Sosiaalinen media keskiössä viestinnässä

Oliko ennen kaikki paremmin? Tätä miettii myös Ilkka Alanko kappaleessaan Valuva taivas. Uhrataanpa nyt hetki aikaa ajatukselle, millaista viestintä oli ennen, kun ei ollut esim. sosiaalista mediaa. Miten silloin viestintä toteutettiin?

Kuva 1. “Entiset” ajat (lainattu osoitteesta unsplash.com)

Huima harppaus on otettu kehityksessä eteenpäin ”entisistä” ajoista. Uskon, että viestintä painottuu nykyään yhä enenevässä määrin sosiaalisen median eri kanaviin. Tämä teknologian kehitys eli digitalisaatio on avannut aivan uudenlaisen mahdollisuuden ja laajuuden viestinnälle.

Näitä viestinnän muotoja sekä mahdollisuuksia olemme käsitelleet SOTKE-projektissamme. Laadimme projektiryhmän kanssa viestinnän tavoitteista ja niiden toteutuksesta viestintäsuunnitelman. Siinä avasimme tarkemmin, mitä sisäisen sekä ulkoisen viestinnän kanavia käytämme, joilla kohderyhmät saavutetaan.

Suunnitelman laatiminen on yleensä se helpoin osuus, mutta sen toteuttaminen käytännössä on aivan eri lukunsa. Kuinka saada kohderyhmät kiinnostumaan projektista ja sen tuloksista? Vastaus: Tee projektistasi näkyvä! Tämä onkin jo haaste itsessään, koska elämme media tulvan keskellä, jossa tulisi erottua joukosta. Faktahan on kuitenkin se, jos projektia ei ”mainosteta”, ei siitä kukaan voi tietää. Projektin viestinnän on mielestäni oltava kiinnostavaa, säännöllistä sekä sen täytyy tavoittaa ne oikeat tyypit, joille viestintä on suunnattu.

Itse olen kokenut tämän hyvin haasteellisena, koska en ole teknologian

Kuva 2. Some aika (lainattu osoitteesta unsplash.com)

ihmelapsi. En siis osaa käyttää erilaisia kanavia, joista on hyötyä viestinnässä. Esimerkiksi LinkedIn ja Twitter ovat minulle ihan vieraita. Tutumpia some kanavia minulle ovat Facebook ja Instagram. Onnekseni sain kuitenkin

huomata, etten ollut ainut ”tynnyrissä kasvanut”. Vaan toisetkaan ryhmän jäsenet eivät olleet käyttäneet aiemmin mainitsemiani (LinkedIn ja Twitter) kanavia. Siksi päädyimme valitsemaan projektimme pääsääntöisiksi viestinnän kanaviksi Facebookin ja sähköpostin.

Minun mielestäni viestinnän kanavia ei välttämättä tarvitse olla montaa. Kunhan viestintä on laadukasta ja siihen panostetaan, jotta se tavoittaisi kohderyhmät. Mistä sitten tietää nämä seikat? Yksi tapa on seurata esimerkiksi sivun kävijämääriä, niin kuin me projektissamme teemme. Jos viestintä tavoittaa kuulijat, on minun mielestäni viestintä onnistunutta.

Kun lähdin etsimään erilaisia projekteja, huomasin, että niiden löytäminen oli haastavaa. Tai sitten en vain osannut etsiä oikeilla hakusanoilla. Onnistuin kuitenkin löytämään muutamia hankkeita: SOMETA DUUNIIN sekä TEKNO-hanke, joiden viestintä oli onnistunutta. Molemmat ovat todella mielenkiintoisia hankkeita, joissa pyritään tukemaan mm. opiskelijoita. Enemmän näistä hankkeista voi lukea heidän sivuiltaan, joihin pääset klikkaamalla hankkeen nimeä.

Nämä hankkeet ovat minusta hyvä esimerkki onnistuneesta viestinnästä. Ja kysymyshän kuuluu tietenkin, että MIKSI? Minusta molempien kotisivut ovat selkeät sekä monipuoliset ja sieltä löytyy kaikki tarvittava tieto esim. uutiskirjeen tilaaminen. Hankkeet ovat myös hyvin ajankohtaisia ja niissä on selkeä kohderyhmä. Molemmat hankkeet järjestävät kohderyhmilleen koulutuksia ja erilaisia tilaisuuksia, joissa hanketta viedään eteenpäin. Heillä on myös käytössään monia eri sosiaalisen median kanavia mm. Facebook, Instagram, Youtube ja Twitter, joita on päivitetty säännöllisesti. Tämä tuottaa ainakin itselleni harmaita hiuksia.

Uskon, että monikanavaisuus voi kuitenkin olla avain asemassa onnistuneessa viestinnässä. Voisi ajatella, että mitä useampi kanava, sitä laajempi yleisö saavutetaan. Toki ei sovi unohtaa viestin laadun merkitystä, vaikka sanotaankin, että huono julkisuuskin on hyvää julkisuutta.

Koen itseni vasta aloittelijana viestinnän suhteen ja siinä olisi paljon parantamisen varaa. Esimerkiksi monikanavaisuuttani voisi kehittää laajemmaksi osaamiseksi. Tuntuu myös, että viestinnän taitoni ovat vielä hiomatta siihen kiiltävään timanttiin. Uskon, että näistä asioista olisi hyötyä niin SOTKE-projektissa kuin tulevaisuudessakin työnhakua ajatellen.