Analytiikkaan soveltuvia sovelluksia

Tästä alkaa kuuden eri digitaaliseen markkinointiin ja sen analytiikkaan soveltuvan ohjelman esittelysarja. Lisäilen yhden tai pari arviota päivässä. Yritän valikoida esimerkit tuleva harjoittelupaikkaa mielessä pitäen eli mistä voisin itse tulevaisuudessa hyötyä.

SumoMe

SumoMe on ilmainen* analytiikkatyökalusarja, jonka avulla voidaan mm. seurata kävijämääriä ja sitä, mitä kävijät sivuilla tekevät.  SumoMen luvataan toimivan saumattomasti Google analyticsin kanssa. SumoMe on tehokas myös liidien (=kiinnostuksen esittämisen) keräämiseen.

SumoMen asennus on helppoa: lisäät vain SumoMe-koodin sivuillesi ja homma lähtee hyrskyttämään. Eli jos osaat copy-pastettaa niin osaat ottaa SumoMen käyttöön. Helppoa! Tai sitten ei. Yritin laittaa SumoMea tähän omaan blogiini, mutta jotain meni pieleen. Pitänee ottaa tarkemmin selvää, mihin tarkalleen ottaen koodi tulee laittaa ja mitä se vaatii.

Mielenkiintoiselta vaikutti Scroll box -toiminto eli potentiaalisen asiakkaan sähköpostia kysellään vasta kun hän on lukenut riittävästi sivuja. Näin saadaan kaksi kärpästä yhdessä iskulla: saadaan tieto, että sivut ovat houkutelleet lukemaan pidemmälle ja samalla saadaan mahdollinen liidi.

Vastaavia palveluja tarjoaa mm. OmniKick. Sen nettisivut tosin olivat niin täynnä tekstiä ja hyppi silmille erilaisten pop-upien kanssa, etten halua edes lähteä vertailemaan. Äänet menevät siis tällä kertaa SumoMe 1 – OmniKick 0.

* ilmainen tiettyyn rajaan saakka

MailChimp

MailChimp on jo pitkään ollut suosittu ohjelma sähköpostikampanjoihin. Kilpailijoitakin on, kuten  ActiveCampaign, joka on mennyt ominaisuuksiltaan MailChimpin ohi. MailChimpiin rekisteröityminen on ilmaista ja käyttöönotto helppoa. MailChimpia voi käyttää ilmaiseksi, kun kontakteja on alle 2000 ja sähköposteja alle 10000 per kuukausi.  Kampanjan rakentamiseen kuuluu neljä (pää-)vaihetta:

  1. Sähköpostilistan luominen eli kenelle haluat kohdentaa kampanjan
  2. Sähköpostiosoitteiden lisääminen listaan (kannattaa hyödyntää kaikkia olemassa olevia kanavia, joista sähköpostiosoitteita on kerätty!)
  3. Kampanjan aloittaminen ja kohderyhmän valinta
  4. Sisällön päättäminen. Ohjelma tarjoaa valmiita pohjia, joita voit räätälöidä tarpeidesi mukaan. Voit käyttää myös omia kuvia ja tekstejä, joten muokkausmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Erityisen hyödynnettävä ominaisuus on, että näet miltä sähköposti näyttää koneen näytöllä ja kännykässä. Voit lähettää myös itsellesi testiviestin, joten testaamalla voit olla täysin varma, että linkit toimivat ja kaikki näyttää siltä kuin pitää.

MailChimp sisältää myös analysointityökalun, jolla nähdään kuinka moni on sähköpostin aukaissut, hylännyt sen tai avannut linkkejä. Arvokas oppitunti! Kannattaa ehdottomasti hyödyntää kampanjoista saatuja tietoja tulevissa kampanjoissa. Toivottavasti tulevassa harjoittelu- tai työpaikassani pääsisin kokeilemaan tätä ihan käytännössä 🙂

Google analytics

SumoMessa kerroin jo sen yhteensopivuudesta Google analyticsin kanssa. SumoMe kertoo siis tarkemmin, mitä käyttäjät sivuilla tekevät mutta jo pelkkä Google analytics antaa paljon arvokasta tietoa, kuten kävijämäärät, mistä päin maailmaa kävijät ovat ja milloin sivuilla vieraillaan eniten. Google analyticsia voi suositella kaikille yrityksille ja organisaatioille.

Youtubesta löytyy videoita Google analyticsin käyttöönottoon. Katsoin itse tästä lyhyen ja hyvin tiivistetyn oppaan siihen. Ja kyllä, tutoriaali sai houkuteltua minut kokeilemaan Google analyticsia. Aion liittää sen tähän blogiini (hyvä työkalu tarkkailla, käyvätkö opettajat lukemassa tekemiäni tehtäviä 😉 )

(10 minuuttia myöhemmin)

Tai siis olisin liittänyt sen tähän, jos olisi oikeuksia lisätä tähän lisäosa (Monster insight), jolla analytiikan saisi toimimaan. Mutta Googlen päässä analytiikan käyttöönotto oli helppoa. Uskon, että loppuasennus tähän WordPressiin olisi onnistunut myös muitta mutkitta. Olisi ollut hauska päästä myös näkemään, toimiiko sovellus. Sen testaamiseen on helppo tapa: mene selaimella ingognito-tilassa sivustolle ja katso analytiikasta näkyykö vierailu siellä.

Mitä lukuja kannattaa Google analyticsilla seurata?

Nämä luvut löytyvät Google-tilin kohdasta Yleisö –> yleiskatsaus.

  1. Istunnot ja käyttäjät. Nämä kertoo kuinka usein sivuilla käydään ja moniko sivuilla käy. Muista, että älä vertaile lukuja muihin yrityksiin vaan tarkastele omaa toimintaasi esim. kerran kuussa!
  2. Sivut/istunto eli monellako eri sivulla vierailija käy. Mitä suurempi luku, sitä kiinnostavampaa on sisältö.
  3. Vierailun keskimääräinen kesto. Mitä pidempään vierailija viihtyy sivustolla, sitä todennäköisemmin hän päätyy tekemään toivoamiasi asioita. Kannattaa siis panostaa sivujen “viihtyvyyteen”. Hyvä arvo on kymmeniä sekunteja, mieluiten puhutaan minuutista/minuuteista.
  4. Välitön poistuminen prosenteissa eli kuinka moni kääntyy “heti ovella pois”. Arvon tulisi olla alle 35%. Yleisin syy suureen lukuun on sisällön vastaamattomuus vierailijan tarpeisiin.
  5. Palaavien kävijöiden prosentuaalinen määrä. Vaikka kasvun edellytyksenä on usein kävijöiden tai asiakkaiden lisääntyminen, on tärkeää myös sitouttaa jo olemassa oleva kuulijakunta. Tällä arvolla voidaan seurata helposti sitä.

Meet Edgar

Meet Edgar on työkalu, jolla voidaan hallita eri sosiaalisen median kanavia yhtä aikaa, kuten Facebookia, Instagramia, Twitteriä ja LinkedIniäMeet Edgar helpottaa käytännössä siten, että voit kirjautua kaikkiin kanaviin yhdellä kertaa ja ajastaa postauksia eri kanavissa eri aikoihin. Meet Edgar luo myös automaattisesti sisältöä kanaviin blogista, laskeutumissivuista jne. Meet Edgar sisältää tietysti myös analyysityökalun, jolla voit seurata toimintasi vaikutuksia. 

“Jos aika on rahaa, Meet edgar säästää paljon rahaa.” 

Meet Edgarista löytyi mielestäni melko huonosti selkeästi infoa antavaa materiaalia ja lisäksi kaikki oli englanniksi...  Meet Edgar on kuukauden ajan maksuton, mutta sen jälkeen se maksaa normaalihinnalla 49$/kk. Mielestäni rahalle ei saa kuitenkaan vastinetta. Ei some-kanavien (yleensä kolmen-neljän) hallinta ole niin vaikeaa ja aikaa vievääVarsinkaan aloittelevan yrittäjän ei ole järkevää panostaa Meet Edgariin.  

ActiveCampaign

Kuten jo MailChimpissa totesin, on ActiveCampaing perusominaisuuksiltaan vastaava kuin MailChimp. Sen lisäksi se sisältää kuitenkin paljon edistyksellisiä ominaisuuksia, joita hyödyntää digitaalisessa markkinoinnissa.

ActiveCampaign:ssa on myös seurantatyökaluja, joilla voidaan tutkia kävijöitä (mitä he sivustolla tekevät, avaatko he sähköposteja, katsovatko he videoita jne.) Toimintojen automatisointiin ja sen kehittämiseenkin löytyy työkaluja. ActiveCampaingin saa kahdeksi viikoksi maksutta, mutta sen jälkeen kustannukset ovat 9-229$/kk, riippuen mitä ominaisuuksia haluaa ottaa käyttöön.

Mielikuvani ActiveCampaignista on, että se solveltuu hyvin suuren organisaation ammattimaiseen käyttöön. Pienyrittäjälle ei tästä ole niinkään hyötyä, kun MailChimpilla saa käytännössä ilmaiseksi samat perustoiminnot. En lähde tätä kokeilemaan yksityishenkilönä käytännössä. Jos tulevassa harjoittelu- tai työpaikassa on kiinnostusta ottaa ActiveCampaign käyttöön, lähden mielelläni mukaan kokeiluun.

Canva

Canva on esittelemistäni ohjelmista ainut, joka oli minulle ennestään tuttu. Olen hyödyntänyt sitä visuaalisen CV:n tekemiseen. Canvalla voidaan luoda helposti myös logoja, postereita, taustakuvia, kortteja, esitteitä, käyntikortteja, jne. Canva on ilmainen ja siihen voi kirjauta jo olemassa olevalla Google-tai Facebook-tilillä tai rekisteröityä sähköpostiosoitteella. Canvassa on toki myös maksullisia ominaisuuksia, mutta ilmaisversiolla pääsee hyvin pitkälle.

Käyttöönotto on siis helppoa mutta käytön opettelu vaatii hieman vaivannäköä.  Sen jälkeen käyttö on helppoa ja antoisaa. Voi tuntea olevansa ammattilainen 😀

Visuaalisia tuotoksia voi tehdä tietysti myös monilla kuvankäsittelyohjelmilla kuten PhotoShop tai Adobe Lightroom. Ne ovat kuitenkin maksullisia. Jos tulevaisuudessa on tarvista tehdä jotain visuaalisia juttuja, niin ehdottomasti teen ne Canvalla. Se on osoittanut minulle toimivuutensa visuaalisen CV:n kanssa (lue: työnhaussa haastatteluun pääsyprosentti on ollut selvästi suurempi verrattuna pelkkään tekstipohjaiseen CV:hen.)

Sisältökalenteri

Edeltävien someen pohjautuvien tehtävien lisäksi piti suunnitella case-yritykselle sisältökalenteri. Tutustu siis tarkemmin sisältökalenteriin alla.

[pdf-embedder url=”https://blogi.eoppimispalvelut.fi/thop/files/2020/03/Sisältökalenteri.pdf”]

Saat zoomattua kuvaa isommaksi.

Älä kiinnitä huomiota huonoon asetteluun ja muotoseikkoihin. Word ei ollut tänään ystänäni, mutta ole sinä. <3

Somekanavat

Tässä artikkelissa paneudun vertailemaan eri somekanavia, niiden ominaispiireitä ja miettimään millaisen sisällön tuottamiseen ne sopivat parhaiten. Edellisessä artikkelissa asiakaspersoonani oli Kaisa Kausisisustaja ja nyt tarkastelenkin kuinka hyvin case-yrityksen, Koti&Onni, somekanavat toimivat Kaisan tapaiselle asiakkaalle.

Somekanavat yleisesti

Vertailun helpottamiseksi teen tässä ensin lyhyen katsauksen eri somekanaviin ja niiden erityispiirteisiin:

  • Facebook: Facebook on käyttäjämäärältään suurin some. Se on oiva kanava uusien asiakkaiden hankintaan sekä vanhojen sitouttamiseen. Facebook soveltuu erityisesti kuluttajille. Sisällöt voivat olla tekstejä, kuvia tai videoita. Tyyli pohjautuu enemmän yrityksen omaan tyyliin kuin mihinkään Facebookin antamaan raamiin.
  • Instagram: kuvien tuottajan paratiisi. Instagramin idea perustuu nimenomaan kuviin vaikka toki niihin voi lisätä kuvatekstejä. Instagramia voikin ajatella eräänlaisena näyteikkunana yritykselle, ja tarkoituksena enemmänkin houkutella asiakkaita kuin toimia varsinaisena myyntirajapintana.
  • Youtube: videopalvelu Youtube on hyvä kanava esim. oppaiden tekemiseen, brändin näkyvyyden lisäämiseen ja asiantuntijaksi profiloitumiseen. Youtube on enemmän nuorten ja nuorien aikuisten kanava (omat, n. 70-vuotiaat vanhempani tosin käyttävät oikeastaan vain Youtubea – hyvä he! Heille Youtube on kuin televisio, josta voi valita mitä katsoa 🙂 )
  • Twitter: on mikroblogipalvelu, jossa käyttäjät voivat “tviitata” max. 280 merkkiä pitkiä tekstejä. Itse pidän sitä lähinnä globaalina tekstiviestipalveluna. Käyttäjät voivat siis lähettää ja vastaanottaa toisten käyttäjien tviittejä. Voit valita ketä seuraat. Yllättävää, että Twitter on saavuttanut suuren suosion maiden päämiesten ja muiden merkittävien henkilöiden keskuudessa. (Veljelläni on Twitterissä yli 1100 seuraajaa, eikä hän edes ymmärrä miksi 😀 )
  • LinkedIn: tuttavallisemmin “Linkkari” on verkostoitumispalvelu. Siellä kohtaavat niin asiantuntijat kuin rekrytoijat ja työnhakijatkin. Linkkarissa ei ole tarkoituksena haalia kavereita vaan verkostoitua nimenomaan oman alansa osaajiin ja laajentaa siten omaa asiantuntijuuttaan ja ammattimaisuuttaan.
  • Pinterest: on Instagramin pikkusisko. Toimintaidea on samantapainen kuin Instagramilla. Pinterest on jostain syystä erityisesti opiskelijoiden, opettajien, äitien ja bloggaajien suosiossa. Se onkin yhdenlainen inspiraation lähde, jossa voit koota oman kansion ja palata niihin myöhemmin. Yrityksen näkökulmasta Pinterest lisää tunnettuutta ja voi vauhdittaa myyntiä.

Koti&Onni

Koti&Onni on sisustusliike Rovaniemen ydinkeskustassa. Liikkeen taustalla on Levin Rauta Oy, vuodesta 1992 toiminut lappilainen perheyritys. Koti&Onnin tuotevalikoimassa on monia tunnettuja tuotemerkkejä kuten Vallila, Fanni K ja Svanefors. Koti&Onnin tuotevalikoima löytyy myös Levin Raudan kanssa yhteisestä verkkokaupasta. Yritykseltä löytyy Facebook-sivut ja Instagram-tili. Sisällöltään molemmat kanavat ovat hyvin samanlaisia: esitellään tuotteita, inspiroidaan mainoskuvilla, markkinoidaan tarjouksia, tehdään tutuksi myymälää ja henkilökuntaa… Kuvat ja videot on pyritty tekemään ammattimaisesti, mikä korostaa yrityksen asiantuntijuutta alallaan.

Mielestäni yrityksen valitsemat somekanavat ovat juuri sopivia yrityksen tarkoituksiin. Kolmanneksi vaihtoehdoksi lisäisin Pinterestin, juurikin visuaalisista syistä. Sisällön tuottoa on selvästi mietitty, paitsi siltä osin, miten sisällön saisi eroamaan muiden sisustusliikkeiden somekanavista. Yritys luottaa selvästi myymiensä tuotemerkkien vetovoimaan ja haluaakin osaltaan lisätä juuri niiden tunnettuutta. Yritys on ottanut hyvin huomioon ajankohtaisen koronan aiheuttaman poikkeustilanteen ja esittelee Instagram story:ssa verkkopalveluaan ja kotiinkuljetuspalvelua.

Ostaisiko Kaisa somen perusteella?

Kaisan tapaiselle sisustajalle yrityksen somekanavat ovat juuri sopivat. Kaisa istuskelee mielellään sohvallaan somea selaillen, mahdollisesti inspiroituen yrityksen somekuvista, ja mahdollisesti päätyy lopulta verkkokauppaan tilaamaan tuotteita. Kaisa tykkää siitä, että voisi halutessaan käydä kivijalkaliikkeessä hypistelemässä tuotteita mutta voi toisaalta tehdä ostopäätöksiä jo pelkästään verkossa näkemänsä perusteella. Kanavat tavoittavat varmasti paljon Kaisan tyylisiä asiakkaita. Koska kanavien sisältö on hyvin pitkälti samankaltaista ja julkaiseminen tapahtuu samalla tiheydellä, Kaisa varmasti näkee kummassa kanavassa tahansa itselleen mielenkiintoista sisältöä.

Yhteenvetona todettakoon, että sisustusliikkeille jotka pelaavat paljolti visuaalisuuden varassa Facebook, Instagram, Youtube ja Pinterest ovat parhaita somekanavia markkinointiin.

 

Asiakaspersoona

Somestrategiaa laatiessa on hyvä mallintaa esimerkkiasiakkaita, jotta markkinointi- ja muut toimenpiteet toimisivat parhaiten valitulle kohderyhmälle. Alla siis esimerkkini mallinnuksesta:

Kaisa Kausisisustaja, ikää 40 vuotta. Asuu keskisuuressa kaupungissa perheystävällisellä alueella rivitalokolmiossa miehensä ja kahden alakouluikäisen poikansa kanssa.

Kaisa on päivittäistavarakaupan myyjä ja palkkalistoilla valtakunnallisessa kauppaketjussa. Työskentelee kahdessa vuorossa. Vapaa-ajallaan tykkää rentoutua kotisohvalla TV:n ääressä, tai jos oikein reipastuu niin käy lenkkeilemässä. Kaisa on perhekeskeinen ja viihtyy kotosalla. Se on hyvää vastapainoa sosiaaliselle työlleen. Käy töissä saadakseen asuntolainan maksettua ja lapsensa kasvatettua kunnialla aikuisiksi. Haluaa ylläpitää terveyttään sen mitä ruuhkavuosiltaan ehtii. Arvostaa arjen helppoutta.

Koska koti on Kaisalle tärkeä paikka, hän haluaa myös panostaa sen ilmeeseen. Kaisa ei ole intohimoinen sisustaja, vaan havahtuu aina aika ajoin uusimaan huusholliaan, ja onkin perheensä päättäjä sisustusratkaisuissa. Kaisa on somessa enemmän seuraaja kuin aktiivinen postaaja. Innostuu seuraamaan helposti kiinnostavia yrityksiä ja henkilöitä. On ostanu aiemminkin useista verkkokaupoista ja kokemukset pääasiassa positiivisia. Tuttujen kokemukset yritysten verkkokaupoista on kuitenkin vaikuttanut joskus ostopäätöksiin. Kaisa arvostaa verkkokaupassa helppokäyttöisyyttä, nopeaa toimitusta ja vaihtoehtoisia maksutapoja.

Pelkkien demograafisten tietojen perusteella kohderyhmäksi voi valikoitua hyvin erilaisia asiakaspersoonia, joten on suositeltavampaa miettiä mitkä tekijät vaikuttavat ostopäätöksiin, millaisia odotuksia asiakkailla on, miten he haluavat tehdä ostoksensa, minkälainen markkinointi heitä kiinnostaa… Pitäisi melkein olla psykologi ymmärtääkseen ihmisten ostokäyttäytymistä, heh..

