2.4 Kieli- ja viestintätaito ammattilaisen työvälineenä
Kaikkien ammattilaisten täytyy osata puhua ja kirjoittaa selkeästi. On myös tärkeää, että he osaavat puhua ja kirjoittaa tilanteeseen sekä viestintäkanavaan sopivalla tavalla.
Ammattilaisen täytyy osata oman alansa ammattiterminologia. Monikulttuurisissa työympäristössä ja kansainvälisissä yhteyksissä ammattilaiset tarvitsevat myös englannin kielen taitoa.
On tärkeää, että viestintä onnistuu. Ilman viestintää oppilaitoksen tai työpaikan on vaikea toimia.
Kaikissa AMK-koulutusalojen valintakokeissa on opetuskielen ja englannin kielen osion. Opetuskieli voi olla suomi tai ruotsi. Kun haet suomenkieliseen koulutukseen, vastaat valintakokeessa suomen kielen ja englannin kielen tehtäviin.
Harjottele seuraavaksi suomen ja englannin kielen tehtäviä.
Tehtävät
AMK-valintakokeen suomen ja englannin osioissa testataan tekstin lukemisen ja ymmärtämisen taitoja. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi tekstilajin ja tekstin osien välisten suhteiden ymmärtäminen, sanaston tunteminen ja kielellinen päättely.
Seuraavissa tehtävissä on teksti tai tekstin osa, jonka perusteella vastataan monivalintakysymyksiin. Suomen osiossa teksti ja kysymykset ovat suomeksi. Englannin osiossa teksti ja kysymykset ovat englanniksi.
Harjoittele valintakokeeseen, ja tee tehtävät.
Tutustu myös muihin suomen ja englannin tehtäviin Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.
.
Tehtävä 1: Suomen kielen osio
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin valitsemalla mielestäsi oikea vaihtoehto. Huomaa, että jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vaihtoehto.
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin valitsemalla yksi mielestäsi oikea vaihtoehto. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi oikea vastausvaihtoehto.
”Monikielinen työpaikka – tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?”
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Suomalainen työelämä on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä moninkertaisesti aiempaa monikulttuurisemmaksi. Syitä on helppo luetella aina talouden ja työmarkkinoiden globaalistumisesta väestön vanhenemiseen ja siitä aiheutuvaan osaajapulaan.
Helppo on myös ennustaa, että kehityskulku jatkuu edelleen. Esimerkiksi valtioneuvoston julkaisussa Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035 todetaan, että hallitus pyrkii työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite saavutetaan houkuttelemalla maahamme niin sanottuja kansainvälisiä osaajia, lisäämällä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää ja pyrkimällä siihen, että entistä suurempi osa heistä myös jää suomalaiseen työelämään.
Kehitys on johtanut suomalaisilla työpaikoilla uudenlaiseen tilanteeseen: ennen melko homogeeninen kieliympäristö on kirjavoitunut. Yhä useammat työntekijät – niin suomenkieliset kuin muita ensikieliä puhuvat – tekevät työtä kielillä, jotka eivät ole heidän vahvimpia kieliään.
Tutkimusta työelämän kielitilanteen muutoksesta on käynnissä eri painotuksin esimerkiksi Jyväskylässä (Minna Sunin ryhmä) ja Tampereella (Niina Liljan ryhmä). Itse teemme tutkimus- ja kehitystyötä Helsingin yliopistossa käynnissä olevissa hankkeissa Osallistumisen keinot monikielistyvässä työelämässä ja Kielibuusti. Tässä tekstissä esittelemme ja pohdimme monikielisten työpaikkojen kieliratkaisuja keskittyen erityisesti tietotyöaloihin, sillä näillä aloilla kielellä on erityisen suuri rooli työnteossa ja osana ammattitaitoa.
Teksti etenee erilaisia työpaikkojen kieliratkaisuja esitellen. Ensin käsittelemme vaihtoehtoa, jossa työpaikoilla käytetään kotimaisten kielten sijaan kokonaan jotain muuta kieltä – käytännössä englantia. Toinen yleinen valinta on pitäytyä kotimaisissa kielissä (tässä tekstissä keskitymme lähinnä suomeen), mutta pyrkiä ottamaan huomioon se, että työpaikalla on myös ihmisiä, joiden suomen kielen hallinta on vasta kehittymässä. Kolmantena vaihtoehtona esittelemme tilanteista monikielisyyttä: työpaikoilla käytetään useampia kieliä sen mukaan, mitä eri tilanteissa ja eri ihmisten kesken sovitaan käytettäväksi.
(Loppuosa artikkelista poistettu.)
Lähde: Kotilainen, L., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2022. Monikielinen työpaikka – tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla? Kielikello 1/2022. https://www.kielikello.fi/-/monikielinen-ty%C3%B6paikka.
Read the text and then answer the questions (1,2,3 and 4) concerning the bolded expressions as instructed. Each question includes just one correct alternative. Excluded text is indicated by a set of square brackets with three dots placed between them […].
Abstract of research article “Global communication skills: contextual factors fostering their development at internationalised higher education institutions”
Communication skills are highly sought after by employers, as industry reports repeatedly show. At the same time, those reports also reveal that many employers are dissatisfied with their newly hired graduates’ communication skills. In addition, increasing globalisation has led to the call for ‘global graduates’ who can function well in culturally diverse contexts. Considering both aspects, it is important to explore which factors help foster students’ global communication skills. This paper investigates this issue, testing the impact of potential factors identified from previous literature. Data was collected from 2359 students in seven different institutions located in five different countries. A linear regression model was tested to identify those factors which most contribute to global communication skills development. Results show that motivation to improve communication skills and the experience of social and academic integration into the campus community made the most significant contribution to participants’ higher levels of global communication skills development. […] At the same time, this engagement requires universities’ guidance and support to help maximise the learning gains from such intercultural encounters.
Source: Dauber, D. & Spencer-Oatey, H. 2023. Global communication skills: contextual factors fostering their development at internationalised higher education institutions. Studies in Higher Education. https://doi.org/10.1080/03075079.2023.2182874.