Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta vaan tämän päivän työelämätaito, joka voi muuttaa liiketoimintaa. Lapin tekoälykiihdyttämön tuore kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly kiinnostaa laajasti Lapin PK-yrityksiä. Mutta miten kiinnostuksesta päästään käytännön hyötyihin? Tässä blogissa pureudutaan tutkimuksen keskeisiin havaintoihin ja siihen, miten yritykset voivat ottaa seuraavan askeleen tekoälyn hyödyntämisessä.
Tekoäly kiinnostaa – mutta käyttökohteet kaipaavat kirkastamista
Lapin tekoälykiihdyttämö järjesti keväällä 2025 kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää Lapin PK-yritysten tekoälyosaamista ja kehittämistarpeita. Kyselyn suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi yhteistyöyritys Aimiten Oy. Tulokset on julkaistu Lapin tekoälykiihdyttämön kotisivuilla.
Tutkimukseen vastanneista yrityksistä peräti 85 % oli jo kokeillut tekoälyä jossain muodossa. Suosituimpia sovelluksia olivat yleiskäyttöiset tekoälyassistentit, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, joita käytettiin erityisesti sisällöntuotantoon, sähköposteihin, raportointiin ja asiakaspalveluun. Kyselyn perusteella tilanne Lapin alueella on siis positiivinen, sillä Suomen Yrittäjien aiemman tutkimuksen mukaan valtakunnallisesti jopa 60 % pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei käyttänyt tekoälyä ollenkaan.
Kuitenkin vain osa Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyyn vastanneista yrityksistä oli ottanut tekoälyn osaksi päivittäisiä prosesseja. Suurin este ei ollut teknologia tai kustannukset vaan sopivien käyttökohteiden tunnistaminen (55 %), osaamisen puute (49 %) ja ajanpuute (47 %). Tämä kertoo siitä, että vaikka kiinnostusta on, tarvitaan lisää konkreettisia esimerkkejä ja käytännön tukea.
Lapin tekoälykiihdyttämö ottaakin koppia näistä tuloksista ja pyrkii jatkossa toiminnassaan ja kotisivuillaan tuomaan entistä enemmän esiin toimialakohtaisia tekoälyyn liittyviä käytännön case-esimerkkejä. Myös demotilaisuuksissa pyritään osallistamaan yrityksiä jakamaan omia kokemuksiaan, jotta yhteisen keskustelun kautta syntyy alueen yrityksille laajempi ymmärrys tekoälyn käyttömahdollisuuksista omalla alallaan.
Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometristä voi huomata, että tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet koskevat samalla lailla Lapin aluetta kuin koko Suomea. Yleisellä tasolla monissa yrityksissä ei vieläkään nähdä selkeästi tekoälyä relevanttina kehityskohteena. Tämä voi kertoa esimerkiksi juurikin käyttökohteiden ja soveltamismahdollisuuksien puutteellisesta tietämyksestä, jolloin hyötyjä ei tunnisteta.
Ajansäästö ja tehokkuus tärkeimpiä hyötyjä
Yritykset, jotka olivat jo hyödyntäneet tekoälyä, raportoivat merkittävimmiksi hyödyiksi ajansäästön ja työn tehostumisen. Tekoäly nopeutti erityisesti tiedonhakua, raportointia ja rutiinitehtäviä. Moni mainitsi myös markkinointitekstien ja sähköpostien kirjoittamisen helpottuneen. Suurimmaksi osaksi käytetyt tekoälysovellukset olivat kuitenkin generatiivisuuteen perustuvia keskustelukumppaneita, eli ilmeisesti tekoälyä ei vielä ole kovinkaan laajasti otettu käyttöön yritysten ydintoimintojen tehostamisessa.
Eräs vastaaja kuvasi tekoälyä “tiimin jäsenenä”, joka auttaa päätöksenteossa ja tuo esiin näkökulmia, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi. Tämä kertoo tekoälyn roolista paitsi työkaluna myös ideointikumppanina. Lapin tekoälykiihdyttämön tulee siis miettiä, miten alueen yrityksissä päästään niin sanotusti ”seuraavalle tasolle”, jossa tekoäly ei ole vain keskustelu- ja ideointikumppani vaan työntekoa automatisoiva työväline. Esimerkiksi HR-johtaminen voisi olla yksi sellainen käyttökohde, jonka systemaattisuutta tekoäly voisi tehostaa.
Markkinointi ja sisällöntuotanto tekoälyn ytimessä
Yksi selkeästi esiin noussut toive oli markkinoinnin helpottaminen tekoälyn avulla. Yritykset haluaisivat automatisoida esimerkiksi sosiaalisen median sisällöntuotantoa, uutiskirjeitä ja jopa podcastien editointia. Tämä kertoo siitä, että markkinointi koetaan tärkeäksi mutta aikaa vieväksi. Toisaalta ymmärretään, että juuri näihin liiketoiminnan osa-alueisiin tekoäly voisi tarjota ratkaisuja.
Tekoäly voi auttaa esimerkiksi:
- ideoimaan ja kirjoittamaan somepostauksia
- muokkaamaan ja tiivistämään tekstejä
- luomaan visuaalista sisältöä
- analysoimaan kampanjoiden tuloksia.
Osaamiskuilu on mahdollisuus – ei este
Lapin tekoälykiihdyttämön kyselyssä havaittiin, että digiosaaminen ja tekoälyosaaminen kulkevat käsi kädessä. Yrityksillä, joilla on vahva digipohja, on hyvät edellytykset kehittää tekoälyvalmiuksiaan nopeasti. Kuitenkin tekoälyosaaminen jäi keskimäärin digiosaamista matalammaksi, mikä osoittaa selkeän kehityskohteen.
Tutkimuksen tulosten perusteella kiinnostus tekoälyyn liittyviin koulutuksiin on korkea: 68 % vastaajista antoi kiinnostukselle arvosanan 8 tai enemmän (asteikolla 0–10). Tämä kertoo siitä, että yritykset ovat valmiita oppimaan, kunhan tarjolla on käytännönläheistä ja toimialakohtaista koulutusta. Lapin tekoälykiihdyttämön tavoitteena onkin tarjota PK-yrityksille esimerkiksi selkeitä käyttökohteita ja esimerkkejä, käytännön koulutuksia ja työpajoja, tukea tekoälyn käyttöönottoon ja mahdollisuuksia osallistua koneoppimispilotteihin.
Katse tulevaisuuteen
Lapin pk-yritykset ovat jo ottaneet ensiaskeleet tekoälyn hyödyntämisessä. Seuraava askel on siirtyä kokeiluista kohti säännöllistä käyttöä ja konkreettisia hyötyjä. Tekoäly voi olla työkalu, joka auttaa yritystä kasvamaan, kehittymään ja erottumaan.
Tekoäly ei ole vain teknologinen ratkaisu – se on mahdollisuus kehittää liiketoimintaa, parantaa asiakaskokemusta ja vapauttaa aikaa tärkeämpiin tehtäviin.
Kirjoittaja:
Minttu Merivirta, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu
