May 22

Yhteiskehittäminen – rakennetaan rajattomasti

Yhteiskehittäminen on liiketoimintamalli, joka keskittyy asiakassuhteeseen ja vuorovaikutukseen. Se on menetelmä, joka osallistaa asiakkaan mukaan arvontuottamiseen ja rohkaisee asiakasta osallistumaan arvokkaan asiakaskokemuksen luomiseen. Asiakaskokemus muuttuu jatkuvasti, ja nykyään asiakkaat ovat aktiivisia osallistujia sen muokkaamisessa.

Yhteiskehittäminen on organisaatio-, toimiala- ja maarajat ylittävää yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää toimintaa. Yhteistoimintaa voi olla esimerkiksi tutkijoiden, yritysten, julkisen sektorin sekä kansalaisten eli loppukäyttäjien välillä. Muun muassa nopea tuotekehitys, tarve sitouttaa asiakkaat ja lisäarvon tavoitteleminen ovat syitä, joiden vuoksi yhteiskehittäminen on kasvattanut suosiotaan liike-elämässä.

Yhteiskehittämistä voidaan toteuttaa monin eri keinoin, missä tahansa fyysisessä tai virtuaalisessa yhteisössä. Esimerkiksi Facebook -keskustelut, sähköiset kyselylomakkeet, asiakkaiden kanssa kasvotusten käydyt keskustelut ja verkossa yhdessä muokattava dokumentti ovat kaikki keinoja toteuttaa yhteiskehittämistä.

Yhteiskehittämisessä tulee ottaa huomioon, että asiakkailla voi olla kehitettävään ilmiöön liittyviä erilaisia, osin ristiriitaisiakin näkemyksiä. Jotta prosessiin osallistuvien erilaisista näkemyksistä ja tiedosta syntyy uutta tietoja ja yhteistä ymmärrystä, osapuolilla tulee olla valmius luopua ajatuksesta, että oma näkökulma on kaikkein tärkein tai ainoa oikea. Onnistumisen edellytyksiä ovat myös selkeät tavoitteet sekä osapuolten aito motivaatio kuulla toisiaan ja sitoutuminen prosessiin.

Asiakaspalautteet ovat monelle yritykselle yhteiskehittämisen kulmakivi, palautteet kannattaa ehdottomasti hyödyntää prosessien parantamiseen. Asiakaspalautteiden perusteella yritys voi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan entistäkin asiakaslähtöisemmiksi, ja kasvattaa näin luottamusta asiakkaisiin.

 

 

Co-Create IKEA

IKEA julkaisi vuonna 2018 digitaalisen ’Co-Create IKEA’ alustan, rohkaisten asiakkaita ja faneja kehittämään uusia tuotteita. Alusta keskittyy erityisesti neljään osa-alueeseen:

 

      • asiakkailta kysytään tuoteideoita
      • yrittäjien kanssa työskennellään IKEA Bootcampeilla
      • yliopisto-opiskelijoiden kanssa toimitaan yhteistyössä tuoteratkaisujen parissa
      • luodaan yhteyksiä innovaatiolaboratorioihin ympäri maailman

 

Jos ehdotus tai tuotesuunnitelma on menestyksekäs, IKEA voi lisensoida tekniikan tai suostua investoimaan tulevaisuuden tuotteisiin. Suunnittelijoille ja teknisesti lahjakkaille faneille tämä luo vahvan kannustimen: tilaisuus saada näkyvyyttä maailman suurimman huonekalukaupan kautta. Osallistujat voivat myös saada rahapalkkioita, jos heidän ideansa toimivat ja heidät valitaan.

IKEA: aa yhteisluominen auttaa käyttämään yleisön viisautta työskennellä tuoteinnovaatioissa, jolloin yritys voi hyödyntää hyödyllisiä suunnittelua koskevia oivalluksia. Tämä luo yritykselle todellisia markkinaetuja ja edistää omistautuneiden asiakkaiden yhteisöä.

 

Business Finland Co-Creation

 

Toinen hyvä, ajankohtainen esimerkki on Business Finlandin tarjoama tilapäinen Co-Creation rahoitus koronakriisin aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen. Co-Creation -projektissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset kehittävät yhdessä tutkimusideaa. Tilapäistä rahoitusta on mahdollista hakea ratkaisuihin, jotka liittyvät kiinteästi koronakriisin aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen ja ratkaisujen liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen muuttuvassa maailmassa. Siis esimerkiksi eri toimialojen, kuten matkailualan, kuluttajaliiketoiminnan ja terveydenhuoltoalan liiketoiminnan uudistamistarpeisiin, jotka aiheutuvat koronakriisistä ja joiden työstämisestä on odotettavissa yritysten uudistumista ja kilpailukyvyn kehittämistä.

 

Business Finland on reagoinut hienosti tämän hetken tilanteeseen ja tarjonnut tukeaan yrityksille, joilla ei kriisin keskellä välttämättä muuten olisi resursseja toteuttaa toimintaansa, ei ainakaan siinä mittakaavassa, että siitä olisi laajempaa hyötyä. Projekteissa voidaan tehdä pilotointeja, kokeiluja, validointia ja soveltavaa julkista tutkimusta.

Eteenpäin, yhdessä

Yhteiskehittäminen on pikkuhiljaa muuttumassa kilpailuetua tuottavasta tekijästä kilpailussa pärjäämisen perusedellytykseksi. Yhteiskehittämistä voi toteuttaa monin tavoin, ja etenkin digitaaliset työkalut tulevat varmasti kasvattamaan asemaansa yhteiskehittämisen mahdollistajana muuttuvassa maailmassa.

Apr 28

Kiitos käynnistä, tervetuloa uudelleen! – Askeleita asiakassuhteen luomiseen

Tässä postauksessa käsittelen asiakassuhteita: kuinka kestävä ja sekä asiakasta että yritystä palveleva asiakassuhde muodostuu? Voiko sellaisen rakentaa, vai syntyykö se itsestään ajan kanssa? Pohdin erityisesti mitä työkaluja verkossa toimiva yritys voi käyttää ja mitä asioita yrityksen tulee ottaa huomioon suunnitellessaan markkinointia jo aiemmin ostaneille asiakkaille.

Asiakasdata

Nykyään puhutaan paljon asiakasdatasta. Mitä se on, mistä sitä saa ja miten sitä käytetään? Googlen määritelmän mukaan asiakasdata on asiakastietoa, jota yritys on kerännyt esimerkiksi verkkosivuilta, sovelluksista, kivijalkakaupoista tai muista tilanteista, joissa asiakas on antanut tietonsa suoraan yritykselle. Määritelmästä käy ilmi, että dataa kertyy useammasta eri lähteestä. Jotta datasta on hyötyä, sitä pitää osata käyttää oikein ja tehokkaasti. Tässä auttaa CDP, Customer Data Platform eli asiakastietoympäristö. Tiivistetysti CDP on valmiiksi rakennettu järjestelmä, joka kerää dataa useista eri järjestelmistä luoden kattavan katsauksen jokaiseen asiakkaaseen. Tätä koostettua dataa voidaan hyödyntää muun muassa markkinoinnin automaatiossa, esimerkiksi uutiskirjeissä. Millaista dataa voidaan kerätä ja miten sitä hyödynnetään?

Asiakkaasta voidaan kerätä esimerkiksi:
    • tunnistamisdata
    • käyttäytymis/selaindata
    • ostodata
    • mielipiteet, asenteet, motiivit, palaute

 

Näiden tietojen avulla voidaan toteuttaa muun muassa kohdennettua viestintää ja personointia.

