Polje henkesi edestä

klausas

Rääkää itseäsi ja nauti myöhemmin

Ajattele itsesi hienhajuisessa ryhmäliikuntasalissa. Musiikki pauhaa ja ohjaaja huutaa: ”Sinä pystyt vielä kaksi kierrosta.” Poljet täysillä niin, että jalkoihin sattuu ja silmiä kirvelee hien vuoksi. Spinning on sisäpyöräilymuoto, jossa poljetaan siihen tarkoitetulla kuntopyörällä ohjaajan johdolla. Tämä on tehokas, nivelystävällinen ja monipuolinen urheilumuoto, joka sopii lähes kaikille. Kirjoituksessa kerron omista kokemuksistani ja miten voit itse nauttia spinningistä parhaiten.

”Tämä on ihan hirveää, mutta vielä jaksaa, koska tämän jälkeen fiilis on ihan paras!” (Kuva: PixaBay)
Read more →

Mihin kuluttajat kiinnittävät huomiota vuonna 2023? – Oivalluksia Marigoldin Digital Consumer Trends Index -raportista

arvainio

Digitaalinen markkinointi muuttuu koko ajan, ja välillä tuntuu vaikealta pysyä mukana siinä, mitä ihmiset oikeasti odottavat brändeiltä. Marigoldin 2023 Digital Consumer Trends Index (Marigold 2023) oli siksi tosi mielenkiintoista luettavaa. Raportti antaa aika selkeän kuvan siitä, mihin suuntaan kuluttajakäyttäytyminen on menossa ja mitä se tarkoittaa markkinoijille. Samalla se osui suoraan tämän kurssin teemoihin: miten digikanavia käytetään fiksusti ja miten asiakkaiden luottamusta rakennetaan.

Mistä raportissa on kyse ja miksi se on relevantti?

Raportti perustuu kuluttajakyselyyn, jossa on selvitetty ihmisten suhtautumista markkinointiin, datan keräämiseen, brändeihin ja eri viestintäkanaviin. Vaikka aihe ei sinänsä ole uusi, raportin löydökset kertovat siitä, että kuluttajilla on aika ristiriitaiset tunteet markkinointia kohtaan: he haluavat personoitua sisältöä, mutta eivät liiallista seuraamista.

Tämä on digimarkkinoijalle tärkeä viesti: ihmiset eivät vastusta markkinointia, mutta he haluavat itse päättää, mitä tietoa he jakavat ja kenen kanssa. Juuri tähän raportti antaa hyvän näkökulman.

Kolme asiaa, jotka jäivät erityisesti mieleen

1. Retargeting-mainonta koetaan helposti tungettelevaksi

Raportissa nousee vahvasti esiin se, että uudelleenkohdennettu mainonta (retargeting) ärsyttää monia. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä me kaikki tiedämme sen tunteen, kun Googlaat jotain kerran ja mainos seuraa sinua lopun päivää.

Minulle tämä oli hyvä muistutus siitä, että markkinointi ei voi enää nojata pelkästään kolmannen osapuolen evästeisiin. Jos kuluttaja kokee, että häntä “vahtaillaan”, suhde brändiin ei ala kovin positiivisesti. Siksi zero-party data – eli tieto, jonka asiakas antaa vapaaehtoisesti – tuntuu selvästi järkevämmältä ja kestävämmältä lähestymistavalta.

2. Loyalty-ohjelmien suosio kasvaa

Raportin mukaan loyalty-ohjelmiin osallistuminen on kasvanut selvästi. Taustalla on todennäköisesti tämän hetken taloustilanne: ihmiset etsivät säästöjä ja konkreettisia hyötyjä. Mutta toisaalta kyse ei ole pelkästään rahasta. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi tunnistaa heidät ja palkitsee uskollisuudesta.

Tämä pisti pohtimaan, miten yritykset voivat rakentaa aitoja asiakassuhteita. Loyalty-ohjelma on paljon enemmän kuin pisteitä ja alennuksia. Se on tapa jatkaa keskustelua asiakkaan kanssa ja tarjota hänelle relevantteja etuja tai sisältöjä. Kun asiaa ajattelen oman kokemukseni kautta, niin parhaat ohjelmat ovat juuri niitä, joissa tuntee saavansa “jotain extraa”, ei vain kuponkia sähköpostiin.

3. Sähköposti on edelleen tehokas kanava

Yksi raportin ehkä yllättävimmistä pointeista oli se, että sähköpostin vaikutus ostopäätöksiin on edelleen todella vahva. Somesta puhutaan enemmän, mutta sähköposti toimii, koska se on henkilökohtainen ja lupaan perustuva kanava.

Tämä oli minulle tärkeä huomio, koska helposti ajattelee, että “vanhat keinot” eivät enää toimi. Mutta jos sähköposti on kanava, jonka asiakas itse on valinnut ja johon hän on antanut luvan, sen teho on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi maksetussa somemainonnassa. Tämä auttaa myös suunnittelemaan markkinointia fiksummin: tärkeintä ei ole olla kaikkialla, vaan siellä missä asiakas on vastaanottavaisimmillaan.

Mitä raportti opetti minulle?

Suurin oppi oli se, että onnistunut digimarkkinointi ei ole vain teknisiä työkaluja tai kampanjoita – se on pitkälti luottamuksen rakentamista. Kuluttajat haluavat tuntea, että brändi kohtelee heitä reilusti ja läpinäkyvästi. Tämä näkyy kaikessa:
– miten dataa kerätään,
– miten sitä käytetään,
– ja millaisia kokemuksia asiakkaille tarjotaan.

Raportti vaikutti omaan ajatteluuni myös siksi, että se korosti asiakaslähtöisyyden merkitystä. Markkinoijan ei pitäisi miettiä “miten saan asiakkaan ostamaan”, vaan “miten voin tarjota arvoa niin, että se tuntuu reilulta ja hyödylliseltä”.

Opin myös sen, että:

  • zero-party data tulee olemaan entistä tärkeämpää,
  • loyalty-ohjelmat voivat olla paljon muutakin kuin alennuksia,
  • ja sähköposti on edelleen yksi tehokkaimmista kanavista – kunhan sisältö on hyvää.

Kaiken kaikkiaan raportti vahvisti käsitystä, että parhaat markkinoijat ovat niitä, jotka ymmärtävät asiakasta, eivätkä pelkästään algoritmeja.

Lähteet

Marigold. 2023 Digital Consumer Trends Index. Marigold, 2023.

Tekoäly Chat GPT

Kun asiakas määrää tahdin

sdalili

Valitsin artikkelin “Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital  Transformation (Thubderhead & MyCustomer)” reaktiopaperini aineistoksi. Artikkeli käsittelee useita aiheita, kuten miksi asiakaspolkujen ymmärtäminen ja aktiivinen vaikuttaminen tulisi olla digitalisaation ja liiketoiminnan keskipisteenä. Artikkelin keskeinen viesti on se, että teknologia itsessään ei riitä vaan yrityksen on siirryttävä brändilähtöisestä toiminnasta enemmän asiakajohtoiseen toimintaan ja kuunnella enemmän asiakkaan tarpeisiin yli sen mihin ovat normaalisti tottuneet organisaatio-tasolla. Tämä on mielestäni myös ajankohtainen kurssin tavoitteille, koska tämä käsittelee suoraan digitaalisen markkinoinnin ja myynnin toimintamalleja. Tällä tarkoitan, että kuinka kasvatetaan asiakasuskollisuutta ja käytetään resursseja optimaalisemmin digitaalisessa ympäristössä.

Miksi aineisto on tärkeä oppimiselleni?

Artikkeli yhdistää mielestäni hyvin teoriat ja käytännöt esimerkit eikä jää abstraktiksi strategiaksi vaan näyttää, miten se on tuottanut helposti mitattavaa arvoa. Mitattavia arvoja ovat esimerkiksi myynnin kasvu, kustannuksien aleneminen ja asiakastyytyväisyyden paraneminen. Minulle tämä artikkeli on konkretisoinut miten myynti ja markkinointi voivat toimia yhdessä paremmin ja miten teknologia tukee inhimillistä asiakas ymmärrystä.

Kolme kiinnostavinta argumenttia

  1. Asiakaslähtöisyys vaatii intentin ymmärtämistä

Artikkeli korostaa, että pelkkä data ei riitä vaan yrityksen täytyy tunnistaa mitä asiakas yrittää saavuttaa ja rakentaa päätöksentekoa ja automaatiota sen ympärille. Tämä muutos on merkittävä, sillä se siirtää  keskittymisen hetkellisesti käyttäytymisestä aivan eri päämäärään. Verkkokaupan optimointi voi hyötyä siitä, että järjestelmä tunnistaa ostoprosessin keskeyttäneen asiakkaan halut ja tarjoaa oikeanlaista tukea silloin.

  • Teknologia on mahdollistaja

Monet projektit ovat epäonnistuneet, koska ne ovat olleet kanavapainotteisia ja sisäisiä tavoitteita ajavia. Artikkeli muistuttaa hyvin, että orkestrointi edellyttää data integraatiota ja funktionaalista johtamista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hyvä myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu tarvitsevat yhtenäisen näkymän asiakkaaseen ja selkeän roolin sisäisten asioitten hallinnassa. Ilman tätä investointia teknologiankokonaisuuteen ei saada haluttua liiketoimintaa.

  • Resurssitehokkuus

Artikkeli esittelee konkreettisia liiketoiminta etuja, kuten myynninkasvua, kustannusten laskua ja parempaa asiakasuskollisuutta. Nämä ei ole helposti toteuttavavia lupauksia, sillä Cytiva RHS:ssän orkestrointi vähensi yhteyden ottojen määrää ja nosti uusien myyntimahdollisuuksien syntymistä. Tämä tärkeä muistutus, ett’ digitaaliset ratkaisut voivat tuottaa nopeasti mitattavaa palautusta sijoituksiin, kun ne ovat suunniteltu asiakkaan polkua palveleviksi.

Johtopäätökset

Tärkein opetus artikkelista on se, että digitaalinen muutos on kulttuuri, sekä organisaatio kysymys kuin myös teknologia asia. Teknologian rooli on mahdollistaa reaaliaikainen kuuntelu ja päätöksenteko, mutta vasta kun organisaation muutos, mittarit ja kyky toimia asiakkaan mukaan saa orkestroinnista vaikuttavaa. Artikkeli vahvisti käsitystäni siitä, että markkinoinnin ja myynnin tulee tehdä yhteistyötä paljon tiiviimmin ja ett’ data vaatii kontekstia, jotta siitä olisi minkäänlaista hyötyä. 

Omaan työhön tao tulevaan rooliin tämä tarkoittaa, että kannattaa etsiä ratkaisuja, jotka yhdistävät dataa eri lähteestä ja tuovat myynnille ja palvelulle käyttökelpoisen näkymän asiakkaaseen. Pienemmissä organisaatioissa toteutus kannattaa pilkkoa, joka alkaa pienestä kokeilusta ja mitata vaikutusta nopeasti, Orkestroinnin tavoite ei ole tekninen ylivertaisuus, vaan parempi asiakaskokemus ja liiketoiminnan kasvu.

Lähteet

Thunderhead & MyCustomer. Why Customer Journey Orchestration Should Be at the Core of Digitisation and Digital Transformation

Datasta merkitykselliseen kuluttajaymmärrykseen 

hugohautamaki

Teksti Creating consumer insights: The Smart Researchers Quide tarkastelee, miten kuluttajatutkimuksesta saadaan irti asiakkaanymmärtämiseen liittyvää dataa . Teksti käy läpi, miten data muodostuu, ja mitä hyvä asiakasymmärtäminen sisältää ja miten sitä käytetään hyväksi markkinointi työssä. Oppaan kiinnostavuus liittyy sen fiksuun tapaan purkaa kuluttajaymmärryksen prosessia. Tekstissä ei jäädä kiinni teoreettisiin määritelmiin, vaan tekstissä kerrotaan konkreettisia tapoja parantaa tutkimusten relevanssia.

Kurssin teemoihin nähden opas on hyödyllinen, koska se avaa juuri sitä prosessia, jossa data muuttuu analyysiksi ja analyysi toiminnaksi. Omiin oppimistavoitteisiini teksti sopii hyvin, sillä haluan ymmärtää kuluttajakäyttäytymisen perusteita, ja miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää.

Pelkkä data ei riitä

Tekstin perusväite on selkeä pelkkä data ei riitä, vaan yritysten täytyy tavoittaa kuluttajan motiivit, tilanteet ja inhimilliset tarpeet. asiakkaan ymmärtämisessä tärkeintä ei ole tiedon määrä vaan laatu. Kirjoittajat korostavat, että onnistunut tutkimus vaatii sekä selkeää fokusta että kykyä kytkeä kuluttajan elämäntilanne brändin toimintaan.

Mielenkiintoista tekstissä oli ymmärrys siitä, että asiakasymmärtäminen on enemmän kuin dataan. asiakasymmärtäminen on yhdistelmä kohderyhmän tarpeita, brändin identiteettiä, kipupisteitä  ja inhimillistä tulkintaa. Teksti vahvisti käsitystäni siitä, että kuluttajatutkimus ei ole raportti vaan prosessi, joka edellyttää strategista ajattelua yhtä paljon kuin analytiikkaa.

Hyvä asiakasymmärtäminen on inhimillinen, ei vaan analyyttinen 

Teksti korostaa, että hyvä asiakasymmärtäminen tietää koska se heijastaa oikeaa ihmisyyttä. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä datarikkaassa ympäristössä, jossa yritykset keräävät valtavasti käyttäytymistietoa, mutta unohtavat ihmisen arjen kontekstin. Esimerkkinä some-käyttäytyminen, data näyttää milloin käyttäjä on aktiivinen, mutta ei kerro miksi hän valitsee tietyn sisällön 

Tutkimuksella pitää olla selkeä tavoite 

Tekstissä korostetaan, että tutkimus menee helposti pilalle, jos se yrittää vastata kaikkeen. Tämä tuntui hyvin relevantilta, koska monissa projekteissa ongelmana on juuri tiedon ylikerääminen ja tavoitteen puute. Yksi hyvin muotoiltu kysymys ohjaa koko prosessia parempaan lopputulokseen.

Asiakasymmärtämisen arvo löytyy sen soveltamisessa 

Tekstissä muistutetaan, että tieto ilman toimintaa on hyödytöntä. Tämä on käytännönläheinen mutta usein unohdettu näkökulma. asiakasymmärtäminen pitää näkyä päätöksissä, markkinointiviesteissä ja asiakaskokemuksessa.
Esimerkiksi Netflix käyttää käyttäjädata ja oivalluksia sisällöntuottamisessa ja ohjaamisessa. Näin netflix tuottaa sisältöä, jotka vastaavat käyttäjien oikeita kiinnostuksen kohteita.

Omat havainnot ja opit

Tekstin tärkein viesti on, että kuluttajatutkimus ei ole vain analytiikkaa, vaan se on ihmisten ymmärtämistä. Tekstistä oli myös tärkeä ymmärtää että asiakkaanymmärtäminen on prosessi, joka vaatii jatkuvaa havainnointia, luovuutta ja kykyä tulkita käyttäytymistä laajemmassa kontekstissa.

Teksti vaikutti minuun vahvistamalla ajatusta siitä, että tulevaisuuden markkinoinnissa ja liiketoiminnassa menestyvät ne, jotka kykenevät yhdistämään datan ja ihmisyyden.

Lähteet: GlobalWebIndex. Creating Consumer Insight : The Smart Researcher’s Guide.

Digitalisaation vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen kaupoissa

mirarvol

Alkukatsaus

Artikkeli ”Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retail” käsittelee digitalisaation vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupan alalla. Digitalisaation katsotaan olevan äärimmäisen dynaaminen ja radikaali voima, joka on viime vuosina suoraan vaikuttanut taloudelliseen ympäristöön ja yhteiskuntaan. Keskeiset syyt näihin muutoksiin ovat teknologia ja globalisaatio.

Artikkelin tavoitteena on esitellä digitalisaation yleinen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen vähittäiskaupassa. Digitalisaatio muuttaa kuluttajia, heidän toiveitaan, arvojaan, elämäntapojaan ja siten tapaa, jolla he kuluttavat tuotteita ja palveluita. Muutokset pakottavat vähittäiskauppiaat etsimään uusia tapoja saavuttaa yhä tietoisempia ja vaativampia kuluttajia, tehden investoinneista uusiin digitaalisiin teknologioihin välttämättömän kilpailuedun lähteen. Artikkeli kuvaa keskeisiä trendejä kuluttajakäyttäytymisessä, digitaalisen markkinoinnin sovelluksia, kuten tekoäly/chatbotit ja vaikuttajamarkkinointi, sekä vähittäiskaupan tarvetta siirtyä kohti monikanavaista (omnichannel) liiketoimintamallia ja asiakaskokemukseen keskittyvää strategiaa.

Keskeiset väitteet tai viestit?

Tekstissä kerrotaan digitalisaation aiheuttamasta väistämättömästä paradigmamuutoksesta vähittäiskaupassa, joka on seurausta kuluttajakäyttäytymisen syvällisistä muutoksista. Kirjoittaja Nadezhda Dimova yrittää sanoa, että digitalisaation vaikutus on kaksiulotteinen: se luo uusia työkaluja vähittäiskauppiaille, mutta samalla se synnyttää uudenlaisen, arvoiltaan muuttuneen kuluttajatyypin, joka asettaa uusia vaatimuksia kaupalle.

