia.

Olen käyttänyt itse kelloa jo pidempään, mutta nyt Polar flow-sovelluksen latasin hiljattain aktivoimaan liikkumistani ja ennen kaikkea vähentämään itselle keksittyjen selitysten määrää. Tavoitteena liikkua aktiivisesti siten, että syyskuussa ollaan valmiina puolimaratonille. Siis elävänä esimerkkinä voin todeta, että sohvaperunasta voi tulla kuntoliikkuja.

Olen käyttänyt ohjelmaa nyt kaksi viikkoa. Juokseminen on ollut kivaa ja tärkeintä on minulle, että sovelluksessa voit vaihtaa harjoituspäivien paikkaa oman aikataulun mukaan. Ohjelma tarjoaa myös muita harjoitteita, kuten core, voimaharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu (dynaaminen) ja liikkuvuusharjoittelu (staattinen). Jokaisesta harjoitteesta on selkeä ohjeistus. Edellä mainituista neljästä harjoitteesta on harjoitteluvideot.

Jokaisella meillä on arjessa kiirettä, stressiä ja tuntuu ettei aikaa ole koskaan tarpeeksi. Tunnistan itseni tuosta. Ajattelen sovelluksen olevan minulle ns. personal trainer. Sadekelillä olisi usein kiva jäädä köllöttelemään sohvalle, mutta ohjelma patistaa suoriutumaan päivän ohjelmasta. Seuraavassa pieni video havainnollistamaan Polar M400 ja Polar-flow-sovelluksen käyttöä.

Oma aktiivisuus ja motivaatio liikkumiseen on lisääntynyt sovelluksen avulla. Myös työpäivissä pelkkä sykemittari on ollut hyvä, sillä työssäni olen välillä pitkään paikallaan eikä tule liikuttua riittävästi. Sykemittari huomauttaa minulla, että milloin on aika lähteä liikkeelle. Pieni jaloittelu on hyvä, mutta en usko, että tekisin sitä välttämättä ellei sykemittari siitä huomauta.

Tämä on siis yksi monista markkinoilla olevista sykemittareista ja sovelluksista. Tärkeintä on, että jokainen joka haluaa seurata omaa liikkumistaan ja aktiivisuuttaan etsii juuri itselleen sopivan laitteen ja sovelluksen. Yritin myös etsiä tutkimuksia, jossa olisi tutkittu sykemittarin käytön vaikutuksia työhyvinvointiin. Liikkuminen parantaa fyysisiä voimavaroja sekä auttaa palautumaan stressistä ja näin luo edellytyksiä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiselle.

  • Hanne Lappi, ryhmä 3.

Lähteet

Polar 2018. Polar uutiset. Viitattu 3.7.2018 http://uutiset.polar.com/images/polar-m400-harjoituksen-vaikutus-343474

Saamenkieliset hyvinvointipalvelut

Birgenveahkki – Saamelaisten hyvinvointi

– Ovatko teknologia, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus vain sanoja hankkeiden tavoitteissa?

(Kuvalähde: Saradutkan 2018)

SÁRA – Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa – hankkeessa selvitetään valtakunnallisesti saamelaisten palvelutilanne ja tarkastellaan, miten omakieliset ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voivat lisätä saamelaisten yhdenvertaisuutta ja työmarkkinaosallisuutta. (Saradutkan 2018).

Elämme lappilaista arkea kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa yksi keskeinen kehittämishanke on saamenkieliset palvelut. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yksi laatukriteereistä on asiakaslähtöisyys. Erityisesti saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on parannettavaa. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa saamenkielisten hyvinvointipalveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on vaihtelevaa. Tässä blogissa pohdimme, millaista hyvinvointipalvelua saamenkieltä käyttävät saavat ja millaisia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja saamenkielellä on saatavilla sekä mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet?

(Kuvalähde: Yle 2018)

Klikkaappa ensin tänne: https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

… Ja sitten takaisin blogin pariin…

Alkuun on kerrottava yksi olennainen seikka itsestämme; emme ole saamelaisia – olemme lappilaisia opiskelijoita, jotka haluavat tuoda esille asioita, joita tulisi huomioida kehitettäessä ja tuotettaessa saamenkielisiä hyvinvointiteknologian palveluita – yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

SAAMELAISKULTTUURI JA SAAMEN KIELET

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemaa on vahvistettu myös Suomen perustuslaissa. Suomessa saamelaisia on reilut 10 000, joista kotiseutualueella 3 404. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnat sekä lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Inarin kunnassa asuu eniten saamelaisia ja kunnassa käytetään kaikkia kolmea saamen kieltä (inarinsaame, pohjoissaame sekä koltansaame.) Enontekiöllä ja Utsjoella käytetyin saamen kieli on pohjoissaame. Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuuriin kuuluu merkittävänä osana saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinne sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily sekä metsästys. Näiden elinkeinojen harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Saamelaiset arvostavat kasvokkain kohtaamista ja tuntemista. (Lehtola & Ruotsala 2017.)