Tällä videolla kerron hieman tarkemmin ylle listatuista datatyypeistä:

 

Kohdentaminen

Aiemmin ostaneelle asiakkaalle suunnatun markkinoinnin tulisi olla kohdennettua. Asiakasdatan avulla asiakas tunnistetaan, ja uutiskirjeen sisältö voidaan räätälöidä. Uutiskirje kannattaa suunnitella huolella ja kohdentaa oikein, jotta se on kiinnostava ja houkuttelee asiakasta ostamaan uudelleen. Jos asiakas osti elektroniikkaa myyvästä verkkokaupasta esimerkiksi älypuhelimen, voisi hänelle oston jälkeisessä uutiskirjeessä esitellä kyseiseen puhelimeen sopivia lisälaitteita ja tarvikkeita.

Personointi

Paytrailin mukaan personointi on verkkokaupan ostokokemuksen sovittamista yksittäisen vierailijan tarpeisiin ja mieltymyksiin. Asiakkaalle näkyvää sisältöä voi personoida muun muassa verkkokaupan laskeutumissivulla. Esimerkiksi uutiskirjeen linkki voi johdattaa sivulle, jossa esitellään asiakkaalle juuri häntä mahdollisesti kiinnostavia tuotteita tai hänelle kohdennettuja tarjouksia. Myös verkkokaupan etusivu voidaan personoida, jos asiakas tunnistetaan selaintietojen perusteella.

 

Kanta-asiakasohjelmat

Tutkimuksen mukaan aktiivi-ikäisistä suomalaisista peräti 63 prosenttia pitää kanta-asiakasohjelmia tärkeinä, ja erityisen tärkeitä ne ovat nuorille. Kanta-asiakasohjelmia on olemassa useita erilasia, ja niiden edut vaihtelevat. Verkkokaupassa voisi toimia esimerkiksi rahaetu ohjelmaan kuuluville, joita voisi olla vaikkapa edullisempi tai ilmainen toimitus, erikoistarjoustuotteet ja ostoksista kertyvät etupisteet, joilla saa alennusta seuraavista ostoista.

Älä unohda näitä: Luottamus ja lisäarvo

Asiakas tuskin pysyy uskollisena, jos se ei luota yritykseen. Luottamusta verkkokaupassa lisäävät esimerkiksi tunnetut maksunvälittäjät, ajantasainen ja ymmärrettävä tietosuojaseloste sekä selkeästi koostetut tiedot ostoprosessin vaiheista aina tilauksesta mahdolliseen palautukseen ja reklamaatioon.  Lisäksi yrityksen tulisi tarjota asiakkaalle jotain sellaista, jota kilpailijat eivät pysty tarjoamaan. Tämä jokin on se lisäarvo, jonka asiakas kokee yritykseltä saavansa. Konkreettisesti se voi olla verkkokaupassa esimerkiksi harvinaisen hyvät tuotekuvat ja -kuvailut, mutkaton ostoprosessi tai erinomainen asiakaspalvelu.

Kaiken kaikkiaan kestävän asiakassuhteen aikaansaamiseksi on  työskenneltävä koko asiakassuhteen ajan. Markkinoinnilla ja sen oikealla kohdentamisella on suuri rooli, kun tavoitellaan jo aiemmin ostanutta asiakasta takaisin ostoksille. Asiakasdataa hyödyntämällä ja pitkäjänteisesti työskentelemällä jokainen yritys voi parantaa jo olemassa olevia asiakassuhteitaan sekä luoda uusia menestystarinoita.

 

Apr 17

Kuka tätäkin lukee? Tiivis tietopaketti sisällön analytiikasta ja a/b -testauksesta.

Aiemmin käsittelin laadukkaan verkkosisällön tuottamista. Mitä sitten tehdään, kun sisältö on julkaistu? Kuinka voi tietää, onko sisältö todellakin laadukasta, ja tuottaako se toivottua tulosta? Sisältömarkkinoinnin työkalut -kirjan mukaan sisältöjen kulutusta voidaan mitata useilla erilaisilla mittareilla, joista tärkeimpiä ovat:

      • sisällön parissa vietetty aika
      • sisällön kulutusaste %
      • sitoutuminen ja sitoutumisaste
      • palaavat kävijät
      • välittömät poistumiset
      • poistumiset %
      • rekisteröitymiset ja tilaukset
      • arviot ja suosittelut

 

 

Otetaan esimerkiksi blogiartikkeli, jonka pituus on noin 500 sanaa, lukuaika n. 4 min ja artikkeliin on upotettu 2,5 min pituinen video, ja lopussa on painike uutiskirjeen tilaamiseen sekä linkkejä aiheeseen liittyviin artikkeleihin. Yhteensä sisältöjen läpi käymiseen menisi siis n. 6,5 minuuttia. Lopussa olisi toivottavaa, että lukija tilaa uutiskirjeen. Mitä tästä voisi mitata?