1. Arvopohjainen kuluttajamuutos: Kuluttajien arvohierarkia on muuttumassa, ja yhä useammat etsivät uusia sisäisiä tavoitteita ja pysyvämpiä arvoja, kuten esimerkiksi perhe, yhteisö, tai usko, siirtyen materialismin ja utilitarismin tuolle puolen. Myös esimerkiksi minun mielestä K-ruoka sovelluksessa näkyy ilmastoarvot ja sen takia kuluttajat voivat tehdä ostoksia eri tavalla, kuin ennen. Siinä myös huomaa digitalisaation vaikutuksen kuluttajakäyttäytymiseen.

2. Omnichannel on välttämättömyys: Rajat perinteisten ja virtuaalisten kauppiaiden välillä hämärtyvät, ja kilpailuedun saavuttavat ne kauppiaat, jotka onnistuvat rakentamaan symbioosin eri myyntikanavien välille (konvergenssi).

3. Kokemus voittaa hinnan: Vähittäiskaupan on muutettava liiketoimintamallinsa mataliin hintoihin perustuvasta myynnistä kuluttajakokemukseen keskittyväksi malliksi. Kuluttajakokemuksista on tullut tärkein tekijä vähittäiskauppiaan valinnassa. Ymmärrän sen, koska omasta mielestäni nykyajan ihmiset ovat entistä laiskempia monissa asioissa, joten esimerkiksi juuri kaupassakäynnin helppoutta arvostetaan nykyään enemmän. Esimerkkinä vaikka joissain kaupoissa olevat käsiskannerit, jotka pitäisi nopeuttaa ja helpottaa kaupassa käymistä. Se on hyvä esimerkki tällaisesta digitalisaation muutoksesta vähittäiskaupassa.

Mitä opin tekstistä?

Opin, että nykyaikainen kuluttaja, erityisesti digitaalinen sukupolvi (Y ja Z), ajaa vähittäiskaupan muutosta eteenpäin paitsi digitaalisten taitojensa, eli omnichannel-käyttäytymisen, niin kuin myös muuttuneen filosofiansa kautta. Listasin alle kolme tärkeää asiaa, jotka minulla artikkelista jäi hyvin päähän.

1. Minimalismin ja ”Olemisen” (To Be) nousu: Opin, että monet nykykuluttajat valitsevat mieluummin ”olemisen” (to be) kuin ”omistamisen” (to have). Tämä heijastuu pyrkimyksenä vaatimattomaan elämäntapaan ja haluna päästä käsiksi tuotteisiin mieluummin kuin omistaa niitä (pursuit of access, not property). Tämä on kulutusyhteiskunnan ehdotonta kieltämistä ja asettaa kaupalle äärimmäisen suuren haasteen.

2. Vaikuttajamarkkinoinnin psykologinen voima: Opin, että vaikuttajamarkkinointi toimii tehokkaasti, koska se ohittaa mainonnan herättämän epäluottamuksen. Vaikuttajat koetaan uskottavina tietolähteinä, ja heidän mainontansa nopeuttaa ostopäätöstä. Tuntuu siltä, että joka firmalla on nykyään markkinoinnissaan yhteistöitä tunnettujen vaikuttajien kanssa. Ymmärrän sen, koska vaikuttajat tekevät sitä sisältöä suoraan kuluttajien ulottuville eri digitaalilaitteille ja se auttaa yrityksen markkinointia suuresti. Se on todella merkittävä esimerkki siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen nykypäivänä.

3. Tulevaisuuden kuluttajien henkinen suuntautuminen: Opin, että tulevaisuuden kuluttaja on yhä henkisemmin suuntautunut, etsien arvoja materialismin ja utilitarismin tuolta puolen, kuten perhettä, yhteisöä ja uskoa. Tämä luo uuden tyyppisen kuluttaja-aktivistin (consumer-activist)

Se jäi hyvin mieleen, että digitaalinen transformaatio vähittäiskaupassa on prosessi, jossa logistiikka ja tehokkuus muuttuvat taustatoiminnoksi, kun taas kuluttajien henkinen hyvinvointi ja henkilökohtaiset kokemukset nousevat liiketoiminnan ytimeen. Se on kuin muutos siitä, että kauppa vain toimittaa ruokaa pöytään verrattuna siihen, että se suunnittelee ja järjestää koko illalliskokemuksen: itse tuote on vain osa kokonaisuutta.

Lähde : Dimova.N. (2021). Influence of Digitalisation on Consumer Behaviour in Retail

Räätälöityä vieraanvaraisuutta- Reaktiopaperi Amadeuksen Delivering on Group Personalization- julkaisusta

eaijo

Mikä tekee tekstistä kiinnostavan?

Amadeuksen julkaisu Delivering on group Personalization käsittelee hotellialan personalisointia erityisesti ryhmämatkustajien näkökulmasta. Teksti on kiinnostava, koska se yhdistää modernin asiakaskokemuksen vaatimukset, teknologisen kehityksen ja hotellialan kasvavat odotukset tavalla, joka puhuttelee myös työhyvinvoinnin ja palvelumuotoilun näkökulmasta. Omien oppimistavoitteiden kannalta julkaisu on relevantti, sillä haluan ymmärtää, miten organisaatiot voisivat tunnistaa asiakkaidensa tarpeita syvällisemmin ja rakentaa niihin perustuvia, vaikuttavia kokemuksia.

Julkaisun keskeinen viesti on selvä: personalisointi ei ole enää lisäpalvelu, vaan edellytys kilpailussa pärjäämiselle. Kun asiakkaat ja erityisesti ryhmäasiakkaat odottavat sujuvuutta, yllätyksellisyyttä ja yksilöllistä palvelua, yrityksen täytyy tietää, miten vastata näihin tarpeisiin systemaattisesti.

