Kohti onnistunutta projektiviestintää

Tiedätkö minut? Nyt kun herätin huomiosi, voin siirtyä itse aiheeseen. 

Some-aikakaudellamme yritykset, bloggaajat, somepersoonat… kaikki kilpailevat huomiosta. Sosiaalinen media on tulvillaan julkaisuja, mainoksia, twiittejä, irtonaisia lauseita, videoklippejä. 

Nykyisten arvioiden mukaan näemme pelkästään yritysten mainoksia useita tuhansia päivässä. Osan tästä tietotulvasta annamme vilistä ohi silmiemme sen enempää piittaamaatta sen sisällöstä. Suurin osa meistä tekee ensimmäisen viidentoista sekunnin aikana päätöksen, kiinnostaako artikkeli meitä vai ei. Kuvien kohdalla puhutaan kestoltaan silmänräpäytyksestä.

Tämän takia julkaisun aihe, otsikko, slogan tai ulkoasu eli koko jutun pointti tulee herättää lukijan mielenkiinto jo ensisekunneilla. Muutoin se saa swaipin. Sama kohtalo odottaa myös projektia, joka ei viesti oikeilla keinoilla. Kannattaako projekti, josta kukaan ei kuule tai jota kukaan ei muista? Ei tietenkään.

Kohderyhmien tavoittaminen on haastava tehtävä.

 

 

Miten saada omat kohderyhmät kiinnostumaan projektin sisällöstä?

Miten viestin tuloksista?

 

Projektiviestinnässä on kyse mielenkiinnon herättämisestä aiheeseen sekä tulosten esittämisestä helposti omaksuttavalla ja asianmukaisella tavalla. Projektin aihe tai tulokset ei välttämättä kiinnosta kaikkia ihmisiä, mutta tarkoituksena on kuitenkin tavoittaa ainakin omat kohderyhmät suuresta massasta. Tämä ei ole helppoa, sen voin omasta kokemuksestani sanoa. Siihen on kuitenkin olemassa resepti, jonka kerron seuraavaksi.

Viestintäsuunnitelma on onnistumisen ydin. Kuten kliseinen sanonta antaa tärkeimmän pointin: hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Suunnitelma rakentaa polun kohti tavoitteita ja tuloksia. 

Kohderyhmän huomioon ottaminen. Ilman tarkasti määritettyä kohderyhmää viestinnän tavoite ja sisältö on hankala kiteyttää. Blogipostauksessaan Hanna Alin korostaa sitä, että viestinnän tulee olla tavoitesidonnaista ja hyötynäkökulmasta ajateltua. Monikanavaisuus mahdollistaa sanoman välittymisen tehokkaasti.

Avoin ja vuorovaikutteinen viestintätapa vapauttaa keskustelun. Keskustelua herättävä ja vuorovaikutusta synnyttävä avoin viestintä luo tarttumapinnan ulkopuolisiin sidosryhmiin. Nykyään puhutaan paljon myös työntekijälähettilyydestä, jonka ideana on organisaatioviestinnän ulottuminen työntekijöiden omiin verkostoihin. Avoin viestintä edistää sidosryhmien välistä ryhmäytymistä. Näiden lisäksi valokuvat projektin elinkaaren varrelta kiinnostavat useita ja niiden avulla on helppo kertoa projektin tarina. 

Aikataulu tavoitteiden takana. Julkaisuaikataulu sitouttaa kohderyhmiä. Yhdistämällä tämän mielenkiintoiseen sisältöön, luot sitoutuneita seuraajia. Projektiviestinnän kokonaisuus rakentuu pienistä palasista, jotka johtavat kohti lopputulosta.

Vuorovaikutteinen viestintä antaa seuraajia.

 

Case Tuohi Group

Ajankohtaisuus ja hyödyllisyys olivat ensimmäisiä ajatuksia, kun ryhmämme alkoi rakentamaan projektisuunnitelman painopisteitä. Yrityksen arvonmääritys on ajankohtainen teema aloilla, joilla tehdään paljon yrityskauppoja. Kyseessä on myös haastava ja mielipiteitä jakava aihe, sillä menetelmiä ja näkökulmia löytyy monia. Koemme, että tilitoimistoalan yritysjohtajat ovat kiinnostuneita projektimme tuloksista juuri näiden syiden vuoksi.

Tuohi Group -nimi tulee synonyymistä sanalle raha. Haluamme kohderyhmämme muistavan ja projektimme tavoitteen sloganeista “Tuohi taipuu moneksi” ja “Määritä arvo tuohellesi”.

Projektiryhmämme tuotos rakentuu Tuohipodi-podcastin ympärille. Säännöllinen episodien julkaisuaikataulu sitouttaa kohderyhmiämme kuulemaan projektin edistymisestä. Podcast on viestintämuotona myös muista poikkeava ja nykyaikainen. Haastavaa siinä on kuitenkin seuraajien hankkiminen, joten yritämme mainostaa sitä somekanavien kautta. Viestintätyylimme keskittyy rentoon, mutta asialliseen tyyliin, joten sitä voi kuunnella kuka tahansa. Instagram-tilimme toimii pääosin päivityskanavana ja kohderyhmämme, tilitoimistoalan yritysverkoston tavoituskanavana.

Yhteistyön kautta priimaa

Nostan vielä lopuksi esimerkin onnistuneesta projektiviestinnästä. Miltei tunnetuin viime aikoina toteutettu hanke on uutisistakin tuttu Uusi Lastensairaala -hanke, joka valmistui syksyllä 2018. Suuri hanke vaati yhteistyötä usean eri sidosryhmän välillä. Projektitoiminta 1/2019 -lehdessä mainittiin, kuinka avoin viestintä edisti projektin toteutumista, sillä se loi ratkaisukeskeisen ilmapiirin. Yhteistyö olikin yksi syistä, jonka perusteella Uusi Lastensairaala -projekti valittiin Vuoden projekti 2018 -palkinnon voittajaksi.

Monikanavainen viestintä on myös mielestäni yksi avaintekijöitä projektiviestinnän onnistumiseen, sillä näinkin suuri hanke kiinnostaa erilaisia ryhmiä. Hanke oli esillä useissa eri somekanavissa, joissa hankkeen editymisestä päivitettiin säännöllisesti ja mielenkiintoisin kuvin.

Onnistuneen viestinnän saldo? Projekti ennenaikaisesti päätökseen ja lukuisat kunniamaininnat. Toivottavasti Tuohi Groupistakin kuullaan vielä samaan sävyyn. 🙂

 

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *