Tekoäly mobiilisovelluksen kehityksessä

Opinnäytetyö Tekoälyn hyödyntäminen mobiilisovelluksen kehittämisessä on Sallamari Kouvalan ja Marja Kuparin Lapin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksen tradenomi (AMK) -työ vuodelta 2025. Työ tehtiin osana Lapin tekoälykiihdyttämö -hanketta.

Tavoitteet

Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten tekoälyavusteiset työkalut voivat tukea mobiilisovelluksen kehitystä sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita niiden käyttöön liittyy. Työssä tutkittiin myös promptien merkitystä kehitysprosessissa ja arvioitiin ilmaisten tekoälyratkaisujen soveltuvuutta mobiiliohjelmointiin. Tavoitteena oli antaa kokonaiskuva tekoälyn roolista mobiilisovelluksen ideoinnissa, ohjelmoinnissa ja testauksessa.

Välineet

Sovelluksen kehitystyössä hyödynnettiin vain tekoälyavusteisia työkaluja ilman manuaalista ohjelmointia. Käytetyt ilmaiset tekoälysovellukset olivat OpenAI:n ChatGPT, Googlen Gemini ja Microsoftin Copilot. Mobiilisovellus kehitettiin Android Studio -ohjelmalla käyttäen Kotlin-ohjelmointikieltä logiikan toteutukseen ja XML-tiedostoja käyttöliittymän rakentamiseen.

Prosessi

Tutkimus toteutettiin laadullisella ja käytännönläheisellä otteella, jossa aineisto kerättiin oppimispäiväkirjamuotoisesti. Työssä seurattiin mobiilisovelluksen kehittämisen vaiheita: ideointi, suunnittelu, toteutus ja testaus. Prosessin lopputuloksena toteutettiin yksinkertainen mobiilisovellus, valuuttamuunnin.

Toteutus aloitettiin sovellusidean suunnittelulla ja promptien testaamisella, siirtyen sitten käyttöliittymän rakentamiseen XML:llä tekoälyavusteisesti. Tämän jälkeen käyttöliittymän logiikka toteutettiin Kotlin-koodilla, ensin kovakoodatuin ratkaisuin ja myöhemmin siirtyen ulkoisia API-yhteyksiä hyödyntäviin toiminnallisuuksiin.

Tulokset

Tulokset osoittivat, että tekoäly nopeutti sovelluksen rakentamista merkittävästi tarjoamalla valmiita koodipohjia, selkeitä esimerkkejä ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tekoäly auttoi myös ymmärtämään mobiilisovelluksen tiedostorakennetta ja ohjelmointikielen käyttöä, tehden siitä arvokkaan työkalun osaamisen kehittämisessä. Vaikka koodia jouduttiin muokkaamaan, tekoäly vähensi toistuvan peruskoodin kirjoittamista.

Havainnot vahvistavat käsitystä siitä, että tekoäly on käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä apuväline, joka soveltuu hyvin erityisesti opiskelijoille ja aloitteleville kehittäjille. Tekoäly on taitava tuottamaan laadukasta koodia ja ymmärtää Android Studion tiedostorakenteen. Kuitenkin havaittiin, että API-yhteyksien kaltaiset monimutkaisemmat kokonaisuudet vaativat enemmän iterointia ja koodaajalta vahvempaa omaa osaamista kuin kovakoodatut ratkaisut. Opinnäytetyö korostaa, että tekoäly toimii sovelluskehityksen tukena, mutta lopullinen vastuu sovelluksen toiminnasta ja julkaisemisesta on aina tekijällä.

Linkki Theseukseen: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726145