Tekstin Keskeiset väitteet

Personalisoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti

Teksi korostaa, että asiakkaat ovat valmiina maksamaan enemmän paremmasta asiakaskokemuksesta ja tämä trendi näkyy erityisesti matkailu- ja majoitusaloilla. Julkaisun mukaan personalisointi vaikuttaa sekä asiakkaan tyytyväisyyteen, että heidän halukkuuteensa suositella palvelua eteenpäin. Tämä tuntuu tutulta myös omasta kokemuksestani: parhaat palvelukokemukset ovat syntyneet tilanteista, joissa minusta on aidosti välitetty ja minut on huomioitu yksilönä.

Teknologia mahdollistaa skaalautuvan personalisoinnin

Toinen keskeinen väite on, että onnistunut personalisointi ei voi nojata pelkästään intuitioon tai sattumaan. Ryhmäasiakkaiden kohdalla haaste kasvaa, sillä palveluntarjoajan tulee huomioida sekä ryhmön yhteiset tarpeet että yksittäisten osallistujien toiveet. Tässä teknologia astuu kuvaan: varausjärjestelmät, palvelunohjaisu ja datan yhdistäminen tekevät yksilöllisestä palvelusta mahdollista ilman jatkuvaa manuaalista työtä.

Tämä herätti minut pohtimaan omaa suhdettani teknologiaan hyvinvoinnin kannalta. Mitä jos työpaikoilla tunnistetaisiin työntekijöiden yksilollisiä tarpeita yhtä systemaattisesti. Miten paljon esimerkiksi esimerkiski työtilojen, taukokulttuurin tai tiimityön sujuvuus paranisivat.

Personalisointi on strateginen työkalu, ei yksittäinen teko

Kolmas mielenkiintoinen viesti on se, että personalisointi rakentuu lukuisita pienistä kohtaamisista. Onnistunut asiakaskokemus ei ole yksi suuri tempaus, vaan arjen sujuvuutta, pienten ongelmien nopeaa ratkaisemista ja asiakkaan odotusten jatkuvaa ylittämistä.

Teksti myös muistuttaa, että ryhmien kohdalla yhden epäonnistumisen vaikutus moninkertaistuu, mutta niin moninkertaistuu onnistuminenkin. Ajoitus resonoi erityisestityöhyvinvoinnin kanssa: yksi hyvä tai huono kokemuss voi vaikuttaa koko organisaation ilmapiiriin.

Johtopäätökset- Mitä opin ja miten teksti vaikutti minuun

Julkaisu havannolistaa erinomaisesti, että personalisointi ei ole pelkkää vieraan varaisuutta, vaan se on ennakointia, tiedon hyödyntämistä ja palvelun laatuun sitoutumista.

Opin erityisesti, että personalisointi on mitattava, suunniteltava prosessi, ei tunnepohjainen lisä. Teknologian hyödyntäminen on välttämätöntä, jos halutaan tarjota yksilöllistä palvelua suurille ryhmille. Jokainen kosketuspiste vaikuttaa, pienet teot voivat rakentaa tai romuttaa asiakkaan kokemuksen.

Teksti vaikutti minuun siten, että aloin pohtia personalisointia laajemmin, myös organisaatioiden sisäisessä toiminnassa. Voisiko samaa logiikkaa soveltaa työntekijäkokemuksiin, tiimien johtamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen? Näen tässä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Lähteet

https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC%2FGroup%20Personalization%20ebook%20FINAL%20by%20Amadeus%20IT%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC&ga=1

Miten puolen tunnin webinaari digitaalisesta markkinoinnista voi muuttaa ajatteluasi täysin ja saada sinut totaaliseen solmuun?

millis

Google career certificates (2022) webinaari videolla käsitellän digitaalisen markkinoinnin merkitystä. Se nostateen jopa tärkeämmäksi osaksi, kuin itse tuotteiden myynti. Jopa noin 60 % kaikista maailman imisistä käyttää internettiä ja jotta tavoitat ihmiset, tarvitset digitaalista markkinointia. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan tavoittaa asiakas ennen ostoa, oston aikana ja sen jälkeen ja siten saada ihminen ostamaan myös uudestaan. 

Read more →

Käyttäjien tuottaman sisällön opas verkkokauppamarkkinoijille

verttivirmasalo

Nykyajan verkkokaupassa asiakkaat eivät ole vain ostajia, vaan he ovat myös mahdollisia sisällöntuottajia, tuotteen tai palvelun suosittelijoita ja brändin puolestapuhujia. Nämä seikat tulee nykyaikana ottaa huomioon yrityksen myynti- ja markkinointi strategiaa pohtiessa.

“The Guide to User-Generated Content: A Playbook for Ecommerce Marketers” artikkeli on HubSpotin ja Yotpon laatima käytännönläheinen opas, joka näyttää, miten käyttäjien tuottama sisältö eli user-generated content, (lyhenteenä UGC) voi tehostaa yrityksen inbound markkinointia ja kasvattaa myyntiä hyödyntämällä UGC:n taktiikoita.

Inbound markkinoinnilla tarkoitetaan asiakaslähtöistä menetelmää, jossa houkutellaan potentiaalisia asiakkaita yrityksen luokse tarjoamalla heille arvokasta ja hyödyllistä sisältöä, kuten blogitekstejä, videoita ja oppaita. Tekstissä kerrotaan inbound markkinoinnin olevan ”oikeasti” asiakas keskeinen lähestymistapa markkinointiin. Tekstissä sanotaan: ”Ymmärtämällä asiakkaitasi voit pitää huolen siitä, että ilmestyt oikeiden ihmisten eteen juuri oikeaan aikaan”. Tällä tarkoitetaan mielestäni sitä, että on UGC ja inbound markkinointi on tärkeää juuri siksi, että potentiaaliset asiakkaat löytävät tarvitsemansa yrityksen, vaikka eivät sitä suoranaisesti etsisi, esimerkiksi seuraamiensa sisällöntuottajien kautta sosiaalisessa mediassa.