Saamenkielilaki (1086/2003 1 §) velvoittaa valtiota ja kuntia sekä tulevaisuudessa maakuntia huolehtimaan saamenkielisten palveluiden saatavuudesta. Saamenkielilaista huolimatta saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat edelleenkin varsin satunnaisesti vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia aktiivisesti, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat. Saamelaisten täytyy edelleen vaatia omakielisiä palveluja. Paraikaa suunnitteilla olevan kunnallisten palveluiden syvällinen rakennemuutos haastaa  hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisen kehittämisen. Kehittämisessä tulisi huomioida saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Korostettuna lähtökohtana palvelurakenneuudistuksessa on lähipalveluiden turvaaminen.

E-HYVINVOINTIPALVELUT

(Kuvalähde: Laurea 2018)

E-hyvinvointipalvelut (e-palvelut) tuotetaan viestintä- ja tietotekniikkaa hyödyntämällä, ja voidaan myös puhua internetperustaisista palveluista ja/ tai sähköisistä palveluista. Erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on Suomessa monien kuntien tavoitteena, mutta asiakkaan ja asiantuntijan välistä virtuaaliyhteyttä on käytössä kuitenkin vähän. Mistä se johtuu? Puuttuuko yhteensopivat laitteet, ohjelmat vai toimintamallit? Onko asiakkailla ja asiantuntijoilla valmiuksia käyttää virtuaalista teknologiaa? Puuttuuko yhteinen kieli?

Heikkilä, Laiti-Hedemäki & Pohjola (2013) tutkimuksen mukaan saamelaisten suurimpana syynä internetin käyttämättömyyteen on taitojen puute; noin 37 % vastaajista ei osaa käyttää internetiä ja 16 % tarvitsee internetin käytössä tukea. Etenkin maaseudulla iäkkäämmät ihmiset kokevat internetin käytön edelleen itselleen vieraaksi. Voidaanko ikäihmisiltä vaatia atk-taitojen hallintaa?

Aika huimia lukuja, kun mietitään tulevaisuuden näkymiä ja esimerkiksi saamenkielisille ikäihmisille kotiin tuotettavia digitalisoituja palveluita? Internet- ja mobiiliyhteyksien kautta kaikilla tulisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää internetperustaisia palveluita. Valitettavaa kuitenkin on, ettei näin ole kaikkialla Lapin harvaan asutulla maaseudulla. Miten sitten turvata palvelujen saanti? Ensiavuksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallistamista –  kyläyhteisöjen yhdessä kunnan tai kolmannen sektorin kanssa järjestettäviä ensiapuluonteisia virtuaalisen kansalaistaidon kursseja ja tiedottamista saamenkielisistä palveluntarjoajista!

BIRGENVEAHKKI- SAAMELAISTEN HYVINVOINTI

Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä tavoite digitalisoida julkiset palvelut pysäyttää pohtimaan, miten tavoite toteutetaan niin, että eriarvoisuus vähenee ja yhdenvertainen palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä paranee saamelaisten kotiseutualueella, jossa harvaan asuttu maaseutu pitkine etäisyyksineen tuo mukanaan myös tietoliikenneyhteyksiin omat haasteensa. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, miten saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuus? Saamenkielistä ammattihenkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla luoden kuntiin merkittävät rekrytoinnin haasteet. Lapin (2018) opinnäytetyössä tulee esiin, että saamenkieliseen koulutukseen panostamalla ja rajayhteistyötä hyödyntämällä voidaan vastata saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen. Kuinka paljon heitä todellisuudessa on? Lapin (2018) opinnäytetyön mukaan saamenkielisten työntekijöiden määrää pidetään hyvänä, mutta haasteena on asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen eli ohjautuvuus saamenkielentaitoisen työntekijän vastaanotolle. Tästä syystä tiedottamisella on erittäin suuri merkitys, jotta  asiakkaat ohjautuvat saamenkielisten palveluiden piiriin. Mielestämme saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen voitaisi vastata palkkauksella ja mahdollistamalla saamenkielen käytön päivittäisessä asiakastyössä.