Ensin mitataan sisältöjen parissa vietetty aikaa. Jos kävijä poistuu sivulta noin kolmen minuutin jälkeen, on selvää, että hän joko luki tekstin tai vain vilkaisi sitä ja katsoi videon. Video voi olla joko suoraan sivustolle lisätty, tai YouTube upotus. YouTuben analytiikkaan voi tutustua tarkemmin esimerkiksi täällä. Sisällön vaikutusta ja laatua voi mitata tässä tapauksessa myös välittömien poistumisten määrällä; jos tämä luku on korkea, kävijät eivät ole jatkaneet eteenpäin sivustolla eivätkä lukeneet linkattuja artikkeleita. Jos näin käy, kannattaa miettiä esimerkiksi artikkeleiden otsikoita, linkkien sijoittelua ja muotoilua sekä alkuperäisen artikkelin pituutta; pitäisikö linkeissä olla artikkeliin liittyvä kuva, ovatko linkit listana artikkelin alla vai käytetäänkö ”edellinen – seuraava” painikkeita, ja onko alkuperäinen artikkeli kenties liian pitkä.

Esimerkkiartikkelin lopussa on CTA (call to action) -painike, jonka kautta pääsee liittymään uutiskirjeen tilaajaksi, jonka kohdalla voidaan mitata rekisteröitymistä: kuinka moni sivulla vierailleista kävijöistä myös tilaa uutiskirjeen. Uutiskirjettä tilatessa kävijä luovuttaa tietojaan, vähintään sähköpostiosoitteensa. Tämä vaatii kävijältä luottamusta sivustoa kohtaan ja aitoa kiinnostusta aiheeseen. Uutiskirjettä tarjoavan painikkeen yhteyteen voi liittää esimerkiksi lauseen asiakkaan tietojen huolellisesta käsittelystä ja tietosuojasta, ja näin antaa sivustosta luotettava kuva.

Uutiskirjeen ja sen tilaukseen kehottavan painikkeen kohdalla on myös hyvä perehtyä tämän postauksen toiseen aiheeseen, eli A/B -testaukseen. Mitä se siis on??

A/B -testauksella verrataan pienten muutosten vaikutusta sisällön tehokkuuteen. Esimerkiksi CTA -painikkeen sijainti, sen väri ja sen sanallinen kehote voivat vaikuttaa siihen, miten kuluttaja reagoi. Miten sitten voi luoda juuri oikeanlaisen ja tehokkaan painikkeen ja kehotteen uutiskirjeen tilauksen yhteyteen? Nyt kannattaa verrata kahden hieman toisistaan poikkeavan sisällön tuloksia.

A/B -testaus aloitetaan miettimällä testattava hypoteesi: saadaanko uutiskirjeelle enemmän tilaajia, jos sen tilauskentässä mainittaisiin jokin konkreettinen etu? (Esimerkiksi alennuskoodi yhteistyökumppanin verkkokauppaan.)

Seuraavaksi luodaan kaksi versiota: A -versio on nykytila, B -versiossa on alennuskoodi. Nyt nämä kaksi erilaista tilauskenttää näytetään kahdelle eri ryhmälle. Sitten seurataan, kumpi versio toimii paremmin, ja valitaan parempi versio jatkokäyttöön.

A/B -testauksessa on tärkeää, että aina verrataan vain yhtä muuttujaa. Eli yhdessä uutiskirjeen CTA -painikkeen vertailussa muutetaan ensin vain väriä ja ehkä fonttia, myöhemmin kenties sanallista kehotetta.