Tekstissä korostetaan paljon sitä, että onnelliset asiakkaat ovat yrityksen arvokkain markkinointiresurssi. Kun asiakkaat kokevat olevansa arvostettuja ja osallistuvat brändin tarinaan, he luovat sisältöä, joka tekee markkinoinnista aidompaa, kiinnostavampaa ja pitkävaikutteisempaa.

Alkuperäisessä kirjoituksessa on pureuduttu tarkemmin useaan inbound markkinoinnin ja UGC:n aiheeseen mutta valitsin tähän blogiin mielestäni keskeisimmät kolme:

  1. Miten UGC tukee inbound-strategiaa – asiakkaiden aidot kokemukset auttavat rakentamaan luottamusta ja puhuttelemaan kohdeyleisöä.
  2. UGC:n hyödyntäminen verkkokaupassa – asiakasarvostelut, kuvat ja sosiaalisen median sisältö tarjoavat sosiaalista todistusaineistoa ja poistavat ostamisen esteitä.
  3. Vältettävät virheet – tekstissä neuvotaan, miten välttää yleisimmät sudenkuopat kuten luvan puuttuminen, UGC:n kertakäyttö tai epäaitous.

No miten UGC artikkelin mukaan tukee inbound strategiaa? Se puhuttelee asiakasta asiakkaan äänellä. UGC tuo esiin asiakkaiden todelliset kokemukset, kysymykset ja näkökulmat. Koska asiakkaat tuntevat omat tarpeensa ja haasteensa parhaiten, heidän jakamansa sisältö auttaa muita ostajia samaistumaan ja löytämään vastauksia epävarmuuksiinsa. Tämä tekee brändin viestinnästä aidompaa sekä rakentaa luottamusta. UGC:n avulla on myös helppoa luoda luovaa ja monipuolista sisältöä yritykselle. UGC auttaa tuottamaan tuoreita, autenttisia sisältöjä ilman, että brändin tarvitsee tehdä kaikkea sitä itse. Asiakkaat näyttävät tuotteet oikeassa käytössä kotona, työssä tai arjen tilanteissa, mikä auttaa muita visualisoimaan tuotteen omaan elämäänsä. Brändi voi myös hyödyntää tätä sisältöä markkinoinnissa esimerkiksi kampanjoissa, sähköposteissa ja sosiaalisessa mediassa, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kun asiakkaat jakavat kokemuksia sosiaalisessa mediassa, se synnyttää orgaanista näkyvyyttä yritykselle, samalla kun he levittävät brändin viestintää omille verkostoilleen. Tämä lisää tavoittavuutta ilman maksettua mainontaa ja tuo tuotteet luonnollisesti uusien potentiaalisten asiakkaiden näkyviin.

Verkkokaupan puolella UGC:n päähyödyt näkyvät parhaiten näkyvyyden parantumisella haku koneissa. Asiakasarvostelut erottavat tuotteet hakutuloksissa ja tekevät niistä uskottavampia. UGC:n hyödyntäminen esimerkiksi tuotetietorikkaissa hakutuloksissa ja tuotelistausmainoksissa lisää klikattavuutta ja ohjaa enemmän liikennettä verkkokauppaan. Kun asiakkaat näkevät arvostelut jo tutkimusvaiheessa, tuotteen todennäköisyys päästä ostoskoriin kasvaa. Toinen varteenotettava UGC:n hyöty verkkokauppaa pyörittäessä on sosiaalisten mainosten tehostuminen. UGC toimii erinomaisena sosiaalisena todisteena ja parantaa mainosten tehokkuutta. Koska somessa perinteiset brändisisällöt ohitetaan helposti, asiakkaiden tekemät kuvat ja kommentit herättävät paremmin huomiota ja tuntuvat luotettavammilta.
Tekstin mukaan UGC lisää Facebook-mainosten klikkausprosenttia jopa 300 % ja vähentää CPC- ja CPA-kustannuksia noin 50 %.

Tekstissä ei kerrota pelkästään vain UGC:n hyvistä puolista, vaan myös mahdollisista haitoista. UGC:tä ei tule käyttää ilman selkeää käyttäjän suostumusta. Luvan puute voi rikkoa luottamusta ja aiheuttaa juridisia ongelmia.  Pelkkien huippukokemusten korostaminen ja yhteisön vääristely, jos UGC:stä valitaan vain täydelliset esimerkit, asiakkaiden kokemukset eivät näy monipuolisesti. Myös negatiivisilla tai vaihtelevilla arvioilla on arvoa, koska ne lisäävät läpinäkyvyyttä. Asiakasvuorovaikutuksen laiminlyönti, jos brändi ei reagoi asiakkaiden sisältöihin, kysymyksiin tai mainintoihin, keskustelu hiipuu. Irtautuminen omasta asiakaskunnastaUGC-kampanja voi epäonnistua, jos se ei sovi brändiin tai ei puhuttele oikeaa yleisöä.



Mitä onnistuneeseen sisältömarkkinointiin tarvitaan

eppu

Johdanto

Teksti 11 vinkkiä tulokselliseen sisältömarkkinoinnin tekemiseen antaa hyvät neuvot, miten voi erottua ja onnistua nykypäivän kilpailussa. Tekstissä käydään läpi, että tuloksellinen sisältömarkkinointi ei ole vain sattumanvaraista sisällön julkaisemista, vaan strategista ja tavoitteellista tekemistä. Tekstissä painotetaan asiakasymmärrystä, yrityksen tulee tietää oma yleisö, jotta voidaan tuottaa oikeanlaista sisältöä. Yritysten tulee luoda tarinoita ja tarjota lupauksia, näin saadaan asiakas kiinnostumaan ja pystytään rakentamaan luottamusta asiakkaan ja yrityksen välille. Lopuksi tekstissä kehotetaan jatkuvasti mittaamaan ja analysoimaan omaa tekemistä, jotta sisältöä ja tuloksia voidaan parantaa.

