Miksi kukaan ei kiinnostu projektista?

Tämän postauksen aiheena on pohtia kuinka saada ulkoiset kohderyhmät kiinnostumaan projektin tuloksista ja samalla avata omia kokemuksia projektin viestinnästä.

Viestintä nykypäivänä keskittyy pääasiassa sosiaaliseen mediaan ja tämän päivän trendinä on työntekijöiden toimiminen työntekijälähettiläinä yritykselle. Mielestäni tätä kautta on helppo viestiä yrityksen arvoista ja samalla myös erilaisista projekteista mitä yrityksessä tapahtuu.

Nykypäivänä työntekijälähettiys on kasvava trendi.

Mutta kuinka saada ulkoiset kohderyhmät kiinnostumaan pienestä Lapin AMK:n taloushallinnon opiskelijoiden lukukausiprojektista. Ensimmäisenä mielen valtaa suuri epätoivo, kenellä oikeasti voisi vähempää kiinnostaa mitä me täällä tehdään ja mitä me ollaan saatu kenties aikaan.

Mielestäni ainoa tapa saada muut kiinnostumaan on saada oma äänensä kuuluviin mahdollisimman isolle joukolle potentiaalisia henkilöitä. Viestinnässä täytyy aina olla tarkkaan määritelty kohderyhmä, kenelle viestiä lähdetään voimalla ajamaan.

Pitääkö huutaa että saa asiansa kuuluviin?

Yksi keino saada ulkoiset kohderyhmät kiinnostumaan projektin tuloksista on alusta alkaen luoda viestintää avoimesti ja rehellisesti. Meidän projektiryhmän ulkoisen viestinnän tavoitteena on luoda tuloksellinen, ammattitaitoinen ja luotettava kuva meidän projektiryhmästä ja sitä kautta luoda positiivista mielikuvaa jo ennen, kun projektin tulokset ovat valmiita julkistettavaksi.

Turha on mennä torille huutamaan omaa asiaan vaan projektin viestintää täytyy lähteä työstämään käytännössä ihminen kerrallaan ja saada esimerkiksi mahdollisimman monta seuraajaa sosiaaliseen mediaan. Tämäkään ei vielä riitä vaan ne ihmiset jotka seuraavat projektia sosiaalisessa mediassa täytyy saada aktiivisesti keskustelemaan ja antamaan palautetta josta voi jopa olla hyötyä projektin tuloksen kannalta.

Mutta miten saada aktiivisesti ihmiset keskusteluun mukaan. Ensinnäkin aiheen täytyy olla sellainen joka herättää keskustelua. Toiseksi viestinnän täytyy tuoda lukijalleen jotain uutta näkökulmaa, muuten se jää kaiken muun informaatiotulvan joukkoon eikä kukaan siitä kiinnostu. Tietenkin voi aina toimia kuten Sampo Kaulanen, arpoa kaikkea maan ja taivaan väliltä ja sitä kautta saada seuraajia ja kun on paljon massaa seuraajina, keskusteluakin syntyy helpommin.

Aktiivisen keskustelun synnyttäminen ei ole helppoa.

Omassa projektissamme ollaan omasta mielestämme onnistuttu rakentamaan meidän projektiryhmälle positiivinen brändi, jossa meidät mielletään tulokselliseksi, ammattitaitoisiksi ja luotettaviksi. Mutta se missä olemme viestinnässämme epäonnistuneet on, että emme ole esimerkiksi saaneet Facebookiin tarpeeksi seuraajia ja aktiivista keskustelua projektin tiimoilta. Tähän voisittekin kommentoida, että mitä mieltä te olette, miten olisimme voineet toimia ryhmänä toisin?

Omat vaikuttajamahdollisuudet ovat periaatteessa rajattomat, mutta vaatii todella paljon resursseja, että saa oman äänensä kuuluviin. Asiaan täytyy olla todella suuri sisäinen palo, että jaksaa lannistumatta lähteä ajamaan omaa asiaansa ulkomaailmaan. Monesti tästä syystä jotkut hyvätkin ideat hautautuvat unholaan, koska ei ole tarpeeksi resursseja eikä tietotaitoa lähteä viestimään aktiivisesti.

Yksi onnistunut projekti, jonka viestintä oli ja on edelleen erinomaista, on Liikkuen luokkaretkelle projekti. Konseptin tarkoituksena on saa oppilaat harrastamaan liikuntaa vapaa-ajallaan ja samalla kartuttamaan luokan retkikassaa. Jokainen oppilas hankkii itselleen sponsoriyrityksen / henkilön, joka tukee oppilasta sovitun ajanjakson. Sponsori maksaa jokaisesta liikutusta tunnista yhden euron, luokka saa tästä 0,80€ ja liikkuen luokkaretkelle yritys 0,20€.

Liikkuen Luokkaretkelle-projekti on todella onnistunut.

Liikunnallinen ja terveyttä edistävä rahankeräystapa voitti Vuoden 2017 terveysteko-palkinnon.