Asiakaspersoonat voi olla siis esimerkinomaisia malliesimerkkejä, joiden pohjalta somestrategiaa lähdetään rakentamaan. Ugh, olen puhunut. Eikun kirjoittanut.

Sometrendit vuonna 2020

Kuuntelin Suplasta Somekuplan podcastin aiheesta “Vuoden 2020 sometrendit”.  Olikin vuoden ensimmäinen podcast, jonka kuuntelin. En ole muutenkaan aktiivinen podcastien kuuntelija, mutta aiheen myötä herään ehkä tähänkin. Kohta huomaatte miksi.. 🙂

Somekuplan mukaan sometrendit tänä vuonna tulevat olemaan:

  1. Podcastit! Kiireisen ihmisen ratkaisu on podcastit. Niitä on kätevä kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta ja multitaskaaminenkin onnistuu samalla. Ehkä siis herään itsekin kuuntelemaan niitä enemmänkin. Toisaalta visuaalisena ihmisenä tuollainen auditiivinen tuotos ei saavuta sanomaansa kohdallani niin tehokkaasti kuin  kuvat tai videot.
  2. Erottautuminen. Ole uniikki, älä copycat. Tuo esille omat arvosi, omat ajatuksesi äläkä mieti, miten muut saman asian tekevät. Kohdenna sisältösi juuri SINUN kohderyhmällesi. Pitää muistaa, että myös somessa pätee sääntö “kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää”.
  3. TikTok. Tulevaisuudessa TikTok nostaa asemiaan some-kanavien joukossa. Jos siis haluat olla trendikäs tulevaisuudessa, luo “someurasi” TikTokissa. TikTok on eritysesti nuorempien some-käyttäjien suosiossa, ja itsellenikin TikTok on tullut tutuksi 12-vuotiaan poikani kautta (keski-ikää lähentelevänä naisihmisenä 12-vuotiaan teinipojan TikTok-videot rasittavine äänineen ei saa minulta paljoakaan pisteitä – henkilökohtainen mielipiteeni on siis “ei jatkoon”.)
  4. Aitouden lisääminen Instragramissa. Instagramia ei turhaan pidetä “kauniiden ihmisten somena”, niin paljon kuvanmuokkausta se sisältää. En ole aktiivinen Instan käyttäjä. Tämän hetkinen stastistiikkani näyttää tältä: 13 julkaisua, 80 seuraajaa, 130 seurattavaa. Noista 13 julkaisusta olen käyttänyt kuvan muokkausta kolmessa. Olenkohan ollut siis aikaani edellä, kun olen yleensä jättänyt kuvat originaalimuotoon? 😀 Luonnollisuus on minustakin kaunista. Ehdottomasti trendi, jota aion jatkaa! <3
  5. Nanovaikuttajat. Vielä 5-10 vuotta sitten ajateltiin, että todellisia somevaikuttajia ovat yksilöt ja yhteisöt joilla on kymmeniä tuhansia tai miljoonia seuraajia. Nyt kuka tahansa voi olla somevaikuttaja. On siis hyvä olla aktiivinen somessa riippumatta siitä, kuinka suuren yleisön sen tavoittaa.

Jos kiinnostaa kuunnella koko podcast, pääset siihen tästä.

Sosiaalinen media – alkukartoitustehtävä

Tehtävänä on vastata alla oleviin kysymyksiin uskomusteni, käsitysteni ja olettamusteni pohjalta:

Mitä on sosiaalinen media?

Sosiaalinen media, eli tuttavallisemmin some (tai SoMe), on rypäs erilaisia digitaalisia alustoja, joiden kautta voidaan helposti jakaa suurellekin yleisölle haluttua sisältöä.

Millainen merkitys ja vaikutus somella on yritysten markkinointiin?

Kun yhä useampi maailman ihminen on jossain somessa, usein monessakin, mukana, voidaan eri some-kanavilla markkinoita yritystä tai sen tuotteita ja palveluita ilmaiseksi ja ennen kaikkea reaaliaikaisesti. Uusille, aloittaville yrittäjille some on hyvä ponnahdusalusta markkinointiin juurikin ilmaisuutensa takia.

Sometrendit vuonna 2020?

Uskon some-markkinoinnin lisääntyvän entisestään, varsinkin tämän korona-tilanteen takia (hyvä hetki verkkokaupan perustamiseen, vink vink).  Erilaisten digitaalisten palveluiden tarjonta lisääntyy myös somessa.

Millaista on mielenkiintoinen sisältö somessa?

Riippuu lukijasta. Eri ihmisiä kiinnostavat eri asiat. Itseäni kiinnostaa asiat joilla on jotain kosketuspintaa omaan elämääni.

Miten some-sisältöä suunnitellaan?

Lähdetään laatimaan sisältöä vastaanottajan näkökulmasta: mikä häntä voisi kiinnostaa? Pyritään ajankohtaisuuteen tai tulevaisuuteen, ja pyritään erottautumaan muista saman tyylisen sisällön tuottajista jollain tapaa.