Väestöntiheys, asukkaita/km² 2016. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Tiedot poimittu 24.6.2018)

Tähän väliin heitämmekin haasteen  ammattikorkeakouluille ja yliopistoille – kootkaa yhteiset voimavarat ja järjestäkää saamenkielistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta yhteistyössä saamelaisalueen kanssa!

 

“Ei 880 km päivämutkin Sevetistä Lapin keskussairaalaan ole homma eikä mikhään” – Mitä mieltä sinä olet?

(Lähde: Lappi 2018)

Vastaavaa vertailua helsinkiläisen näkökulmasta

Lappi (2018) tuo tutkimuksessaan esiin, että teknologian kehittyminen nähdään mahdollisuutena parantaa niin suomen- kuin saamenkielisten palveluiden tilannetta. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia saada palveluita kotiin tai muutoin lähialueelle. Myönteistä kehittymistä on tapahtunut Virtu-pisteiden tultua. Etäyhteytenä pidettävät hoitoneuvottelut esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja asiakkaan välillä, tuovat säästöä matkakustannuksiin ja työntekijän ajankäyttöön. Erilaisia kuntien Virtu-pisteiden tarjoamia palveluita voi saada yhteyksistä riippuen kotiinkin,  mainitaksemme kuvapuhelut. Terveyskylä on myös erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tämä palveluportaali on aina avoinna ja se on kaikille käytössä esimerkiksi Virtu-pisteen kautta.

TULEVAISUUDEN TARPEET

Alati kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa on huolehdittava, että peruslähtökohdat ovat kunnossa ja  olemassa olevat palvelut sekä käyttäjät kohtaavat. Kasvokkain tapahtuvien palveluiden kehittäminen ja nyt ennen kaikkea saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on tapahduttava siten, että saamenkieltä käyttävät työntekijät ja asiakkaat kohtaavat. On tärkeää panostaa riittävään ja kattavaan informaatioon, neuvontaan sekä ohjaukseen. Informoinnissa on huomioitava alueen erityispiirteet, sillä internetin nopeus ja helppous tiedon jakamisen välineenä ei kuitenkaan saavuta välttämättä kaikkia alueella asuvia. Tämän lisäksi saamenkielisten palveluiden kehittymisen edellytyksenä on se, että tarjolla on koulutusta ja työntekijällä on riittävät mahdollisuudet käyttää saamenkieltä työssään!

(Kuvalähde: Inarisaariselka 2018. Lake Inarijärvi.)

Vaik´ hyvinvointiteknologia luo mahdollisuuksia kehittämiselle, ja valoa pilkahtelee tunturin laella, on karu ja kaunis Lappi haasteena sen!

 

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

 

 

Lähteet:

Finlex 2003. Saamen kielilaki 1086/2003. Annettu Helsingissä 15.12.2003. Viitattu 30.6.2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

Heikkilä, L.,  Laiti-Hedemäki, E.,  Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah Saa´mi šiõǥǥ jie´llem da pue´rrjie´llemkääzzkõõzz. Lapin yliopisto. Viitattu 20.6.2018 https://core.ac.uk/download/pdf/30084024.pdf

Inarisaariselka 2018. Viitattu 28.6.2018 http://www.inarisaariselka.fi/en/attractions/lake-inarijarvi/

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. “…ne antaa enemmän mahdollisuuksia…”. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lapin ammattikorkeakoulu.

Laurea ammattikorkeakoulu 2018. Hyvinvointiteknologia tutuksi – Teknologialainaamon toiminta & tavoitteet. Viitattu 23.6.2018 https://www.laurea.fi/hankkeet/teknologialainaamo-kokeilupiste/tietoa

Lehto, P. , Leskelä, J. (toim.) 2011. Interaktiivinen HyvinvointiTV® ja käyttäjälähtöiset ePalvelut Turvallinen Koti -hankkeen loppuraportti. Laurea – ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Viitattu 20.6.2018 https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/B44.pdf

Saradutkan 2018. Sára-hanke. Viitattu 28.6.2018 https://saradutkan.fi/sara-hanke/

Yle 2018. Sanosesaameksi. Viitattu 28.6.2018 https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/