 

Sitten vain sisältöä analysoimaan ja sen kautta tehoa lisäämään!

 

Lähde: Rummukainen, M., Hakola, I., Hiila, I. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut

 

Apr 03

Some: reflektointi

Tässä postauksessa reflektoin omaa oppimistani kuluneella sisältömarkkinoinnin ja ansaitun median opintojaksolla. Muuttuiko käsitykseni someen liittyvistä asioista? Mitä uutta opin?

Omat uskomukseni ja käsitykseni sosiaalisesta mediasta eivät juurikaan muuttuneet. Listaamani somen trendit ja sisältöjen ominaisuudet kuten ajankohtaisuus, faktoihin perustuvuus sekä visuaalisuus pitävät edelleen paikkansa. Sisältömarkkinoinnin merkitys yritysten markkinoinnissa selkeytyi jonkin verran, ja opin kuinka yritysten täytyy ottaa omat resurssinsa tarkoin huomioon sisältöstrategiaa luodessaan. Opin myös uusia asioita sisällön suunnitteluun liittyen; kohderyhmän huomioimisesta, eri somekanaviin luotavien sisältöjen erityispiirteistä sekä julkaistujen sisältöjen uudelleen käytöstä.

Opin myös lisää somen tavoitteista ja niiden mittaamisesta. Analyyseissä tutkitaan tykkääjien määrien ja asiakkaiden demografisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi somen kampanjoiden vaikutusta muun muassa myyntiin ja verkkosivujen liikenteeseen, sekä arvioidaan kustannustehokkuutta.

Opintojakso oli mielestäni onnistunut, vaikka sen toteutus osuikin hyvin poikkeukselliseen hetkeen koronapandemian keskelle. Etäopetus toi omat haasteensa, mutta niistä selvittiin ja ryhmätyötkin saatiin ajallaan tehtyä. Olen selannut sosiaalista mediaa uusin silmin tänä keväänä, sekä opintojen että koronan vuoksi, ja totean että some on ollut korvaamaton monessa mielessä. Ihmisten välinen sosiaalinen kanssakäynti, yritysten kriisiviestintä ja viranomaisten tiedotteiden nopea leviäminen poikkeustilanteessa eivät olisi onnistuneet näin hyvin ilman sosiaalisen median kanavia.

Mar 31

Julkishallinto ja viranomaiset sosiaalisessa mediassa

Tässä postauksessa pohdin, millainen työkalu sosiaalinen media on julkishallinnolle ja viranomaisille. Onko some oikea paikka esimerkiksi Verohallinnolle? Mitä hyötyä tai haittaa somekanavista voi olla vaikkapa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle? Entä kannattaako kuntien viestiä asukkailleen somen kautta?

Some on nopea

Sosiaalinen media on tehokas väline erilaisten kohderyhmien sekä laajojen yleisöjen tavoittamiseen. Somessa viestintä on myös monia perinteisempiä tiedotuskanavia huomattavasti nopeampaa tehokkaampaa. Esimerkiksi Valtioneuvosto päivittää hyvin aktiivisesti tiedotteita koronapandemiaan liittyen sekä Facebookissa että Instagramissa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle some on etenkin tänä keväänä ollut varmasti korvaamaton työkalu. Koronapandemia vaatii jatkuvaa ajantasaista viestintää, ja tämä onnistuu hyvin esimerkiksi Instagramissa. Esimerkiksi stories -osion kohokodista löytyy konkreettiset ohjeen käsienpesuun ja muistutus lähikontaktien välttämisestä.

Some on tehokas

Kun yksi ihminen kysyy esimerkiksi Verohallinnon Facebook -sivulla ohjeita veroilmoituksen täyttämiseen, Verohallinnon vastaus tavoittaa yhden ihmisen sijaan kymmeniä, satoja tai tuhansia asiakkaita.

