Juuso Toivolan haastattelu

Juuso Toivola – ”Yhteistyöllä tuloksiin”

28.4.2022 Urheiluopisto Santasport, Rovaniemi

Monelle lappilaiselle Juuso Toivola ei ole vieras nimi. Sympaattinen Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja istui alas Arctic Sport -hankkeen Leo Hokan kanssa keskustellakseen Pekingin talviolympialaisista, ennen aikaisesta siirtymisestään naisten päävalmentajaksi sekä tulevaisuuden näkymistään jääkiekon parissa.

1. Pekingin talviolympialaisissa siirryit kesken turnauksen apuvalmentajasta päävalmentajaksi ennenaikaisesti. Mitä ajatuksia ja tuntemuksia tämä äkillinen muutos herätti?

Muutos oli äkillinen ja hyvin yllättävä, ennen kisoihin lähtemistä asia ei käynyt edes mielessä. Tilanne myös jännitti, sillä arvokisoissa pelataan onnistumisesta ja menestymisestä. Jos ei olisi jännittänyt oltaisiin väärässä paikassa.

Turnauksen aikana tuli mietittyä, miten itse onnistun, miten joukkue onnistuu ja miten yhdessä onnistumme. Tilanne vaati siinä hetkessä paljon, mutta myös mahdollisti paljon – se on ns. ”väistämätön mahdollisuus”. Vaikka haastava tilanne pysäytti, ei asiaa voinut jäädä miettimään liikaa, vaan oli ”vedettävä laivaa eteenpäin” harjoitusten ja normaaleiden arkiruutiinien kautta.

Naisten maajoukkueen johtaminen olympialaisissa oli myös suuri kunnia etenkin näin hienojen ja ammattimaisten pelaajien ja valmennusryhmän kanssa, johon median toiminta kisojen aikana ja myös ennen kisoja toi vielä omat haasteensa ja paineensa.

2. Pekingin turnaus oli alkuun tuloksellisesti haastava, mutta loppua kohden tulokset paranivat. Miten tilanne käännettiin päälaelleen?

Vaikka Pasi Mustosen poistuminen kisoista henkilökohtaisista syistä oli tunteellinen juttu, oli meillä rakennettu joukkueeseen hyvä, luottavainen ja positiivinen ilmapiiri. Meidän ei kannattanut alkaa muuttaa mitään, vaan yksinkertaistaa ja selkeyttää asioita mitä olimme tehnyt ja mikä on meidän ”ydinjuttu” millä tilanne käännetään. Tarvitsimme vapauttaa joukkueessa olevaa tunnetilaa ja voimaa, sekä luoda uskoa tekemiseen.

3. Jatkona edelliseen kysymykseen mitä Pekingin tilanteesta voi oppia?

Pitää luottaa ja uskoa omaan ammattitaitoon joukkueena ja yksilöinä. Ihmiset tykkäävät, että heihin luotetaan ja uskotaan mitä ollaan tehty, antaa tämän näkyä, että me osataan ja pystytään – ”onnistumiset ruokkivat onnistumisia”.

4. Tuloksellisesti kolmas sija olympialaisissa on hieno suoritus. Saavutettiinko tällä asetettuja tulostavoitteita turnauksessa?

Jääkiekkoliiton maajoukkueiden tavoitteena arvokisoihin lähdettäessä on mitalipelit. Suuri yleisö sen sijaan odottaa vähintään mitalia. Joukkueen asettama tavoite oli saavuttaa mitali, mikä myös saavutettiin.

5. Kokonaisuudessaan minkälainen kokemus Pekingin talviolympialaisista muodostui?

Lähtötilanne oli haastava muun muassa Koronan luomien haasteiden takia. Käytännössä tämä näkyi jo ennen kisoja kuplaolosuhteina, mikä jatkui tiukkine protokollineen läpi turnauksen paikan päällä. Tämä teki turnauksesta pitkän ja raskaan reissun, mutta se oli myös mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus.