Mitä sisältää somen arviointi ja analysointi?

Pohjalla ajatukset “mikä vastaanottajaa voisi kiinnostaa” ja “miten saadaan sisältö kiinnostamaan vastaanottajaa?”

Analysointia voidaan tehdä mm. tykkäysten, jakamisten ja katselukertojen pohjalta.

Oppimistavoitteeni somen suhteen tällä opintojaksolla?

Oppia, miten eri some-kanavia voi parhaiten hyödyntää erilaisissa tilanteissa ja asioissa, esim. työnhaku ja markkinointi.

Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä

Miten ihmiset löytävät organisaationi, tuotteeni tai palveluni netistä kaikkien muiden joukosta? Tämä kysymys on varmasti tuttu monelle yrittäjälle mutta yllättävän moni on täysin tietämätön vastauksesta.  Hakukoneoptimointi sisältää paljon asiaa ja aionkin kertoa vain tiivistetysti siitä, mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä toteutetaan.

Mitä tarkoittaa hakukoneoptimointi?

“Hakukoneoptimointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yksittäisen verkkosivun tai kokonaisen verkkosivuston sijoituksia hakukoneiden hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Tavoitteena on yleensä saada haluttu verkkosivu hakutulosten kärkeen ja hakijat valitsemaan kyseinen sivu.” (lähde: Wikipedia)

Vastaa siis kysymykseen “miten asiakkaani löytävät minut”.

Miksi hakukoneoptimointi on tärkeää?

Hakukoneoptimointi on tärkeää monestakin syystä, mutta tärkein on varmasti se, että ilman tunnettuutta ei ole asiakkaitakaan eikä bisnestä synny. Selvä enemmistö asiakkaista aloittaa tuotteen tai palvelun hakemisen hakukoneen kautta. Ylivoimaisesti suosituin hakukone on Google, vaikka muitakin on kuten Ask ja Bing. Ylivoimaisuutensa vuoksi ajatukseni ja tietoni pohjautuvat juuri Googleen ja sen hakukoneoptimointiin.

Hakukoneoptimoinnin tärkein tekninen tavoite on päästä ensimmäiselle hakutulossivulle, koska tutkimusten mukaan yhdeksän asiakasta kymmenestä päätyy jollekin ensimmäisen sivun sivustolle. Onnistunut hakukoneoptimointi tuottaa myös positiivisen domino-efektin: mitä useammin sivustollesi päädytään, sitä enemmän se nousee hakutuloksissa ja saa enemmän klikkauksia. Edellä mainittu ei kuitenkaan yksistään riitä, jos sivujen sisältö ei ratkaise asiakkaan ongelmaa. Tässä ratkaisuna onkin sisältömarkkinointi, josta jo aiemmin kirjoitin.

Hakukoneoptimoinnin vaiheet tiivistettynä

Yksinkertaistettuna hakukoneoptimoinnissa on kolme vaihetta joita toistetaan:

  1. Valitse avainsanat eli ne sanat, joilla haluat organisaatiosi, tuotteesi tai palvelusi löytyvän
  2. Testaa niiden toimivuutta hakukoneessa
  3. Päivitä ja kehitä avainsanalistaa

Avainsanojen tehokkuutta voidaan tutkia ja testata erilaisilla työkaluilla. Googlella on omia tilastointityökaluja tähän kuten Google trends ja Google analytics. Avainsanojen luomisessa on hyvä miettiä, millä sanoilla asiakkaat tietoa hakevat eikä lähteä tarjoamaan valmiita vaihtoehtoja (esim. terveellinen margariini vs. terveysmargariini X). Avainsanoja luodessa on hyvä miettiä myös ns. long tail -avainsanat, joilla tuotetaan tarkempia hakutuloksia ja näin paremmin kohdennettuja ratkaisuja. Esimerkiksi jos tarkoituksena on löytää lapsiystävällinen ravintola Rovaniemen keskustasta on parempi käyttää avainsanoina “lapsiystävällinen ravintola Rovaniemi keskusta” kuin “ravintola Rovaniemellä”

Hyödynnä näitä

Pelkät hyvin valitut avainsanat eivät riitä, vaan huomiota pitää kiinnittää myös seuraaviin asioihin:

  • helppo www-osoite
  • sivujen nimet (title)
  • sivun metakuvaus
  • otsikot
  • tiedostojen nimet ja alt-tekstit (mitä tiedosto sisältää)

Hyödynnä myös verkostoitumista eli pyri pääsemään muiden organisaatioiden linkittämäksi.

Yhteenveto

Hakukoneoptimoinnilla on siis paljonkin merkitystä organisaatiolle ja sen asiakasvirroille ja myynnille. Jos sisältömarkkinoinnilla pyritään asiakasystävällisyyteen niin hakukoneoptimoinnilla haetaan tunnettuutta.