Myös kuntien ja kaupunkien kannattaa mielestäni ehdottomasti toteuttaa viestintäänsä myös sosiaalisen median kanavissa. Ajatellaan esimerkiksi Facebookin käyttäjien laajaa ikähaarukkaa, 13-64 vuotiaat. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kunnan Facebook -julkaisu voisi tavoittaa laajan yleisön. Haasteeksi voi kuitenkin muodostua sitoutuneiden seuraajien, eli tykkääjien määrä. Tehokkaan sisällöntuotannon suunnitelman luominen onkin ensiarvoisen tärkeää myös julkishallinnollisille organisaatioille.

Entäpä sitten poliisi? Voiko somessa olo syödä uskottavuutta, vai lisääkö se luottamusta? Seuraajamäärien perusteella voisi päätellä, että poliisiin luotetaan myös somessa. Suomen Poliisin Instagram -tilillä on enemmän seuraajia kuin Valtionneuvostolla, Verohallinnolla sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella yhteensä.

Somettavan virkahenkilön vastuu

Sosiaaliseen mediaan sisältöä tuottavalla ja julkaisevalla virkahenkilöllä on vastuu siitä, että sisältö on asiallista, ajantasaista ja luotettaviin lähteisiin perustuvaa. Jokainen postaus täytyy miettiä huolella, mutta myös esimerkiksi huumoria voi jossain määrin käyttää tehokainona tai asian lähestymistä helpottavana välineenä.

Valtioneuvoston kanslia on laatinut Valtionhallinnon viestintäsuosituksen. Vuonna 2016 laaditussa suosituksessa on viisi kohtaa:

        • Avoimuus on toiminnan perusta
        • Arvot ohjaavat viestintää
        • Viestintää johdetaan, suunnitellaan ja arvioidaan
        • Viestinnällä vastataan muutokseen ja odotuksiin
        • Viestintää ohjaavia säädöksiä, ohjeita ja suosituksia

 

Kaikkia näitä kohtia voi soveltaa suoraan sosiaaliseen mediaan. Avoimuus on suuressa roolissa, kun viranomainen viestii somessa. Arvoina avoimuuden lisäksi luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus sekä palveluhenkisyys ovat olennaisia viranomaisviestinnässä myös sosiaalisessa mediassa.

Julkishallinnollisilla organisaatioilla voi olla haasteita seuraajamäärien kasvattamisessa, mutta uskon että hyvin suunnittellun sisältöstrategian sekä pitkäjänteisen työn avulla julkishallinto ja viranomaiset saavuttavat vakiintuneen paikkansa sosiaalisen median kanavissa. Parhaimmillaan some poistaa etäisyyden ja huonojen kulkuyhteyksien rasitteita, tuo julkishallinnolliset organisaatiot lähemmäksi ihmisiä ja lisää avoimuutta.

Mar 17

Maksettu mainonta sosiaalisessa mediassa

Tässä postauksessa käsittelen lyhyesti maksettua mainontaa sosiaalisessa mediassa. Maksullinen mainonta on yrityksille tärkeää, ja se toimii muun sisällön tukena. Mielestäni yrityksen maksulliset mainokset eivät toimi ja houkuttele asiakkaita, jos yrityksen tuottama muu sisältö on huonolaatuista tai sitä ei ole. Maksullisten mainosten määrää kannattaa harkita tarkasti: ihmiset ovat nykyään melko herkkänahkaisia niin sanotulle tuputtamiselle.

Itse kiinnitän huomiota maksullisiin mainoksiin, mutta useammin negatiivisella reaktiolla kuin positiivisella. Pidän omat henkilökohtaiset sometilini melko yksityisinä, ja osittain tästä johtuen mainosten kohdistaminen minulle on melko hankalaa. Tämän vuoksi mainokset eivät ole useinkaan minua kiinnostavia. Tiedostan että omia asetuksiani muokkaamalla voisin saada kenties sopivampia ja kiinnostavampia mainoksia, mutta en koe niitä tarpeelliseksi. En ole ostanut tuotteita enkä palveluita maksetun mainoksen kautta, ja välttelen muutenkin mainosten klikkailua. Yhteenvetona totean, että maksetut mainokset ovat monelle yritykselle tärkeä osa markkinointia, kunhan ne toteutetaan hyvin ja osana laadukasta sisältöä.