Tekstin keskeinen viesti on, että onnistunut ja menestyvä sisältömarkkinointi on asiakasymmärrykseen perustuvaa ja systemaattista työtä, jota tulee tehdä pitkäjänteisesti. Kirjoittajat korostavat erityisesti strategian selkeyttä ja sisällön oikeanlaista suuntaamista.

Mielenkiintoisimmat kohdat

Ensimmäisenä mielenkiintoisena kohtana teksti korostaa ketterää ja oppivaa sisältöstrategiaa. Tämä on mielestäni kiinnostavaa ja hyödyllistä, koska useat yritykset käyttävät ikivanhoja sisältöstrategioitaan, koska ne on kerran todettu hyväksi. Toinen mielenkiintoinen kohta on, miten teksti painottaa asiakasymmärrystä. Tekstissä ei tyydytä vain perinteiseen ohjeeseen tunne asiakkaasi, vaan kannustetaan perehtymään syvemmin asiakkaan ostopolkuun. Tämä haastaa perinteistä tapaa määritellä kohderyhmät vain demografioiden kautta. Sisältö vaikuttaa vasta silloin, kun onnistuu koskettamaan ihmisen sisäistä maailmaa, ei vain hänen ikäänsä tai ammattia. Kolmas mielenkiintoinen kohta on, miten teksti kritisoi perinteisiä mittareita, kuten klikkauksia ja tykkäyksiä. Teksti taas kehottaa mittaamaan enemmänkin käyttäytymisen muutosta, kuten kuinka moni saadaan palaamaan uudelleen tai kuinka moni saadaan kiinnostumaan ja ostamaan. Mielestäni tämä on hyvä argumentti koska se haastaa nykyistä tapaa arvioida markkinointia. Kirjoittajan mielestä selvästi sisällöstä syntyy arvoa vasta, kun sisältö on muuttanut jotain yleisön toiminnassa. Tämä näkemys nostaa mittaamisen merkitystä ja tukee ajatusta, ettei sisällöntuotanto ole pieni ja lyhyt prosessi vaan laajempi ja pitkäaikaisempi.

Yhteenvetoa ja pohdintaa

Tekstin argumentit rakentavat kokonaiskuvaa siitä, että sisältömarkkinointi on strateginen, asiakaslähtöinen ja jatkuvaa oppimista ja mittaamista vaativa prosessi. Tekstin kirjoittajat pyrkivät opastamaan lukijaa pois irrallisesta sisällöntuotannosta kohti systemaattisempaa tekemistä, joka tuottaa arvoa asiakkaalle ja yritykselle. He haluavat osoittaa, ettei vaikuttava sisältö synny vain sattumalta, vaan se edellyttää ymmärrystä ihmisistä, selkeitä tavoitteita ja rohkeutta kehittää omaa tekemistä jatkuvasti.

Teksti oli mielestäni selkeä ja onnistui kokoamaan sen keskeiset elementit helposti omaksuttavaan muotoon. Se ei jäänyt liian teoreettiseksi, vaan tarjosi konkreettisia esimerkkejä. Opin ymmärtämään kuinka iso merkitys sisällöntuotannolla oikeasti on yritykselle, se ei ole vain brändin esittelyä ja mainostusta. Teksti tarjosi selkeän mallin siitä, miten sisältömarkkinointi voidaan rakentaa pitkäjänteiseksi ja tavoitteelliseksi. Tekstistä jäi mieleen, kuinka merkittävässä roolissa asiakasymmärrys on sisältömarkkinoinnissa ja sisältömarkkinointi on maraton eikä sprintti.

Lähteet

Kubo 2024 Content strategy guide

Eppu Takalokastari

Omnichannel – Avain matkailualan tulevaisuuteen

jennylit

Amadeuksen raportti “Omnichannel – Insights for the New World of Travel” tarkastelee, miten matkailuala vastaa Covid-19-pandemian jälkeisen maailman uusiin asiakastarpeisiin hyödyntäen monikanavaista, eli omnichannel, strategiaa. Matkustajat ympäri maailmaa odottavat yhä yhtenäisempää, turvallisempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua riippumatta siitä, käyttävätkö he verkkoa, mobiilisovellusta vai asioivatko kasvotusten. Raportin mukaan omnichannel-ajattelun avulla yritykset voivat yhdistää eri kanavia ja teknologioita yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mitkä yhdessä lisäävät asiakasuskollisuutta, tyytyväisyyttä ja kilpailukykyä. Teksti siis käsittelee yhtä nykyaikaista trendiä, joka on noussut pinnalle viimeisimpien vuosien aikana. (Amadeus 2021.)

Ajankohtaiset teemat ja niiden hyödyntäminen

Raportista tekee mielenkiintoisen sen ajankohtaiset puheenaiheet; digitaalinen transformaatio, asiakaskokemus ja palvelumuotoilu. Nämä aiheet havainnollistavat käytännönläheisemmin teknologian ja datan asiakaslähtöisyyden tukemista sekä yritysten kriiseistä toipumista. Raportti tarjoaa konkreettisia esimerkkejä, jotka kuvaavat monikanavaisuuden soveltamista käytännössä, ja auttavat ymmärtämään tekstin sisältöä laajemmin. (Amadeus 2021.)

