Lukijalle tuodaan käsitteen määrittelyn avulla selväksi, mitä milläkin käsitteellä tarkoitetaan. Alaspesifit käsitteet esimerkiksi voidaan ymmärtää omalla alalla tarkemmalla tasolla kuin muilla aloilla ja tämä tuodaan tekstissä ilmi, jotta lukija ymmärtää mitä termillä tarkoitetaan tässä työssä.

Määrittele käsitteet lähteisiin viitaten. Käytä käsitteitä johdonmukaisesti määrittelemässäsi merkityksessä läpi työn.

Lainaus käsitteen määrittelemisestä Netta Kuivalaisen (2022) opinnäytetyöstä:

PIMEYS LUONTOMATKAILUKOHTEEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ

3.1.2 Luontomatkailun uudet muodot hyödyntävät yötaivasta

Valosaaste on vienyt suurelta osalta maapallon asukkaista mahdollisuuden havainnoida galaksiamme (Falchi ym. 2016, 8). Pimeän taivaan säilyttämällä kansallispuistot pystyvät tarjoamaan vierailijoille luonnonkauniin ja ympäristöystävällisen voimavaran, joka on monella alueella saavuttamattomissa (Mitchell & Gallaway 2019, 931). Pimeän taivaan matkailu (dark sky tourism) ja astromatkailu (astrotourism) ovat luontomatkailun muotoja, joiden kysyntä on kasvussa pimeän taivaan kokemismahdollisuuksien vähentyessä (Manning ym. 2015, 7; Fayos-Solá ym. 2014, 666; Pásková ym. 2021, 2, 13; Soleimani ym. 2018). Sekä perinteisen matkailun että maapallon rajoja rikkova astromatkailun käsite sisältää laajimmillaan niin avaruuteen suuntautuvan matkailun kuin maanpäällä tapahtuvan matkailun (terrestrial astrotourism) (Fayos-Solá ym. 2014, 664; Pásková ym. 2021, 18; Matos 2017, 17). Jälkimmäinen sisältää taivaaseen tukeutuvan matkailun, pimeän taivaan matkailun, paljain silmin harjoitettavan tähtitieteilyn ja paljon muutakin toimintaa (Pásková ym. 2021, 18).

[…]

Pimeän taivaan matkailu viittaa myös yötaivaan hyödyntämiseen paikallisen matkailun tärkeimpänä nähtävyytenä (Kunjaya ym. 2019, 6). Tässä työssä tarkastelen pimeän taivaan matkailua ja astromatkailua maan päällä tapahtuvan toiminnan näkökulmasta. Slaterin (2020, 5) mukaan monet astromatkailijat eivät ole kiinnostuneita maallisesta ympäristöstä itse kohteessa, vaan he keskittyvät yötaivaaseen. Siten ulkoavaruudella on merkittävä rooli heidän kokemuksessaan, kun taas paikka on lähinnä mahdollistaja. Matkailututkimus on perinteisesti asettanut määränpään keskeiselle sijalle vierailijakokemuksen kannalta, joten astromatkailu ei sinällään ole kohdeperustainen kokemus. (Slater 2020, 5.)

Perustele – saat tukea lähteistä

Sinun on tunnettava aihepiirisi ja pystyttävä perustelemaan ratkaisusi opinnäytetyössä. Argumentoinnin tarkoitus on vakuuttaa lukija siitä, että tekstisi on luotettavaa. Argumentti = väite + perustelu.

Perustele väitettä esimerkiksi asiantuntijalähteen tai tutkimuksen avulla. Vetoa faktatietoon, ilmiön toistettavuuteen (tutkimus), tai muuhun tietoon, kuten tilastoihin. Merkitse lähdeviitteeseen mihin tai kenen tietoon nojaat.

Väite tai selitettävä asia ilmaistaan mm. sanoilla siten, siksi ja niinpä. Perustelu ilmaistaan sanoilla koska, siksi että, sen vuoksi että.

Päättelyn ilmaisimia ovat mm. joten, siis, niinpä, mistä voi päätellä.

