Mikä käy jokapäiväiseen arkitiedontarpeeseen, ei välttämättä sovellu uuden ilmiön syvällisempään oppimiseen. Pohdi tiedontarvettasi.

• Tarvitsetko alkuperäisen lähteen vai riittääkö toissijainen lähde?
• Rajautuuko tiedontarpeesi yleiskuvan saamiseen asiasta tai ilmiöstä?
• Onko tarpeen tehdä laajempi tiedonhaku syventävän kuvan saamiseksi?
• Onko tarpeen hakea tukea useammasta lähteestä? Ensimmäisellä hakukerralla löytää harvoin hyvää tulosta, joten lähteitä kannattaa etsiä useita ja monella eri tavalla.

Tiedosta toimintaan:

• Yleiskuvan luomiseen soveltuvat useat erilaiset lähteet: oppikirjat, opinnäytetyöt, Wikipedia taustatiedonlähteenä ja erilaiset lehtiartikkelit.
• Syventävän kuvan saamiseksi on omat lähteensä: tieteelliset julkaisut, kirjallisuuskatsaukset ja raportit, alkuperäiset tutkimusjulkaisut jne.

Erityisesti verkossa vapaasti tuotettuun tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti:

• Kuka tahansa voi julkaista ja tiedon julkaiseminen edullista.
• Wikipediankin artikkeleita voi muokata kuka tahansa muokata. Voikin olla hankala erottaa, onko tiedon julkaissut maallikko vai asiantuntija.
• Tiedon tuoreus ja oikeellisuus voi olla ongelma, jos päivitystietoa ja tiedon alkuperää ei tarjoilla näkyvästi.

Ota huomioon, että verkosta ei löydy kaikki tarjolla oleva tieto. Hakukoneet eivät löydä sisältöjä, jotka ovat

• kirjautumisen tai maksumuurin takana.
• suuria tiedostoja.
• tiedon tuottajan estämiä sivuja.
• sivuja joihin linkittäminen on estetty tai joiden tekniikkaa hakukone ei tunne. Lähde voi jäädä myös tuloslistan hännille. Kuvatiedostojen löytyvyys heikkenee, jos lähellä ei ole kuvaa selittävää tekstiä.

Tiedosta toimintaan:

• Kiinnitä huomiota siihen, kuka on tiedontuottaja.
• Miksi käsillä oleva tieto on julkaistu?
• Tutki mihin tietoon julkaisu itsessään luottaa. Jos jokin asia lähteen luotettavuutta arvioidessa on epäselvä, kannattaa etsiä toinen tiedonlähde.
• Tarkista sekin onko kyseessä tieteellisesti arvostettu tiedelehti vai väärennös tiedelehdestä. Voit esim. löytää lehden kirjastojen kokoelmista tai hakemalla lehden nimellä saada vihjeen hakukoneen tuloksista, ettei sivustoon kannata luottaa.
• Sivuston osoitteesta voi joskus päätellä onko kyseessä virallinen sivusto.
• Onko kielen tyyli asiallinen ja virheetön?
• Onko tieto objektiivista vai sisältääkö teksti markkinointiin tai jonkin asian räikeään esille tuomiseen tarkoitettuja sisältöjä?

Tieteelliseen tiedonhankintaan on olemassa työkaluja ja keinoja, jotka auttavat etsimään tietoa vapaasti verkosta, kuten Google Scholar ja Open Access -arkistot. Katso vinkkejä alasi tiedonhaunoppaista. Huomioithan, ettei kaikki tutkittu tieto ole tarjolla vapaasti verkossa.

Pohdi ja tutki, onko korkeakoulujen käytössä alalle tärkeitä tietoaineistoja. Jotkin artikkelit ovat maksumuurin takana, ja niitä kannattaa tiedustella esim. korkeakoulukirjastoilta. 

Tiedontarpeestasi riippuen kannattaa suunnitella mistä ja miten tietoa hakee. Mitä luotettavammat lähteet ja mitä kattavampi tiedonhakuprosessi, sitä varmemmin löytämiään lähteitä voi hyödyntää. Uutta tietoa rakennetaan aikaisemman tiedon varaan ja silloin on hyvä hahmottaa, mitä on julkaistu eri kanavissa.