Omiin oppimistavoitteisiini nähden teksti on mielenkiintoinen, sillä tavoitteeni on ymmärtää asiakaskokemuksen kehittämistä teknologian ja digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta. Raportti auttaa hahmottamaan, miten eri kanavat, digitaalinen ja fyysinen, voidaan yhdistää tehokkaasti, ja kuinka tällainen lähestymistapa voi lisätä kestävyyttä ja innovatiivisuutta matkailualalla. Myös uusi käsite, omnichannel, lisäsi kiinnostustani raporttia kohtaan

Raportti käsittelee matkailualan muutoksia ja korostaa, että menestyminen tulevaisuuden matkailussa edellyttää omnichannel -asiakaskokemusta. Matkailijat eivät enää asioi vain verkossa tai fyysisessä ympäristössä, vaan liikkuvat sujuvasti niiden välillä. Tämän vuoksi yritysten on kyettävä tarjoamaan saumaton, henkilökohtainen ja turvallinen asiakaskokemus kaikissa kanavissa, eikä panostaa vain yhteen. Tekstin laatijat painottavat, ettei omnichannel-strategia ole vain tekninen ratkaisu, vaan keskeinen asia liiketoiminnan kannattavuuden säilyttämisenä ja kasvun edellytyksenä pandemian jälkeisessä maailmassa. Heidän väitteensä perustuvat tutkimustuloksiin ja esimerkkeihin liittyen asiakaskäyttäytymisen muutoksiin. (Amadeus 2021.)

Omnichannel on muutakin kuin kanavien yhdistämistä

Mielestäni kolme keskeistä, mutta myös mielenkiintoisinta väitettä raportissa olivat: Omnichannel on välttämätön vastaus muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen, henkilökohtainen ja yhtenäinen asiakaskokemus luovat kilpailuetua ja teknologinen kehitys ja datan hyödyntäminen mahdollistavat uudenlaisen palvelumuotoilun. (Amadeus 2021.)

Ensimmäinen väite korostaa pandemian vauhdittaneen digitalisaatiota ja teknologian hyödyntämisen välttämättömyyttä. Matkustajista 60 % aloittavat ostoprosessin yhdellä laitteella ja lopettavat toisella. Tämä tarkoittaa, että yritysten on yhdistettävä kanavat kokonaisuudeksi, jotta asiakas voi vaivattomasti siirtyä alustalta toiselle. Tästä esitetään esimerkki, jossa matkustaja voi aloittaa hotellin etsimisen puhelimellaan ja jatkaa varausta tietokoneella sekä vahvistaa sen lopuksi chat -palvelussa. (Amadeus 2021.)

Toinen väite korostaa, että yritykset, jotka käyttävät monikanavaista strategiaa menestyvät paremmin, sillä ne säilyttävät jopa 89 prosenttia asiakkaistaan ja saavuttavat 23 kertaisesti paremman asiakastyytyväisyyden. Tästä esimerkki Disney Worldin MagicBand -järjestelmästä, joka on konkreettinen esimerkki eri palveluiden yhdistämisestä yhdeksi kokonaisuudeksi, joka helpottaa matkustajaa ja lisää luottamusta brändiä kohtaan. (Amadeus 2021.)

Viimeinen väite puolestaan kertoo, ettei omnichannel ole vain kanavien yhdistämistä, vaan myös asiakkaan syvällisempää ymmärtämistä. Yrityksen tunnistaessa oman asiakasryhmänsä, on heillä helpompaa tarjota oikea palvelu oikeaan aikaan ja kanavaan. Tämä kuitenkin edellyttää investointeja tietojärjestelmiin. Esimerkkinä tästä on, että lentoyhtiöt voisivat tunnistaa usein matkustavan asiakkaan ja kohdentaa hänelle räätälöityjä tarjouksia ja nopeutettuja palveluja. (Amadeus 2021.)

Keskeiset opit raportista

Raportin tärkein tulos oli mielestäni, että omnichannel-strategia on ratkaiseva tekijä matkailualan tulevaisuudessa. Tekstissä korostettiin myös, ettei se ole vain tekninen ratkaisu, vaan tapa ymmärtää ja palvella asiakkaita. Yritykset, jotka käyttävät tätä strategiaa menestyvät tutkitusti paremmin verrattuna niihin, jotka eivät. Tekstissä todetaan myös, että matkustajien käyttäytyminen on muuttunut pysyvästi ja yritysten on pyrittävä kehittämään toimintaansa, jotta se vastaisi niihin. Aidosti asiakaslähtöinen palvelu edellyttää datan ja teknologian älykästä hyödyntämistä, mikä parhaassa tapauksessa voi tarjota oikean palvelun oikeaan aikaan ja lisätä siten asiakastyytyväisyyttä. (Amadeus 2021.)

Raportti sai minut pohtimaan, kuinka laajasti asiakaskokemus ja digitalisaatio liittyvät toisiinsa ja miten siitä voi hyödyntää liiketoiminnan kehittämisen yhteydessä. Opin, ettei monikanavaisuus tarkoita vain useita yhteydenpitokanavia, vaan siihen kuuluu myös asiakkaiden syvempi ymmärtäminen. Ymmärsin, että erityisesti matkailualalla asiakaskokemuksen hallinta on enemmän strateginen kilpailutekijä, ja teksti herätti mielenkiintoa jopa etsiä aiheesta lisää tietoa kestävän kehityksen näkökulmasta, sillä siitä ei raportissa kirjoitettu paljoa. Sisäistin myös, että mikäli matkailualalla toimivat yritykset haluavat menestyä myös jatkossa, on heidän seurattava ihmisten muuttuvia tarpeita ja ajankohtaisia trendejä.

Lähde:

Amadeus 2021. Omnichannel – Insights for the new world of travel. Viitattu 12.11.2025 https://lucit-my.sharepoint.com/personal/outi_kahkonen_lapinamk_fi/_layouts/15/onedrive.aspx?id=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC%2F2021%5FAmadeus%5FOmnichannel%20insights%2Epdf&parent=%2Fpersonal%2Fouti%5Fkahkonen%5Flapinamk%5Ffi%2FDocuments%2FCEMIT%2DMECIT%2FMaterials%2FReaction%20paper%20%2B%20LC&ga=1.

Tekoälyä on käytetty lähteen kääntämisessä ja tiivistämisessä.