Mar 14

Some: alkukartoitus ja omat tavoitteet

Sosiaalinen media eli some koostuu erilaisista palveluista ja sovelluksista, joissa käyttäjät tuottavat sisältöä ja kommunikoivat keskenään. Näitä sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook ja Instagram. Somen merkitys yrityksen markkinoinnissa on kasvanut viime aikoina tasaiseen tahtiin. Asiakkaat löytävät somen kautta uusia tuotteita ja palveluita, ja jakavat kokemuksiaan niistä toisille käyttäjille. Some on vaikuttanut paljon yritysten tapaan viestiä; moni yritys on kehittynyt helpommin lähestyttäväksi ja samaistuttavammaksi.

Sometrendit vuoden 2020 aikana ovat mielestäni seuraavanlaisia:

      • videot kasvattavat edelleen suosiotaan
      • tuotteiden ostaminen suoraan somekanavista lisääntyy
      • käyttäjien kriittisyys sisällön totuudenmukaisuudesta kasvaa

Mielestäni mielenkiintoinen sisältö somessa on ajankohtaista, faktoihin perustuvaa, kielellisesti laadukasta ja visuaalisesti miellyttävää. Somesisältöä suunnitellessa tulisikin seurata ympäristöä ja ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä, ja ottaa huomioon kohderyhmä jolle sisältö on tarkoitus julkaista. Sisällön julkaisulle kannattaa myös laatia aikataulu, jotta julkaisut ilmestyvät sopivaan tahtiin.

Somen arviointi ja analysointi on mahdollista sovellusten omien analysointityökalujen avulla. Näillä työkaluilla voi selvittää kävijöiden käyttäytymistä ja demografisia tietoja.

Omat tavoitteeni tällä opintojaksolla ovat somen analytiikan syvempi ymmärrys, ja haluaisin myös oppia laatimaan hyvin julkaisusuunnitelman.

Mar 08

Kuinka luoda laadukasta verkkosisältöä?

Tässä postauksessa käyn läpi asioita, joita tulee ottaa huomioon verkkosisältöä luodessa, jotta sisältö on laadukasta, kiinnostavaa ja sekä yritystä että asiakasta palvelevaa. Käsittelen postauksessa aihetta tekstin, kuvien ja videoiden näkökulmasta On olemassa useita erilaisia hyödyllisiä keinoja, joilla oman sisällön saa erottumaan muista.

Tehokkaat tekstit

Useat yritykset kirjoittavat blogia. Miten saada omat postaukset erottumaan kilpailijan tuotoksista? Tekstien täytyy tietysti olla kiinnostavasti kirjoitettuja ja kielellisesti laadukkaita. Yksi hyvä keino oman näkyvyyden kasvattamiseksi on taitava hakukoneoptimointi. Anni Sarastin mukaan hakukoneoptimointi on kirjoittajan näkökulmasta prosessi, jossa lukijalle tehdään selväksi mitä kirjoitus käsittelee ja mihin kysymyksiin lukija saa vastauksen. Vinkkejä kielellisesti laadukkaan ja taitavasti hakukoneoptimoidun tekstin laatimiseen:

        1. Opiskele hakukoneoptimointia
        2. Päätä ensin avainsanat ja lauseet, kirjoita vasta sitten
        3. Pidä mielessä, että hakukonenäkyvyys ei ole kaikkien verkkosisältöjen ainoa tavoite
        4. Edellisestä vinkistä huolimatta kaikki tekstit ansaitsevat hieman huomiointia myös hakukoneoptimoinnin osalta
        5. Hakukoneoptimointi on turhaa, jos sisältö ei ole laadukasta

 

Tekstin hakukoneoptimoinnissa kannattaa käyttää otsikoissa, väliotsikoissa ja leipätekstissä sellaisia sanoja. lauseita ja termejä, joita ihmiset käyttävän etisessään tietoa kyseisestä aiheesta. Hyvä hakukoneoptimointi palvelee sekä hakukoneita, että lukijaa.