Eri lähteissä esitettyjä argumentteja voi myös kritisoida.

Sinun on itse ymmärrettävä lähteiden sisältö, jotta voit tulkita niiden sanomaa omassa tekstissäsi. Aiheen sisäistämistä auttaa, kun etsit tietoa samasta aiheesta monesta eri lähteestä ja luet aiheen ympäriltä.

Muutkin lähteet kuin tutkimuslähteet ovat tervetulleita opinnäytetyön lähdeluetteloon. Aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä voi hyvin perustella esimerkiksi uutismedioiden ja julkisen somekeskustelun avulla. Olennaista lähteiden käytössä on se, minkä arvon sille antaa.

On tärkeää tietää uusin tutkimustieto omasta aiheesta. On hyvä olla tietoinen, mitä opinnäytetyön aiheesta on aikaisemmin tutkittu ja julkaistu kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa ja kansallisissa julkaisuissa.

Aikaisemman tiedon avulla asetat työllesi tavoitteen ja muotoilet mahdolliset tutkimuskysymykset. Tavoitteena on aiheen pohjustaminen, perusteleminen ja tietoperustan kuvailu.

Hyödyllistä on selvittää myös, minkälaisia opinnäytteitä valitusta ilmiöstä on jo julkaistu. Aikaisempien julkaisujen havainnot tulee kirjoittaa auki lukijalle. Katso kriittisin silmin!

Lähteiden merkitseminen on välttämätöntä. Mistä tieto on peräisin? Jos et anna lähdetietoa, lukija olettaa tiedon olevan peräisin sinulta.

Ilmaise ja perustele omat ja toisten tulkinnat niin selvästi, ettei lukija luule niitä yleisesti vallalla olevaksi käsitykseksi. Tuo tekstissä esille, kenen näkökulmasta kirjoitat. Omaa pohdintaa voi olla, kunhan perustelet asian.

Nosta tarkastelukulmaa yleisemmälle tasolle, kun pohdit aihepiiriäsi ja siihen liittyviä osa-alueita. Pohdi, mihin suurempaan kokonaisuuteen aiheesi kuuluu, ja mitkä ovat ns. kattotermit. Näin saat kirkastettua tiedonmaisemaa eli niitä teemoja, jotka voivat läheisesti kuulua aiheeseen.

Voit löytää tiedonlähteitä myös yleisemmällä tasolla aihetta käsittelevistä julkaisuista. Saat ankkuroitua aiheesi ja osoitettua perehtyneisyytesi aihepiiristä esittelemällä tekstissä lähteitä ja tällä tavalla tiedonhaussa esille nousseita tärkeitä teemoja.

Opinnäytetyössä tarvitaan erilaista tietoa sen eri vaiheissa. Täytyy siis tehdä monta erilaista tiedonhakuprosessia ja pohtia omaa tiedontarvettaan.

Työn johdannossa voidaan esimerkiksi tarjoilla katsaus alaan tai tutkimukseen liittyvään toimintaympäristöön.

Käsitteiden avaamisessa tarvitaan taustatukea alan luotettavista kirja- tai artikkelilähteistä.

Menetelmää valittaessa tutustutaan menetelmäkirjallisuuteen ja vaikkapa aikaisempiin opinnäytetöihin vertailun vuoksi. Analysoi tiedontarvettasi myös tässä vaiheessa, sillä ratkaisut vaativat perusteluita ja tuntemusta aiheesta esimerkiksi haastatteluteemojen valintavaiheessa. Tiedonhakua ei siis voi tehdä opinnäytetyön loppuvaiheessa, vaan jo prosessin alussa.

Päämäärä on tiivistää lähdetekstistä valitut keskeisimmät kohdat ja maastouttaa ne luontevaksi osaksi omaa tekstiäsi. Referoi lähteen tieto omin sanoin ja merkitse lähdetieto.

Vaihtoehtoina ovat kirjoittajakeskeinen ja sisältökeskeinen viittaustapa.

