Hyvä näkyvyys

Ajat autolla maantietä pitkin. Ilmassa on sankkaa sumua ja näkyvyys on heikko, joten nopeutesi on paljon hitaampi, kuin se paremmalla näkyvyydellä voisi olla. Määränpääsi on tiedossa, mutta matka sinne etenee hyvin hitaasti.

Verrataanpa tätä kuvaa projektityöskentelyyn. Vaikka projektin päämäärä ja tavoitteet ovat selvillä, se ei vielä tarkoita, että projekti onnistuisi. Jos projektilla ei ole tarpeeksi näkyvyyttä, projektin tiedotus ei etene eikä kohderyhmiä tavoiteta ja tavoitteiden saavuttaminen on hidasta.

road passing by in road while fogging

Hyvä näkyvyys on tärkeää autolla ajaessa, mutta myös projektiviestinnässä.

Miten näkyvyyttä voi parantaa?

Sumuista keliä et voi poistaa, mutta projektin näkyvyyteen voit vaikuttaa itse. Projektityö kannattaa aloittaa hyvällä suunnittelulla. Ensinnäkin, rajaa kohderyhmät. Kenelle haluat tuottaa hyötyä projektillasi? On mahdotonta tavoittaa kaikkia ihmisiä ja vielä mahdottomampaa tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa kaikkia.

Avainasemassa kohderyhmien tavoittamisessa on projektin ulkoinen viestintä. Projektin viestintäsuunnitelma on laadittava huolella ja siitä on pidettävä kiinni, jotta viestintä onnistuu. Täytyy miettiä, mitä kautta kohderyhmät voitaisiin tavoittaa. Tässä monikanavaisuus on tärkeässä roolissa. Jos projektin ulkoinen viestintä tapahtuu esimerkiksi vain yhden sosiaalisen median kanavan kautta, todennäköisesti tavoitetaan vain pieni osa kohderyhmästä ja siitäkään kaikki eivät välttämättä kiinnostu projektista.

close up photo of black Samsung Galaxy smartphone

Monikanavaisuus auttaa kohderyhmien tavoittamisessa.

Miksi projekti tarvitsee näkyvyyttä?

Niin, miksi pitäisi nähdä vaivaa näkyvyyden eteen? Pääseehän sitä sumuisellakin kelillä joskus perille.

Projektin tarkoitus on kuitenkin tuottaa jonkinlaista hyötyä kohderyhmille. Jos kohderyhmiä ei tavoiteta ja saada kiinnostumaan projektista ja sen aiheesta, valuu projekti käytännössä hukkaan. Hyvällä näkyvyydellä saadaan ulkoiset kohderyhmät tavoitettua. Eihän kohderyhmät tai kukaan muukaan voi kiinnostua projektista, jos ei tiedä siitä.

Vaikka viestitään monikanavaisesti ja kohderyhmät tavoitetaan, se ei suoraan tarkoita, että ne kiinnostuvat projektista.

Miten saada tavoitetut kohderyhmät kiinnostumaan?

  • Lupaamalla hyötyä

Miksi kukaan seuraisi projektia, josta ei ole itselle mitään hyötyä? Siksi kannattaa viestiä selvästi, mitä hyötyä projektilla on tarjota kohderyhmille. Tuoko projektin tulos ratkaisun johonkin ongelmaan tai miten muuten se hyödyttää ulkoisia kohderyhmiä?

  • Viestimällä ajankohtaisista ja kohderyhmille tärkeistä asioista

Viestintä täytyy suunnata kohderyhmille. On mietittävä, millainen sisältö on niille kiinnostavaa ja ajankohtaista ja viestiä sen mukaan.

  • Herättämällä keskustelua aiheesta

Kannattaa päästää myös seuraajat ääneen. Jokaisella on omia mielipiteitä asioista ja projektin aiheesta kiinnostuneet voivat olla kiinnostuneita myös keskustelemaan siihen liittyvistä aiheista.

 

Näkyvä projekti

Viestinnässä ja projektista tiedottamisessa onnistuneista hankkeista mainitsisin Pasilan uuden kauppakeskuksen Mall of Triplan. Se on viestinyt rakennusprojektin aikana monikanavaisesti ja kiinnostavasti. Hankkeelta löytyy kattavat verkkosivut sekä tilit Instagramissa Facebookissa ja Twitterissä. Sosiaalisen median kanavissa on esimerkiksi esitelty, miltä rakennus tulee näyttämään, mitä siellä on tarjolla ja aika ajoin tiedotettu, montako päivää on jäljellä kauppakeskuksen avajaisiin. Tällä saadaan seuraajat innokkaasti odottamaan.

Mall of Tripla -hanke onkin saanut suuren joukon ihmisiä kiinnostumaan siitä. Mall of Triplan Facebook-sivulla on yli 21000 tykkääjää ja Instagramissa sillä on seuraajia yli 8600, mistä voi jo päätellä, että viestintä on ollut onnistunutta ja kiinnostavaa.

