Arvonmäärityksen haasteet: mistä on kyse?

Arvonmääritys. Ei mikään sanahirviö, mutta mielestäni paljon asiaa kiteytettynä yhteen sanaan. Aloittaessamme yritysfuusioon liittyvää lukukausiprojektiamme, taisi ryhmästämme olla minä, joka ehdotti tämän yritysostoprosessin kriittisen vaiheen käsittelyä. Mitkä tekijät ovat vaikuttamassa yrityksen arvon suuruuteen? Se on projektiryhmämme Tuohi Groupin tavoite selvittää. Lähtökohtana on yrityksen ostajan näkökulma. Tutustumme tässä blogissa niihin syihin, miksi arvonmäärittäminen aiheuttaa monille harmaita hiuksia.

Yritysosto on monivaiheinen tapahtuma, jonka keskiössä on kauppahinta. Se jää ainakin yleensä yrityskauppoja käsittelevistä uutisista mieleen. Kauppahinta määrittää käytännössä yrityksen markkina-arvon, sillä sen ovat sekä myyjä että ostaja hyväksyneet. Kaikenlaisia muita, teoreettisia yritysarvoja voidaan selvittää erilaisilla arvostusperiaatteilla ja -menetelmillä. Asiantuntijoiden toteuttama arvonmääritys (ainakin toivottavasti) antaa suuntaa todennäköiselle markkinoiden arvostustasolle ja rakentaa polkua kohti kauppojen hierontaa.

Yrityksen arvonmääritys on pääosin matematiikkaa.

Sitten itse asiaan. Yrityksen arvonmääritys voi olla yksi yritysomistajien tai analyytikkojen kenties haastavimmista tehtävistä, sillä arvonmäärittäminen on monimutkaista eikä siihen ole ainoaa oikeaa vastausta. Siitä huolimatta se on äärimmäisen oleellinen asia. Arvonmäärityksen ongelmat tähdentyvät yritysostotilanteessa, jossa kaupan molemmat osapuolet esittävät oman näkemyksensä asioista. Joskus jopa päinvastaiset.

Ensiksi, perinteisten arvonmäärityksen lähestymistapojen hyödyntäminen sellaisenaan ei sovellu yrityskontekstiin, sillä ne ikään kuin olettavat jonkinlaista vakautta. Ryhmämme jäsenistä Elias kuvailee niitä esimerkein blogissaan Yritysoston aapinen.

Perinteisiä lähestymistapoja siis ovat:

  1. Markkina-arvoperusteinen lähestymistapa
  2. Kustannusarvoperusteinen lähestymistapa
  3. Tuottoarvoperusteinen lähestymistapa

Näitä ovat sekoittamassa epäviralliset, toimialakohtaiset peukalosäännöt ja menetelmät sekä lisäksi lakisääteiset asiat ja viranomaisohjeet, kuten Harri Seppänen kuvailee kirjassaan Yrityksen arvonmääritys (2017). Arvonmäärityksen perusperiaatteisiin voit tutustua myös 3J Consulting:n kirjoittamassa oppaassa.

Riittävätkö nämä? Eivät aivan. Lähetymistavan valitsemisen jälkeen tulee analysoida niin yritykseen kuin markkinoihin, mutta myös arvonmääritysprosessiin liittyvä epävarmuus (risk factor). Riskiprofiilien sovittamisen puute johtaa väistämättä virhearvioihin, sillä markkinoilla saattaa tapahtua. yhtä sun toista. 

Tiivistettynä:

Teoreettisesti yrityksen arvo ja markkina-arvo määräytyvät yrityksen omistajien yrityksestä tulevaisuudessa saamien kassavirtojen nykyarvona. Yrityksen arvoon vaikuttavat myös sen kannattavuus ja kasvu sekä liiketoiminnan riski. Käytännössä yrityksen arvo joudutaan estimoimaan eli arvioimaan. Arvo perustuu arvonmäärittäjän (omistajan tai asiantuntijan) tekemään arvonmäärityksen. Se on arvonmäärittäjän objektiivinen mielipide yrityksen, sen koko liiketoiminnan arvosta. Arvioituun arvoon liittyy lähes aina epävarmuus arvion tarkkuudesta ja luotettavuudesta, mikä tekee tästä kaikesta hankalaa.

Seuraavassa blogipostauksessa tutustutaan yksityiskohtaisemmin esittämiini asioihin. Muistakaa seurata projektimme edistymistä sosiaalisessa mediassa, erityisesti Instagramissa @tuohigroup. Luvassa on muun muassa podcast-sarja, jossa käsitellään tilitoimistoihin sovellettavia arvonmääritysmalleja esimerkeillä varustettuna. Kiitos ja palataan seuraavassa postauksessa!

Erik/Tuohi Group

Please follow and like us:

Tags: , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.