Vinkki! Kirjoittajakeskeisellä viittaustavalla pystyy pelkän referoinnin lisäksi osoittamaan suhtautumisen lähteessä esitettyyn tietoon.

Järvisen (2015, 75) mukaan… Järvinen (2015, 75) ehdottaa…..väittää…kirjoittaa…arvioi….uskoo…epäilee…aloittaa…tai esim. lopettaa… Lampinen (2017, 44) puolestaan määrittelee käsitteen….

Osoitat opinnäytetyölläsi oman asiantuntemuksesi, kun teet tiedonhaun kattavasti ja pohjustat sen avulla koko tutkimusprosessia. Monipuolisten asiallisten lähteiden käytön ansiosta nostat työskentelysi tasoa ja asiantuntemuksesi näkyy näin mahdolliselle toimeksiantajalle ja alan muille toimijoille.

Alustavat lähteet johdattavat luotettavien ja käyttökelpoisten lähteiden juurelle. Lue, kerää eri lähteitä, kasvata ymmärrystä ja löydä uusia lähteitä.

Näin eräs opiskelija kertoo, miten tiedon polku mutkittelee ja vie osuville lähteille:

”Aloitin tiedonhaun hakemalla hankkeen nimellä Google Scholarista, mutta tavallinen google-haku osoittautui antoisammaksi. Löytyi hyödyllisiä verkkosivustoja kuten BusinessOulun, Oulun kaupungin, Lapin liiton ja Mun Oulun sivustot, joista sain paljon taustatietoa. Samalla haulla löytyi aiheeseen erilaisia artikkeleita ja dokumentteja, kuten matkailuverkostossa tehty power point -esittely hankkeesta. Sain yleistietoa aiheesta, mutta osin myös syvensin omaa tietämystäni ja se auttoi hahmottamaan matkailualueen kokonaisuutta myös muista uusista näkökulmista. Hakutermini rikastuivat.

Seuraavaksi aloitin haut Google Scholarissa kohdistaen sen yhteen pääteemoista: kestävä matkailu. Muistiinpanot ja hakutermikartta auttoi etenemään sukkelasti. Syvennyin vaihdellen hakutermejä myös teemoihin vastuullisuus ja aluevaikuttavuus. Hyviä uusia hakusanoja löytyi parhaiten lukemalla opinnäytetöitä, joiden lähdeluettelosta pääsi käsiksi esimerkiksi aiheeseen liittyviin eri kirjoihin, artikkeleihin ja tutkimuksiin. Uusia hakutermejä oli mm. jakamistalous. Esimerkkinä hyvästä lähteestä toimi toimialaraportti, joka ajankohtaisena julkaisuna antoi lisää tietoa alasta, tutkimustuloksia ja analyysiä perusteluineen. Hyödynnän tätä opinnäytetyössäni.

Seuraavaksi laajensin hakua LUC-Finnan kirjoihin ja artikkeleihin. Pyrin etsimään aktiivisesti lisää myös englanninkielisiä termejä hakujen edetessä.

Laajensin kirjahakuja kansallisella Finna.fi -haulla. Sain tietää, että aiheesta oli julkaistu hyvin ajankohtainen teos. On tärkeää lukea tuo teos, jotta voin osoittaa asiantuntemukseni aihepiiristä. Saan lukemisesta ajattelun tuottamaa lisäarvoa, joka helpottaa aiheesta kirjoittamista. Voisin hyödyntää teosta myös opinnäytetyössäni termien määrittelyssä, perusteluissa, eri näkökulmien esille tuomisessa ja se voi auttaa jopa aiheen valinnassa.

Uusinta kansainvälistä tietoa löysin LUC-Finnan e-aineistot -haulla. Hakujen tuloksina löytyi alkuperäisiä tutkimusartikkeleita. Erityisen hyödylliseksi koin erään Literature Review -tyyppisen tutkimusartikkelin, josta saa lukea aikaisemmista tehdyistä tutkimuksista kirjallisuuskatsaustyyppisesti juuri omaan aiheeseeni liittyen.”