• Minkälaiset lähteet toimivat tiedontarpeessasi?
• Mistä löydät niitä tehokkaimmin?
• Mikä taho tuottaa tietoa?
• Millä hakutermeillä löydät sitä?
• Kuinka kattavasti haluat tietoa? Kuvaavatko hakutermisi koko aihetta vai tiettyä näkökulmaa?
• Riittääkö netissä vapaasti oleva tieto? Onko se luotettavaa? Pystytkö seisomaan tiedon takana itse, jos käytät lähdettä?
• Onko tieto saatavilla? Jos haluat syventävää tietoa, oletko huomioinut mikä tieto ei ole vapaasti netissä? Esim. kirjat ja maksumuurin takana olevat muut lähteet eivät välttämättä ole saatavilla vapaasti.

Tiedosta toimintaan:

• Suunnittele hakutermisi kattamaan koko tiedontarvettasi. Huomaa, että voit joutua tekemään useita hakukokeiluja ennen kuin löydät parhaat hakusanat.
• Voit joutua tekemään kokonaan eri tiedonhaut erillisiin teemoihin, sillä välttämättä ei kannata yhdistää aihetta yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi tiedonhaun vaiheessa.
• Kerää tietoa useista eri lähteistä yhdistellen ja mahdollisesti soveltaen.
• Systemaattisuus: suunnittele tiedonhaukusi siten, että voit laajentaa tarvittaessa aiheeseen, jos täsmällistä tietoa ei löydy.
• Mieti mikä taho tuottaa tietoa ja mistä sen löytää tehokkaimmin.
• Mieti kuinka kattava tiedonhakuprosessin tulee olla, vai riittääkö muutama lähde. Tutustu tarvittaessa useisiin tapoihin löytää erityyppistä tietoa.

Tietoa on tarjolla eri muodoissa koko ajan enemmän. Mitä tietoa voin hyödyntää? On hyödyllistä tuntea alan tiedon julkaisemisen käytännöt. Alojen tutkimustiedon julkaisemisen perinteet voivat olla esimerkiksi hiukan toisistaan poikkeavat: missä kanavassa tai julkaisumuodossa tutkimustietoa julkaistaan. Tietoa voi olla erilaisissa kanavissa ja muodoissa:

• Kuvat ja taulukot
• Tilastot
• Elektroniset julkaisut
• Sosiaalinen media kuten blogit
• Audiovisuaaliset lähteet kuten podcastit ja videot – Painetut lähteet kuten kirjat
• Luennot ja haastattelut asiantuntijoilta
• Opinnäytetyöt kuten pro gradut, väitöskirjat, lisensiaatintyöt ja amk-opinnäytetyöt
• Tutkimusjulkaisut kuten monografiat, artikkelit ja katsaukset

Tiedosta toimintaan:

Pidä huoli siitä, että olet kartalla alallasi käytössä olevista tiedonlähteistä. Kun osaat korkeakoulusi viittauskäytännöt, voit hyödyntää eri muotoisia tiedonlähteitä.

Ota lähdekritiikki huomioon joka lähteen kohdalla.

Tiedon jakamisen kanava voi lisätä mielipiteiden ja tieteellisen tiedon sekoittumisen mahdollisuutta. Tarkkaile, minkä tyyppinen julkaisu on ja miksi se on julkaistu, missä se on julkaistu sekä kuka sen on tuottanut. Voi olla hankala erottaa tekijää, sillä julkaisut voivat näyttää asiantuntevilta. Jos tekijä ei selviä, jätä lähde käyttämättä.

• Tunnista artikkelin tieteellisyys vs. populaarisuus
• Selvitä onko artikkeli toimitettua vai asiantuntijan tuottamaa tekstiä?
• Onko sisältö kattava? Ottaako se huomioon vain tietyn näkökulman?

Yleistajuisia artikkeleita ovat esimerkiksi sanomalehtiartikkelit, joista löytyy mm. paikallista tietoa. Ammattilehdissä ja niiden artikkeleissa välitetään kullakin alalla vallitsevaa käytännön tietoa. Ne voivat sisältää mm. muuten hankalasti saavutettavia asiantuntijoiden haastatteluita.

Tieteellinen artikkeli voi olla tieteellinen alkuperäisjulkaisu, jossa raportoidaan tutkimuksen tuloksia ja viitataan toisiin tutkimuksiin.

