Sähköisten laitteiden käyttö porotalouden töissä maastossa

selvitys

Hankkeesta

Porotalouden suurimmat maasto-olosuhteissa suoritettavat työkokonaisuudet ovat juhannuskesällä suoritettava vasojen merkintä ja syyskuun lopulta alkavat poroerotukset, joissa teuraaksi myytävät porot erotellaan eloon jätettävistä siitosporoista. Nämä työt kestävät usein pitkälle tammi-helmikuulle asti. Tässä hankkeessa selvitettiin ja kehitettiin molempiin työkokonaisuuksiin sähköistä tiedonsiirtoa ja apuvälineitä. Jo etukäteen oli tiedossa, että kynnyskysymyksenä tulee olemaan, ei niinkään lämpimänä aikana suoritettava vasanmerkintä, vaan usein kylmissä ja huonoissa sääoloissa suoritettavat poroerotukset, kuinka niihin saadaan tarvittava sähköinen teknologia toimimaan. Lisäksi haasteena porotöissä on alati se, etteivät GSM-verkot toimi usein kovinkaan hyvin päätieverkoston ulkopuolella syrjäseuduilla.

Hanke selvitti muiden maastossa sähköistä teknologiaa käyttävien tahojen välineistöä ja kokemuksia omien mahdollisten ratkaisujen taustaksi. Hanke otti yhteyttä Rajavartiolaitokseen, Metsähallitukseen ja Suomen metsäkeskukseen ja tapasi näiden organisaatioiden asiantuntijat, joilla oli tietoa ja kokemuksia tietokoneiden ja maastopaikannusvälineiden toimivuudesta ammattikuntansa sisällä. Kävi ilmi, että tietyllä tavalla ollaan ´luovassa tilanteessa´, jossa kaikki tahot odottavat, että esimerkiksi teknologia kehittyy entistä paremmin kestämään kylmää tai että kehitetään teknologialle käteviä lämmitysvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat työskentelyn ulkona riippumatta sääoloista tai huonoista tietoliikenneverkoista. Tulos haastatteluista oli, että ääriolosuhteisiin tehdyt kannettavat tietokoneet, tabletit, mahdollistivat kohtuullisen hyvin työskentelyn ulkona myös talvella, jos muuten sääolot ja käytettävät tiedonsiirtoverkko-olosuhteet olivat hyvät, mutta siitä huolimatta monessa organisaatioissa työntekijät olivat itse tehneet ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi tabletteja pystyttiin lämmittämään esimerkiksi moottorikelkan tuottamalla energialla niiden toiminnan varmistamiseksi. Asiantuntijat em. organisaatioissa olivat erittäin tyytyväisiä kuullessaan, että nyt myös porotalous olisi tulossa mukaan ´tilaajakantaan´ uuden teknologian suhteen. He kertoivat, että ehkä näin tarvitsijoiden määrän alkaessa moninkertaistua, teknologian valmistajat alkavat reagoida paremmin kentällä kaivattaviin varmoihin ratkaisuihin, kun kuitenkin oli selvästi nähtävissä tietynlaisen välineistön puute, jonka avulla sähköisten välineiden käyttö olisi parempaa ja varmempaa. Heiltä saatiin idea olla myös yhteydessä teknologian myyjiin ja valmistajiin.

Ensimmäisenä oltiin yhteydessä pieneen paikallisen pohjois-suomalaiseen yritykseen, joka oli tehnyt jo aiemmin edeltä käyvää työtä mm. kännyköiden ja tietoliikenneyhteyksien toiminnan varmistamiseksi maasto-olosuhteissa koneiden avulla liikuttaessa lämmitettävien koteloiden avulla. Kävi ilmi, että tämä pieni toimija oli edelleen suurempaa, hitaammin reagoivaa teollisuutta edellä. Hänellä oli jo valmistellut ajatukset ja ´piirustukset´ siitä, kuinka seuraava askel sähköisten välineiden käyttöön maastossa otetaan, kun käytössä maastossa ei ole enää pelkkä kännykkä vaan myös tabletti. Myös tämä toimija oli hyvillään poronhoidon liittymisestä mukaan tarvitsijoiden joukkoon, sillä hänenkin mukaansa kyse oli vain siitä, että kun kysyntää tulee riittävästi, niin tarjontakin alkaa lopulta reagoida. Hän oli valmis yhteistyöhön poronhoidon kanssa mahdollisessa jatkohankkeessa.

Hanke otti yhteyttä Rovaniemellä maastoliikkumisvälineitä myyviin asiantuntijoihin ja heidän kuulemisensa jälkeen varmistui se, että hankkeen kannatti olla yhteydessä myös Rovaniemellä toimivaan suureen maastoliikkumisvälineitä valmistavaan BRP Finland Oy -yhtiöön. Kun tällä tehtaalla kuultiin, millä asialla hanke oli, hanke sai välittömästi kutsun tulla kertomaan siihen asti kerätyistä tiedoista ja käyttäjien toiveista heidän tuotekehittäjilleen. Palaveri järjestettiin, tietoja vaihdettiin puolin ja toisin ja vaikutelma oli, että jo aiemmin kuullut tahot olivat olleet oikeassa, että kun poronhoitajat alkavat tilata mm. lämmitettäviä tablettikoteloita moottorikelkkoihin ajajan eteen kätevästi sijoitettuna, niin vihdoinkin alkaa jotakin tapahtua. Kaikki, mitä hanke kertoi ja perusteli sähköisten tietoteknisten välineiden käytöstä maastossa, kirjattiin ylös sillä toteamuksella, ettei pelkkä lämmitettävä kännykkäkotelo moottorikelkassa enää riittäne tulevaisuudessa, vaan tarvitaan lisäratkaisuja.

Em. tahoja kuultuaan hanke kehitti nk. teknoboksin poronhoidon käyttöön, sillä ellei sääolojen ja yhteysongelmien varalta ole ratkaistu paliskuntien maastotyöympäristöissä tapahtuva tietoteknologian käyttöä, asiat eivät etene. Boksi on kovamuovinen, ostoskassin vetoinen eristetty laatikko, jossa paliskunnan käytössä olevia maastossa käytettävää tablettia, sen energianlähteinä toimivia akkuja ja muita sähköisiä työvälineitä säilytetään ja josta saadaan energiaa pistokkeiden avulla myös mahdollisesti tarvittaviin muihinkin laitteisiin (esim. viivakoodilukija). Lue lisää boksista täältä

Mobiilisovellus

Hankkeessa kehitettiin valmis Play- ja App store –kaupoista saatava mobiilisovellus. Sen avulla testattiin suunniteltujen mobiilisovelluksen osa-alueiden toimivuutta ilman internet-yhteyttä. Lisäksi se toimii demonstraationa poronhoitoalalle digitalisaation eduista.

Korvamerkit

Korvamerkkihaku yhteydettömään tilaan -ohjelma

Porotalouden digitalisoinnin suunnittelu

Digitalisaation suunnittelutyön tuloksien raportteja. Lue, miten hankkeessa eri osa-alueiden digitalisaation toteuttamista suunniteltiin.

Korvamerkit-ohjelma

Laitteisto

Käyttöliittymä

Järjestelmä ja tietokanta

Tiedonsiirrosta

Opetukset muualta