Tekoäly on tuonut monimuotoisia mahdollisuuksia korkeakoulujen toimintaan ja opetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeakouluissa tulisi hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Korkeakouluilla voisikin nyt olla oiva mahdollisuus oman toimintansa suoraviivaistamiseen ja tehostamiseen tekoälyn avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin mukaan tekoäly- ja teknologiakehityksen kiihtyessä entisestään voidaan ajatella, että korkeakouluilla on näiden hyödyntämisen ymmärtämisessä ikään kuin etulyöntiasema. Sääskilahden ja Pieskän mukaan ammattikorkeakoulut ovat oppimisprosessien asiantuntijatahoja, joiden tulisi olla aallonharjalla uudistuvan työelämän kehityslinjoissa. Tulee siis olla kykyä muuttaa toimintaa tarvittaessa nopeastikin uusien työelämäilmiöiden ja toimintaedellytysten niin vaatiessa.
Tekoälysääntöjen viidakko on jatkuvassa muutoksessa
Wölfelin ym. mukaan generatiiviset kielimallit muuttavat ihmisten tapaa kommunikoida tietokoneiden kanssa, joten niillä on siten myös suuri vaikutus koulutusmaailmaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan tekoälyn nopeat kehityslinjat ovatkin johtaneet siihen, että myös korkeakouluissa on täytynyt reagoida nopeasti tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseen niin opetuksessa kuin myös yleisesti työelämätaitona. Jokainen koulutusorganisaatio joutuikin lyhyellä aikajänteellä määrittelemään suhtautumisensa tekoälyn käyttöön paitsi opiskelijoiden myös henkilöstön näkökulmasta.
Korkeakoulujen tekoälyn hyödyntämistä ohjaa myös toimialan yhteinen säännöstö, jota on kehitetty viime vuosina varsinkin generatiivisen tekoälyn nopean yleistymisen vuoksi. Esimerkiksi Arene on laatinut suositukset ammattikorkeakouluille tekoälyn hyödyntämiseen. Arene suosittelee, että opiskelijoita ohjattaisiin ja neuvottaisiin hyödyntämään tekoälysovelluksia monipuolisesti oppimisessa ja oppimiskokemuksensa laajentamisessa. Arenen luoma liikennevalomalli puolestaan antaa opettajille käytännön ohjeita siitä, miten opiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään tekoälyä opinnoissaan.
Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain yksilön vastuulla
Yhtenä haasteena voi olla henkilöstön osaamisen ja ymmärryksen puute koskien sitä, miten tekoäly toimii ja miten sen avulla voidaan omaa asiantuntijatyötä tehostaa. Monesti huomaa, että korkeakoulun arjessa keskustelu tekoälystä painottuu ennen kaikkea niihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, jotka näkyvät opiskelijoiden oppimisprosesseissa ja oppimistehtävissä.
Arenen tekoälysuosituksissa kuitenkin lähdetään liikkeelle organisaatio- ja opettajalähtöisesti huomioiden kaksi tasoa:
1) organisaatiotasolla on varmistettava henkilöstön ja opiskelijoiden valmiudet vastuulliseen tekoälyn käyttöön ja
2) opetuksessa opetushenkilöstön on varmistettava tekoälyn eettinen ja tarkoituksenmukainen käyttäminen oppimisen osana.
Tämä osoittaa, että tekoälyn käyttöönoton ei tulisi olla yksittäisen opettajan vastuulla. Sen sijaan koko korkeakoulun tekoälykykyisyyden kasvattamisen tulisi lähteä liikkeelle johdon tasolta. Kun henkilöstö näkee konkreettisesti, miten tekoälyllä voidaan tehostaa heidän omaa työtään, on helpompi suhtautua positiivisesti ja kehittämisintoisesti tekoälyn hyödyntämiseen myös osana opetusta.
Mihin ollaan menossa?
Wölfel ym. huomioivat, että siinä missä generatiivisen tekoälyn hyödyt tarjoavat korkeakoulukenttään joustavuutta, niin samalla tiedon tarkastamiseen liittyvä osaaminen tulee korostumaan entisestään. Myös Budhwar ym. korostavat, että vaikka tekoälyllä on vahvaa potentiaalia tukea erityisesti tietotyötä, niin sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta, joten kehittämistyössä on oltava avoin mutta kriittinen ja analyyttinen asenne.
Tulevaisuudessa on varmistettava, ettei tekoälyn käytössä jäädä kehityksessä jälkeen. Yksi Sitran megatrendeistä 2023 on, että ”kilpailu digivallasta kiihtyy”. Myös Heikkilä ja Jokinen mainitsevat, että korkeakouluopetuksessa tulisi huomioida yhteiskunnan jatkuva teknologinen kehitys ja digitalisaation tuomat muutokset yhteiskuntaan. Näkisin, että koulutusorganisaatioiden tulisi kulkea aallonharjalla henkilöstön sisäisen osaamisen varmistamisessa, sillä tämä henkilöstö on vastuussa myös tulevien asiantuntijoiden kouluttamisesta korkeakouluopintojen kautta. Näin voidaan varmistaa, että korkeakouluopiskelijoilla on valmistuttuaan tarvittavat edellytykset pärjätä työelämässä nykypäivän vaatimusten mukaisesti.
Kirjoittaja:
Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