Tiedosta toimintaan:

Tarkista minkälainen lehti on kyseessä. Onko kyseessä

• tieteellinen lehti, jolla on asiantuntija-arviointiprosessi toimituksessa?
• ammattilehti, jonka artikkelit voivat olla toimitettuja, mutta tiedon taustalla voi olla tutkimuskin?
• populaari eli yleistajuinen lehti, jonka artikkelit on toimitettuja ja sisältävät yleistietoa?

Tieteellisyyden arvioinnissa voit käyttää apuna Julkaisufoorumin tasoluokitustietoa julkaisukanavista. Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama. Foorumi löytyy vapaasti verkosta.

Harkitse Wikipedian artikkelin käyttökelpoisuutta. Voit etsiä siitä alkuperäisiä lähteitä tai saada vinkkiä asiantuntijoista. Joskus tuorein tieto voi löytyä esim. tietyn projektin wiki-sivustolta.

Tunnistat tieteellisen artikkelin näistä seuraavista:

• Se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
• Tekijä on asiantuntija.
• Artikkelista käy ilmi, mistä tieto on peräisin – Taustalla on tutkimus ja muihin tutkimuksiin viitataan.
• Artikkeli noudattaa IMRD (Introduction, methods, results, discussion) -rakennetta.
• Tekstissä käytetään asiantuntevaa termistöä ja tuloksia esitellään.
• Lähteet mainitaan lähdeluettelossa.
• Tekstiviitteet ovat paikallaan.

Tiedosta toimintaan:

Tunnistat myös kotimaiset tieteelliset artikkelit näiden tietojen avulla. Apuna voit käyttää lisäksi Julkaisufoorumin julkaisukanavien luokitustietoa, joka löytyy vapaasti verkosta (JUFO-portaali).

• Oppikirjoja: yleiskuvan antamiseen ilman lähteitä.
• Väitöskirjoja: perustuvat väitöstutkimukseen ja ne on julkaistu korkeakoulun tieteellisessä julkaisusarjassa.
• Tutkimussarjajulkaisuja: eri aloilla on omia tutkimussarjoja, joissa julkaistaan tieteellisiä kirjoja.
• Kokoomateoksia: sisältää tietyn aihepiirin tieteellisiä artikkeleita yksissä kansissa.

Tiedosta toimintaan:

Kirjan tiedoista saat vihjeitä, minkälainen teos on kyseessä. Voit löytää maininnan väitöskirjasta, tieteellisestä sarjajulkaisusta tai oppikirjan esittelytekstin tiivistelmästä. Kokoomateoksen tunnistaa siitä, että kirjan artikkeliosioilla on eri tekijät, ja teos on toimitettu.

Pohdi mitä varten kirja on julkaistu. Mikä on tekijän asiantuntijuus? Voit tehdä hakuja tekijän nimellä ja tutkia mitä muuta on julkaistu.

E-kirjaa voit hyödyntää aivan yhtä hyvin kuin painettuakin versiosta teoksesta.

Voit hyödyntää myös toisten opiskelijoiden julkaisemia opinnäytetöitä tiedonhankinnassasi:

• Näet tapoja käsitellä aihepiiriä.
• Saat nopeasti yleiskuvaa aiheesta.
• Näet aikaisemmin aiheesta tuotettuja opinnäytetöitä ja voit hyödyntää niitä esimerkiksi oman näkökulmasi valinnassa.
• Löydät alkuperäisiä lähteitä lähdeluetteloista.

Tiedosta toimintaan:

Huomioithan, että opinnäytetöiden taso vaihtelee. Koska opinnäytetyöt löytyvät helposti, niiden käyttäminen lähteenä voi houkutella. Älä tee niin, vaan käytä niitä aiheesi kartoittamiseen.

Toisten tekemiä lähdeluetteloita kannattaa katsoa ja hyödyntää. Muista aina viitata alkuperäiseen lähteeseen. Lue tieto alkuperäisestä lähteestä, jotta voit omaksua tiedon paremmin.

Visuaalista tietoa voi hyödyntää lähteenä, sillä monesti tieto on niissä helposti ymmärrettävässä muodossa. Muistathan silti, että myös vapaasti verkosta löytyviä lähteitä suojaa tekijänoikeus.