Sisältömarkkinointi

Tämän päivän aiheeni on sisältömarkkinointi. Täytyy tunnustaa, etten tiennyt tämän kiinnostavan minua ennen kuin tutustuin aiheeseen erilaisten verkkojulkaisujen kautta. Ja etten oikeastaan tiennyt koko sisältömarkkinoinnista juuri mitään ennen tätä päivää…

Pähkinänkuoressa

Mitä tarkoittaa sisältömarkkinointi? Wikipedia määrittelee aiheen näin:”..markkinointitekniikka, jossa tuotteen tai palvelun kohderyhmälle tuotetaan sen arvostamaa, sille hyödyllistä sekä jatkuvaa ja johdonmukaista markkinointiviestintää ja muuta mediasisältöä sen parhaiten tavoittavissa kanavissa.”  Eli lyhennettynä: juuri sinulle hyödyllistä sisältöä sinulle sopivassa formaatissa.

Miksi sisältömarkkinointi on tärkeää?

Sisältömarkkinoinnin ydinajatus on houkutella asiakkaita organisaatiolle ja sitä kautta löytää potentiaalisia asiakkaita. Enemmän asiakkaita, enemmän rahaa.  Sisältömarkkinointia voidaankin ajatella ilmaisena työkaluna haalia asiakkaita verrattuna vaikkapa maksulliseen mainoskampanjaan, joka tavoittaa yleisöä vain tietyn ajan, tietyssä paikassa, tietyllä tavalla.

Sisältömarkkinoinnin vaiheet

Yksi ajattelutapa on lähteä rakentamaan sisältömarkkinointia seuraavilla vaiheilla:

  • Asiakasprofilointi ja -segmentointi (= millaiset ihmiset todennäköisimmin hakevat palveluitamme)
  • Sisältöstrategian teko (=miten organisaatio aikoo toteuttaa sisältömarkkinointinsa; pohjautuu asiakasprofilointiin ja segmentointiin) 
  • Tavoitteiden asettaminen (= mihin organisaatio pyrkii sisältömarkkinoinnillaan; perustuu yleensä organisaation arvoihin ja yleisiin tavoitteisiin) 
  • Toteutus ja sen seuranta

Erittäin tärkeää on muistaa, että parhaitenkaan mietitty ja toteutettu sisältömarkkinointi ei tuota toivottavia tuloksia, jos hakukoneoptimointi ei ole toteutettu tarkoituksenmukaisesti! Vertauskuvauksellisesti hienoinkaan talo ei pysy pystyssä ilman kunnon perustusta ja pohjatöitä.

Itsensä brändääminen ja sisältömarkkinointi

En ollut ajatellutkaan ennen miten työnhakijana voin hyötyä sisältömarkkinoinnista. Avoin hakemus organisaatioon voi olla sisältömarkkinointia parhaimmillaan: “tätä osaan ja tätä tulisin teille mieluusti tekemään, ottakaa tai jättäkää”. Tarjotaan siis ratkaisua ongelmaan, joka organisaatiolla on. Avoimessa hakemuksessa kannattaa hyödyntää cv:tä, LinkedIn-profiilia sekä muita sosiaalisen median kanavia, joilla tuot osaamistasi ja asiantuntijuuttasi esille.

Tänään opin siis, että sisältömarkkinoinnilla houkutellaan asiakkaita ja sen toteutus lähdetään miettimään asiakaslähtökohtaisesti.

Tavoita-vuorovaikuta-konvertoi-sitouta

Tehtävänämme oli tutustua otsikon mukaiseen tapaan toteuttaa digitaalista markkinointia. Otin caseksi Iittala Groupin, joka on Fiskars Groupin tytäryhtiö (vuodesta 2007). Iittala on suomalainen yritys, joka on erikoistunut sisustusmuotoiluun ja astioihin. Sen arvojulistukset kuuluvat “Luomme muutoksen”, “Juhlimme arkea” ja “Kasvamme myötätunnolla”. Iittalan tavoitteena on tehdä asiakkailleen arjesta ainutlaatuista.

Iittalan asiakkaita on laajalta skaalalta, niin maantieteellisesti kuin ikäjakauksellisestikin. Onhan kyseessä vanha yritys, joka on tullut tunnetuksi myös suurelle osalle suomalaista vuosikymmenten varrella. Ei sellaista suomalaiskotia varmasti olekaan, josta ei löytyisi jotain Iittalaa. En ole poikkeus: oma kiinnostukseni kohdistuu Kastehelmi-tuotesarjaan sekä Festivo-kynttiläjalkoihin. Ne edustavat mielestäni ajatonta kauneutta parhaimmillaan. Lasi on aina muodikasta.

Tavoita

Iittala ei ole suinkaan jumahtanut viime vuosisadalle vaan se on uudistunut ja tullut mukaan tähän päivään myös digitaalisessa markkinoinnissa. Iittalalla on verkkokauppa (iittala.com) ja se markkinoi itseään ja tuotteitaan myös sosiaalisessa mediassa. Sillä on Facebook-sivut sekä Instagram- ja Pinterest-tilit. Näiden avulla Iittala takuulla tavoittaa paljon potentiaalisia asiakkaita. Iittalalta voi tilata myös sähköisen uutiskirjeen sähköpostiin, mutta siitä lisää tuonnempana.