 

Kiinnostavat kuvat

Hyvän tekstisisällön tukena toimivat laadukkaat kuvat. Kuvilla voidaan herättää mielenkiintoa, välittää tietoa, viestiä yrityksen brändiä ja luoda tunnelmaa verkkosivuille. Kuvat voivat olla muutakin kuin valokuvia, esimerkiksi infograafeja, ikoneita, bannereita ja piirroksia. Riikka Eskelinen tiivistää blogissaan kuvien merkityksen seuraavasti:

” Kuvat ovat tehokkain ja käyttökelpoisin tapa lisätä positiivista käyttökokemusta verkkosivustolla. Pidämme kuvista, sillä ne ovat meille helposti lähestyttäviä ja sitouttavia. Oikein käytettynä kuvat voivat houkutella sivustollesi lisää kävijöitä, herättää tunteita ja luottamusta sekä lisätä myyntiä. Oikein optimoitujen kuvien avulla sijoitut paremmin hakukonetuloksissa. Kun näyt tuloksissa, voit voittaa klikkauksen sivustollesi.”

Verkkosivuille lisättävissä kuvissa tulee ottaa huomioon niiden laatu ja koko. Kuvien täytyy olla korkealaatuisia, mutta kohtuullisen kokoisia, jotta ne eivät hidasta sivustoa ja näin heikennä sen käytettävyyttä. Kuvat kannattaa myös hakukoneoptimoida, eli kuvissa kannattaa käyttää kuvaavia kuva -ja otsikkotekstejä sekä alt -tekstejä.

Viihdyttävät videot

Kuten kuvat, myös videot ovat tehokas keino sitouttaa asiakasta. Hyviä ja laadukkaita videoita on paljon erilaisia; joissain yhteyksissä toimii kevyt huumori, toisessa tunteisiin vetoaminen. Video voi olla myös opastava ja tiedottava. Videoihin pätee sama kuin kuviinkin, laatu ja koko tulee aina ottaa huomioon. Näiden lisäksi myös videon pituus on merkittävä tekijä. Videota verkkosivulle lisätessä täytyy myös pohtia. kannattaako video lisätä suoraan sivulle, vai esimerkiksi YouTube upotuksena. Jos yritys tuottaa videosisältöä säännöllisesti, voi oma YouTube kanava ja sen kautta jaetut videot olla fiksu ratkaisu.

Tässä minun tiivistetty näkemykseni verkkosisällön tuotannon tärkeimmistä seikoista. Seuraavassa postauksessa aiheena on sosiaalinen media, kannattaa tulla lukemaan!

Mar 08

International week

On Wednesday 26th February we had two interesting guest lectures about project management and investment decision. I learned a few interesting points especially of the importance of communication in projects. In this article I will share what I learned from the lectures.

But first, what exactly is a project? A project has a defined beginning and end in time, and also defined resources, such as money and amount of employees participating the project. There are many different types of projects, for example team projects, educational projects and scientific research projects. Each project is different, but one thing in common is the importance of good communication and project management throughout the project.

In project management there are five groups of processes:

        1. Initiating
        2. Planning
        3. Executing
        4. Monitoring and controlling
        5. Closing

In all those processes it is important to communicate effectively, yet politely and with professional manners. There are two main methods of communication, active and passive. Active methods are for example face to face meeting, video and telephone conference, webinars and presentations in person. Examples of passive methods are e-mail, websites, blogs and podcasts.

Finally a few words about investment decisions. Regardless of the magnitude and nature of the investment decision, the moment when it’s made is extremely important for the company. To help to make an educated decision, it is wise to carry out market studies and analyse the activity of the company. The main sources of investment financing are own sources and borrowed capital, and there are many indicators to evaluate the efficiency of an investment.

In conclusion, good investment decision needs a lot of consideration. And although communication can be time-consuming, it will be rewarding when well executed. When a project is well managed and communication works, it will more likely meet it’s goals and be productive.