Mitä tulee ensimmäisenä mieleen yritysostosta ja fuusioitumisesta? Tätä me lähdimme pohtimaan projektiryhmämme kanssa ja saimme hyvinkin monta erilaista ideaa ilmoille. Tavoitteena oli etsiä aiheeseen näkökulma, joka olisi meille mielenkiintoinen ja josta voisimme oppia paljon eri käytännön asioita taloushallinnon näkökulmasta joten päädyimme iänikuiseen kysymykseen että miten määrittää oikea arvo ostettavalle yritykselle. Aiheen tiesimme olevan monimutkainen mutta haasteethan ovat aina mukavia, eikö vain?

Ensiksi pitää kysyä että minkä takia yritys on ostamassa toista yritystä. Halutaanko mahdollisesti vähentää kilpailua ostamalla saman alan kasvava paikallinen yritys vai kenties laajentaa liiketoimintaa toiselle paikkakunnalle. Syitä yritysostoon voi olla tuhansia ja ne kaikki vaikuttaa myös ostavan yrityksen määrittämään arvoon myytävälle yritykselle. Tilanteessa jossa ostettava yritys kilpailee suoraan samoista asiakkaista, voidaan maksaa ns. premium hinta verrattuna tilanteeseen, jossa haetaan maltillista kasvua eri paikkakunnalta tai jopa eri toimialalta, koska yleensä haetaan räjähdysmaista kasvua josta voi maksaa hieman ekstraa.

Mutta miten yritykselle määritetään totuudenmukainen arvo?

Tuohi kannattaa laittaa hyötykäyttöön

 

Suurin osa on varmaan joskus katsonut tv-ohjelmaa Leijonan luola, tai ainakin tietää formaatin perusidean. Yrittäjä kävelee sijoittajien eteen, antaa hintapyynnön omasta yrityksestään ja esittelee liikeidean. Useimmilla yrittäjillä idea oman yrityksen arvosta onkin utopistinen, eikä lähellekään realistista arviota. Tunnepohjaisesti oman kultamunan hintalaputtaminen usein tarkoittaakin sitä, että yrittäjä arvioi yrityksen arvon aivan liian korkeaksi.

Onneksi on olemassa eri arvonmääritysmalleja, joiden avulla voidaan eri tunnuslukujen ja taloudellisten tekijöiden avulla päästä ainakin lähelle totuuden mukaista hintaa. En sano että on olemassa vain yksi ja ainoa oikea tapa laskea yritykselle arvo. Tapoja laskea on varmaankin yhtä monta kuin ostettavaa yritystä, mutta tässä niistä kuitenkin muutama mitä 3J Consulting on listannut.

• • • Markkinaperusteinen arvonmääritys

Tässä lähdetään vertaamaan jo tapahtuneita yrityskauppoja samalla toimialalla. Maksettua kauppahintaa verrataan eri tunnuslukuihin ja sitä kautta määritellään ostettavan yrityksen arvo. Jos esimerkiksi yritys X on myyty hintaan 500 000 euroa, ja talouden tunnusluvut on lähellä toisiaan esimerkiksi liikevaihdon ja liikevoiton osalta, on helppo päätyä samanlaiseen hinta-arvioon. Haasteena tässä on, että on mahdollisesti hankalaa löytää maantieteellistä vertailukohtaa, joka myös vaikuttaa hintaan. Esimerkiksi samat tunnusluvut omaavat yritykset Helsingissä ja Kemissä ovat eri arvoisia, koska luonnollisesti Helsingin markkinat ovat isommat ja tilaa kasvulle on enemmän.

 

• • • Kustannusperusteinen arvonmääritys

Tätä mallia käytettäessä mietitään sitä, että kuinka paljon tulisi itselle kustantamaan rakentaa samankaltainen yritys alusta alkaen. Pitää ottaa huomioon työvoiman rekrytointi kustannukset, IT-ohjelmistot, asiakashankinta, toimitilojen hankinta jne.  Substanssiarvona tässä toimii myytävän yrityksen käypä tasearvo, eli että mitä yrittäjä saisi itselleen maksettuaan pois velkansa ja myymällä omaisuutensa pois.

 

• • • Tuottoperusteinen arvonmääritys

Perusteena on arvo mitä yritys tuottaa omistajalleen. Tunnuslukuina käytetään historiallista tuottoarvoa sekä odotettua tuottokehitystä. Isoon merkitykseen tulee yrityksen sisäiset laskentatoimet, joihin voidaan verrata kehitystä kuten yrityksen laatima budjetti, sekä markkinan yleinen kehitys. PK-yritysten kehitystä on hankala lähteä ennustamaan, joten tämä laskentatapa saattaa tuottaa hyvinkin monta erilaista hinta-arviota eri yrityksille.

 

• • • Niin sanottu Cents on the dollar- menetelmä

Acuitymag listaa tämän menetelmän yhtenä suosituimpana laskentatapana nimenomaan juuri tilitoimisto yrityksille. Tässä nimensä mukaisesti maksetaan liikevaihdosta kerroin. Esimerkkinä yritys X, jonka liikevaihto on 300 000 euroa josta maksetaan kertoimella 0.7, joten loppusummaksi jää 210 000 euroa. Tähän tietenkin vaikuttaa monta eri tekijää, esimerkiksi yrityksen maantieteellinen sijainti, henkilöstön osaaminen, yrityksen omaisuus jne. Mitä vakavaraisempi yritys, sitä isompi kerroin yleisesti maksetaan.

Arvonmääritysmallit ovat vain yksi tekijä kun aletaan miettimään yrityksen rahallista arvoa ostotilanteessa. Palataan muihin teemoihin seuraavassa postauksessa ja meidän podcastissamme.
Tässä kevyt pintaraapaisu yrityksen arvonmäärittämisen menetelmistä. Tuohigroupin ensimmäinen podcast- jakso julkaistaan ensiviikolla jossa paneudutaan samoihin teemoihin, joten kannattaa ottaa meidän somet haltuun @tuohigroup.

-Elias/Tuohigroup