Tämäkin on lähtenyt yhden yksittäisen ihmisen intohimosta ja halusta auttaa lapsia ja nuoria liikkumaan liikkeelle. Ainoa tapa alkuun pääsyyn on ollut oma aktiivinen toiminta millä on saanut sponsoriyrityksiä mukaan aluksi oman luokkansa oppilaille ja sitten myymään omaa konseptiaan eteenpäin.

Ajan myöden projekti on huomioitu ihan valtakunnan mediassa ja konseptin keksijälle on myönnetty vuoden Kuusamolainen opettaja palkinto.

Tätä kun vertaa suoraan meidän projektiin niin suruhan siinä tulee, mutta kaikkihan on mahdollista saada omankin projektin ääni kuuluviin, mutta kovaa työtä se vaatii.

Tulehan tykkäämään ja keskustelemaan meidän FB-ryhmään projektityöskentelystä!

 

5 Tapaa pilata projekti

Mie olen tällä hetkellä projektipäällikkönä projektissa, jossa meijän pitäs saada selville Milloin & Miksi yrityskauppa kannattaa toteuttaa taloushallinon alalla. Meidän on myös pitänyt perehtyä ihan perus projektiosaamiseen alkusyksyn aikana.

Jollaki saattaa kiinnostaa kuka se Anssi oikein on niin, ite hyppäsin suoraan toisen vuoden opintoihin Lapin AMK:n Taloushallinon suuntautumisalalle tänä syksynä. Aikasemmin olen Oulussa opiskellu OAMK:ssa. Töissä olen tehnyt ja ollut mukana erilaisissa projekteissa, niin vähän jo syntynyt mielikuvaa mitä se projektityöskentely oikeasti on.

Mie laitoin kasaan sinulle joka meinaat tulevaisuudessa projektissa työskennellä, niin kuusi asiaa mitä ei ainakaan kannata projektissa tehdä. Saat ottaa itselle ylös, niin ei tarvi sitte omissa projekteissa ihmetellä mikä tässä nyt meni pieleen.

Minun kipparoimani projektiryhmä toimii kuin hyvin rasvattu moottori, mutta myös moni asia voi mennä pieleen projektissa jos ei ole tarkkaavaisena. Helposti sitä olettaa, että eihän se ole, kun tehdä homma pois ja sillä sipuli, mutta niin vain sitä tässä alkusyksyn aikana on nämä harhaluulot karissu pois päästä aika nopeasti.

 

1. Lähet soitellen sotimaan

Joku viisas on joskus sanonu, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Mitä sitä turhia suunnittelemaan, kun voi elää hetkessä ja tehä mitä milloinki mieleen sattuu tulemaan. Tai sitte voi nukkua ja alottaa myöhemmin.

Perus maanantain projektipalaveri

 

 

2. Mitä sitä turhaan miettimään mikäs se on se lopputulos

Mukavahan se on vaan puuhastella projektissa ja istua palavereissa. Kyllä sitä lopuksi jonkun punaisen langan keksii niin voipi sanoa, että projekti on onnistunu. Tai sitte voi sanoa että ei me onnistuttu.

Suunnittelu on syytä tehdä huolella

 

 

3. Samahan se on kuka tekkee ja mitä tekkee kuhan joku tekkee

Mitä sitä turhaan sopimaan kuka tekkee mitäkin. Mie en ainakaan ehi tekkeen mittää niin kyllä sen joku muu hoitaa. Ja joku tunnollinen sitte tekkee kaiken ja kaikki projektiryhmässä saapi kiitosta.

Yhteisesti sopimalla pääsee pitkälle

 

 

4. Mie en ainakaan puhu mittään

Ei tänne palavereihin puhumaan ole tultu ja varsinkaan en vastaa puhelimeen tai sähköposteihin. Ja mitä se kenellekkää muulle kuuluu mitä me täällä tehhään. Kyllä se sitte lopuksi sanotaan miten kävi.

Omat ne hulluimmatkin ideat kannattaa aina jakaa

 

 

5. Päällikkö on ä***ö

Ei se osaa mitään, mieki osaisin paremmin. Mitä se kokoaika määräilee, minusta olisi kivempi jos kaikki vois olla päälliköitä tai ei olis päällikköä ollenkaan.

Projektipäällikkö pitää projektihallinnan kunnossa

 

 

6. Kait tämä ihan hyvä on

Mitä sitä turhaan miettimään kesken kaiken onko tämä nyt hyvä vai ei. Kohtahan tämä pittää jo olla valamis niin katotaan sitte kelepaako tämä. Ja aina voijaan esittää että meijän mielestä tämä on tosi onnistunu ja hyvä.

Kun projektin tulos on tavoitteen mukainen on syytä juhlia

 

 

Nämä ohjeet perustuvat meidän elokuussa tehtyihin itseopiskelutehtäviin jossa piti perehtyä projektin onnistumisen periaatteisiin. Tietenki piti kaivaa netistä Projektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Tule tykkäämään meidän projektiryhmän FB-sivusta ja kommentoi onko näissä asioissa mittää järkeä.