 

Oman projektimme, Projekti SOPU:n ulkoisessa viestinnässä olemme keskittyneet jakamaan hyödyllistä tietoa kohderyhmille. Olemme saaneet Instagramissa seuraajia jo yli odotustemme, joten luulisi, että jotain kiinnostavaa olemme osanneet jakaa. Parantamisen varaa löytyy kuitenkin aina, ja seuraamalla hyvin viestiviä projekteja, voi oppia itsekin viestimään paremmin ja kiinnostavammin.

 

Osakassopimus – vapaaehtoinen, siis turhako?

Vaikka laki ja yhtiöjärjestys antavat puitteet yhtiön toiminnalle, eivät ne pysty antamaan vastauksia osakkaiden välisiin tilanteisiin samalla tavalla kuin osakassopimus. Kuten sopimusten yleensäkin, myös osakassopimuksen pääasiallisin tarkoitus on ehkäistä riitoja.

 

Mikä osakassopimus?

Osakassopimus on yhtiön osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen sopimus, jolla voidaan selventää osakkeenomistajien keskinäiset suhteet sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Osakassopimuksella pyritään luomaan eri tilanteita varten toimintatapoja sekä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ei osakeyhtiölaissa niin tarkasti määritellä tai joita ei voi sisällyttää yhtiöjärjestykseen.

Osakassopimuksella voidaan myös tarkentaa yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Osakassopimuksen määräykset voisivat olla sinänsä mahdollisia sisällyttää yhtiöjärjestykseenkin, mutta koska yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja, usein on parempi pitää tarkemmat määräykset luottamuksellisina ja siksi laatia osakassopimus.

Osakassopimuksen suhteesta yhtiöjärjestykseen ja osakeyhtiölakiin löydät lisää tietoa täältä.

 

Mistä sovitaan?

Yrityskaupan yhteydessä tehtävällä osakassopimuksella sovitaan yleensä yhtiön hallinnoinnista, rahoituksesta, päätöksenteosta sekä osakkeiden omistuksesta ja luovuttamisesta.

Osakassopimuksen avulla osakkeenomistajat sopivat usein tarkemmin siitä, miten osakkeita saa luovuttaa. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön omistajakunta ei muutu epätarkoituksenmukaisella tavalla.

Jos yhtiön omistus jakautuu epätasaisesti, keskitytään yhtiön hallinnointia ja päätöksentekoa koskevissa neuvotteluissa yleensä vähemmistönsuojakysymyksiin.

Sovi asioista, ettei tarvitse riidellä.

Missä tilanteessa osakassopimusta käytetään?

Osakassopimusta käytetään yrityskaupassa, jos useampi taho yhdessä ostaa yhtiön.

Esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • ostettavan yhtiön johdon edustajat jäävät osakkaiksi
  • kauppa toteutetaan osakevaihdolla
  • useammasta ostajasta koostuva konsortio tekee yritysoston
  • yhteisyrityksen perustamiseen liittyvä yrityskauppa

Sitovuus – Mitä jos osakassopimusta rikkoo?

Osakassopimus sitoo vain sen osapuolia sopimusoikeudellisesti. Lähtökohtaisesti osakassopimuksella ei ole yhtiöoikeudellista sitovuutta ja siten osakassopimuksen rikkomisella ei ole vaikutusta päätösten pätevyyteen.

Usein on tarkoituksenmukaista sopia kiinteäsummaisesta sopimussakosta tehostamaan osakassopimuksen sitovuutta.

 

Jokainen yrityskauppa on erilainen ja siksi myös osakassopimusta tehtäessä on huomioitava kyseiseen tapaukseen liittyvät asiat, ja sopimuslausekkeet on muotoiltava juuri siihen tapaukseen soveltuviksi.

Yrityskauppaa tehdessä täytyy laatia myös monia muita sopimuksia. Projekti SOPU on Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden projekti, joka keskittyy yrityskaupan sopimuksiin. Seuraa projektia Instagramissa ja blogissa niin saat tietoa myös muista yrityskaupan sopimuksista.

 

Lähteet:

https://www.lrhto.fi/artikkelit/yrityksen-sopimukset/osakassopimus-miksi-ja-milloin/

https://www.ekonomit.fi/kirjoitukset/-/asset_publisher/BkI3SXTU5i6u/content/osakassopimus-maarittelee-yhtion-osakkaiden-valiset-pelisaannot?ekoCategoryId=&curAsset=347563&stId=47462&gclid=EAIaIQobChMIhaKtncCg5QIVysqyCh0s2w9vEAAYBCAAEgLB5PD_BwE

Katramo M., Lauriala J., Matinlauri I., Niemelä J., Svennas K., Wilkman N., Yrityskauppa, 2011