Datan määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan puolentoista vuoden välein. Harhaanjohtavan tiedon eli disinformaation määräkin siis lisääntyy. Lähdekriittisyys on koko ajan tärkeämpää, sillä valtaosa vapaasti verkossa julkaistavasta sisällöstä on juuri visuaalisessa muodossa.

Voit hyödyntää teknisiä keinoja (palveluita tarjolla vapaasti verkossa) selvittääksesi onko jokin video tai kuva väärennetty. Käänteisellä kuvahaulla voi myös hakea aiheesta toisia kuvia ja tarkistaa itse niiden vastaavuuksia. Katso myös tarkkaan mitä julkaisussa näkyy, kuten näkyykö merkkejä editoinnista, tai ovatko kuva ja ääni todistettavasti samasta tilanteesta tai edes paikasta.  Myös esim. tapahtumakuvan säätä kehotetaan vertaamaan oikeisiin säätietoihin. Jos videolla on tekstiä eri kielellä, voit käyttää käännöspalveluita.

Joskus tilastoja esitetään tiedotusvälineissä harhaanjohtavasti. Tilastokaavioiden muotosuhteita on voitu muuttaa tai akselien lukemat on katkaistu, jotta tieto saataisiin välittymään todellisuutta hurjemmaksi. Tilastojakin pitää siis tutkia kriittisesti.

Tekijänoikeudet suojaavat tiedon tuottajaa. Suoja on olemassa myös vapaasti netissä olevan tiedon osalta. Anna arvo tiedon tekijälle ja rakenna uutta tietoa sen päälle viittaamalla lähteeseen.

Tiedosta toimintaan:

Muotoile lainaamasi asia omin sanoin ja merkitse lähde. Kerro rehellisesti myös, jos et saa alkuperäistä lähdettä käyttöösi. Merkitse silloin myös toissijainen lähde alkuperäisen lähteen lisäksi.

Tutustu tarkemmin tekijänoikeuksiin mm. Kopiraittilan korkeakoulussa, joka on saatavilla vapaasti verkossa.

• Merkitse kaikki käyttämäsi lähteet lähdeluetteloon ja tekstiin.
• Älä kopioi. Harjoittele omin sanoin kertomista. Lauserakenteen purkaminen voi auttaa kirjoitusprosessissa.
• Lukemalla aihepiiristä ja ymmärtämällä siihen liittyvistä asioista on helpompi myös kertoa omin sanoin.
• Joskus teksti vaatii lähteen tuekseen vaikka olisi omaakin asiantuntemusta. Näin on vaikkapa käsitteiden määrittelyssä.

Viittauskäytännöt helpottavat kaikkia: pystyt kertomaan lukijalle mikä osa tekstistä on omaa ja mikä toisen tuottamaa. Saat myös itse lähdetietojen avulla selville mistä esitetty tieto on peräisin ja voit etsiä julkaisun luettavaksesi.

Tekstiviitteet tekstissä kertovat tarkasti, mikä on tiedonlähde. Niiden avulla kerrotaan, onko tietoa lainattu vain edellisessä lauseessa vai laajemmin tekstissä.

Tiedontuottajien ja yhteisöjen keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa eri julkaisujen lisäksi. Tutkimustuloksia voidaan arvioida eri foorumeilla, sillä tieteellinen tietokin voi muuntua. Opiskelijana ja asiantuntijana osallistut itsekin tiedon luomiseen ja siihen liittyvään vuoropuheluun tuottamalla tietoa läpi opintojen oppimistehtävissä omassa yhteisössäsi ja julkaisemalla oman opinnäytetyösi.

Tiedosta toimintaan:

• Kehitä ajatteluasi tiedon tuottajan rooliin. Älä tyydy toimimaan pelkästään tiedon käyttämisen roolissa.
• Kartuta tiedonhakutaitojasi ja kriittistä ajattelua pohtimalla aina lähteen käyttökelpoisuutta.
• Älä tyydy ensimmäiseen lähteeseen.
• Opettele omaksumaan myös muuta, kuin omaa näkemystäsi tukevaa tietoa.
• Yhdistele tietoa useista eri lähteistä, sillä harvoin ratkaisu kysymykseen löytyy yhdestä julkaisusta.
• Tutkimuskysymysten muodostaminen ja olennaisen tiedon rajaaminen aiheesta kannattaa.