Hakukonenäkyvyys

Hakusanalla “iittala”, Google tarjoaa ensimmäisenä iittala.fi, josta pääsee Iittalan suomenkieliseen verkkokauppaan. Iittala on verkossa monilla muillakin kielillä kuten ruotsi, englanti, saksa ja kiina. Iittala myös mainostaa Googlessa uutuuksiaan ja tarjouksia. Yllättävää on, että Iittalalla myytävien tuotteiden nimillä (esim. kastehelmi tai Alvar aalto maljakko) ei Iittalan verkkokauppa ole hakutulosten kärkisijoilla. Hakukoneoptimoinnoissa olisi siis parantamisen varaa.

Vuorovaikuta

Koska mikään yritys ei ole mitään ilman asiakkaitaan, on tärkeää pyrkiä myös vuorovaikuttamaan asiakkaiden kanssa. Sosiaalinen media onkin oiva väline tähän: ihmisten on helppo ja nopea kommentoida esimerkiksi uutuustuotteita tai antaa palautetta palveluista. Iittala vaikuttaa olevan melko ahkera sosiaalisessa mediassa. Päivityksiä, kuvia ja videoita tulee muutaman päivän välein. Sisältö on laadukasta ja tarkkaan mietittyä. Niillä luodaan mielikuvia ja pyritään siten vaikuttamaan ostopäätökseen. Iittalan tehokkain SoMe on Instragram: siellä kuvat ja videot keräävät tuhansia katselukertoja ja tykkäyksiä, kun taas Facebookin puolella ne jäävät joihinkin kymmeniin tai satoihin. Tämä siitäkin huolimatta, että Facebookin puolella seuraajia on huomattavasti enemmän (reilu 307 000) kuin Instagramissa (n. 196 000). Vaikka Iittala on mukana myös Pinterestissä, en arvioi sitä nyt tässä, koska en ole Pinterestin jäsen.

Konvertoi

Jos olet kiinnostunut sisustamisesta, olet varmasti kiinnostunut myös Iittalasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta päästä paikan päälle Iittalan myymälöihin tai jälleenmyyjien liikkeisiin hypistelemään tuotteita, voit tutustua niihin verkkokaupassa. Ja jos jäät koukkuun, on Iittalan kanta-asiakkaaksi liittyminen helppoa ja hyödyllistä. Myiittala-jäsenenä saat sähköpostiisi noin kuukausittain uutiskirjeen, jossa kerrotaan mm. uutuuksista ja ajankohtaisista eduista. Etujen käyttäminen on helppoa: verkossa ostaessa käytetään alennuskoodia ja kivijalkaliikkeessä edun saa nimellään. Mitään erillisiä jäsenkortteja ei siis tarvita.

Sitouta

Vaikka liittyisitkin myiittala-jäseneksi, ei se edellytä sinulta mitään. Käytät etuja hyödyksesi sen verran kuin haluat. Iittala haluaa pysyä mielessäsi ja lähettää uutiskirjeensä riippumatta aktiivisuudestasi asiakkaana. Uutiskirjeessä myös muistutetaan seuraamaan heitä SoMe:ssa. Halusitpa tai et, olet tietämättäsi tai tietoisesti jäänyt koukkuun Iittalaan. Huomaat sen siitä, että kotiisi alkaa ilmestyä aikojen saatossa yhtä jos toistakin Iittalan tavaraa. Mutta mikäs siinä: koti on ihmisen paras paikka, ja Iittalan tuotteissa yhdistyy ajaton kauneus ja kestävyys. Äidiltä tyttärelle.

Customer Journey Map

Osana digitaalisen markkinoinnin opintoja tutustuimme työvälineeseen nimeltään Customer Journey Map. Tämä on työkalu, jonka avulla on mahdollista mallintaa asiakaskokemuksta sen eri vaiheineen ja niihin liittyvine seikkoineen . Oleellisimpia  tunnistamisen kohteita mielestäni ovat:

  • kosketuspisteet; miten asiakas on kosketuksissa yritykseen
  • kanavat; mitä kanavia asiakas käyttää eri vaiheissa
  • mittarit; miten asiakaskokemuksen onnistumista voidaan mitata eri vaiheissa
  • kehittämiskohteet; edellisten perusteella voidaan havaita vaiheita tai asioita, jotka tarvisevat muutosta entistä paremman asiakaskokemuksen luomiseen

Ohessa esimerkki työkalun käytöstä : CJM_talvitakin osto lapselle

Voisin hyvinkin nähdä hyödyntäväni tätä työkalua tulevaisuudessa. CJM voi auttaa eri prosessien eri vaiheiden ongelmakohtien tunnistamisessa ja samalla siinä on mahdollista esittää tarvittavat kehittämistoimenpiteet.

Yksinkertaista mutta totta.