6. Mitä tavoitteita olet asettanut itsellesi ja/tai joukkueellesi päävalmentajapestisi aikana?

Joukkueena tavoitteita ei ole vielä ehditty asettaa, ensimmäinen leiri on vasta toukokuussa. Kuitenkin puhetta on ollut kirkastaa mitalin väri. Isomman mittakaavan tavoitteena on saavuttaa ja ohittaa Pohjois-Amerikkalaiset, jotta mitalia päästään kirkastamaan.

Henkilökohtaiselle tasolla tavoitteenani on luoda selkeä kuva mitä kohti ollaan menossa ja millä toimenpiteillä sinne mennään. Selkeä toiminta saavutetaan luomalla hyvä, luottavainen ja energinen toimintaympäristö.

7. Missä asioissa haluaisit vielä kehittyä valmentajana?

”Johtaminen on mielenkiintoinen ja haastava asia”. Miten toimin joukkueen kokonaisuuden johtajana? Myös saada hyödynnettyä muiden valmennusryhmän jäsenten ammattitaitoa parhaalla mahdollisella tavalla. ”Viisaus ei ole päävalmentajan yksinoikeus tai velvollisuus, vaan teemme tätä yhdessä”. Päävalmentaja kuitenkin viimekädessä päättää asioista. Yhteistyö ruokkii myös ilmapiiriä positiiviseen suuntaan.

8. Miltä mielestäsi näyttää naisjääkiekon tulevaisuus Suomessa?

”Haluamme Kanadan ja USA:n tasolle”. Realiteetit ovat jo olemassa kansallisesti. Keinot heidän voittamiseen tulee löytää turnauksissa ja yksittäisissä peleissä. Tätä tavoitetta kohti päästään itsensä haastamisella arjessa harjoittelun ja sarjapelien osalta, millä myös saadaan sarjapelien ja maaotteluiden välistä eroa kavennettua.

Maajoukkuepelaajien pitäminen Suomen liigassa on tärkeää. Minulla on myös rooli naisten liigan toiminnan kehittämisessä. Missä tulee mahdollistaa pelaajien arkisen toiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen. Arvostuksen lisääminen naisjääkiekkoa kohtaan on oleellista, eikä pelkästään rahallisesti. Asiaan kuuluu valmennuksellinen toiminta, ympäristö sekä maksuttomuus ja hyvät olosuhteet.

9. Entä Lapissa?

Meillä tulee olla yhteinen tahtotila, että Lapissa on ja pysyy joukkue liigassa. ”Yhteistyöllä tuloksiin”. Nykyisellään toimintaympäristö Rovaniemellä on laadukas puitteista valmennukseen. Tällä luodaan motivaatiota ja kannustetta lappilaisille tyttökiekon harrastajille tekemään työtä huippua kohden. Seurajoukkueet, kun saisi mahdollistamaan tyttökiekon harrastamisen paikkakunta tasolla ja seurayhteistyön avulla saataisiin pelaajia kehitettyä. Alueellisesti pelaajia on vähän, minkä vuoksi yksi joukkue liigassa on realistista.

10. Sinulla on kahden vuoden sopimus naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana ja optio kahdesta lisävuodesta. Oletko jo miettinyt aikaa tämän jälkeen mitä Juuso Toivola tekee tulevaisuudessa?

Tavoitteeni on olla 4 vuotta, jonka aikana johtaa joukkue olympialaisissa parhaaseen tulokseen. Hallitsen itseni ja tilanteen, ja olen saanut tehdä sellaisen työn minkä seurauksena tulee tulos (välierän voitto olympialaisissa). Vaikka kyseessä on tulosurheilua, yritän olla sinut itseni kanssa, kävi niin tai näin. Tulokset eivät kuitenkaan määritä ihmisarvoani vaan pysyn samana ihmisenä. Tämän jälkeen katsotaan, miten toimitaan. ”Pitää olla rehellinen itselleen, ja toisille”