Tekijät:
Mirka Hienonen, Tieto- ja viestintätekniikan insinööri, Lapin AMK, toimii hankkeessa osatoteuttajan projektipäällikkönä, tekoälyasiantuntijana ja osatoteutuksen koordinaattorina
Virva Jääskeläinen, sosionomi (AMK), Valo-Valmennusyhdistys ry, toimii hankkeessa kehittäjäkoordinaattorina
Anne Puro, PsM, työ- ja organisaatiopsykologi, lehtori, Lapin AMK, toimii hankkeessa vaikuttavuusarvioinnin, työhyvinvoinnin ja eettisyyden asiantuntijana
KITT-hankkeen ensimmäiset pilotit - havaintoja, oppeja ja kehittämisen suuntia
Hanke toteutti elo-lokakuussa 2026 pilotit kolmen yhteiskunnallisen organisaation kanssa. Organisaatioista osallistui pilottiin yhteensä 15 henkilöä. Organisaatiot valittiin pilotin ensimmäiseen vaiheeseen raportoidun tekoälyosaamisen, koon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman monipuolinen joukko organisaatioita ja osallistujia, jotta saisimme riittävästi tietoa hankkeessa toteutettavan toimintamallin koostamista varten.
Digitaalisen toimintamallin tarkoitus on tarjota erilaisille ja erikokoisille organisaatioille tietoa, työkaluja ja tukea, joiden avulla ne voivat vahvistaa generatiivisen tekoälyn osaamistaan ja integroida tekoälyä tarkoituksenmukaisesti osaksi toimintaprosessejaan.
Huomioita piloteista
Pilotit järjestettiin online-muotoisesti siten, että jokaisella osallistujaorganisaatiolla oli mahdollisuus osallistua kolmeen työpajaan ja varata aika halutessaan kahteen henkilökohtaiseen sparraukseen. Sparrauksiin oli mahdollista osallistua yksilö- tai organisaatiotasolla.
Ensimmäinen, generatiivisen tekoälyn ja työhyvinvoinnin perusteita käsittelevä työpaja ja aloitustilaisuus oli yhteinen kaikille osallistujille. Työpaja antoi tietoperustan ohella mahdollisuuden keskustelulle ja vertaisoppimiselle organisaatioiden välillä.
Toinen ja kolmas työpaja toteutettiin organisaatiokohtaisesti. Toinen työpaja keskittyi työhyvinvointiin ja tekoälyn eettiseen ja kestävään käyttöön. Kolmas työpaja toteutettiin joustavasti siten, että osallistujat saivat valita kolmesta teemasta osaamistasonsa ja tarpeidensa mukaan. Valittavia teemoja olivat perusteiden syventäminen, tekoälyn offline-mallit tai tekoälyagentit ja niiden toiminta. Toisen ja kolmannen työpajan jälkeen organisaatioilla oli mahdollisuus osallistua sparrauksiin, joissa keskityttiin organisaation ja yksittäisten työntekijöiden esille nostamiin aiheisiin.
Kuvio 1. Kaavio toimintamallien eroista – Kuva luotu tekoälyllä (ChatGPT)
Keskeistä toimintamallien kahdessa versiossa on, ettei kevytversio ole tarkoitettu ainoastaan tekoälyn käytön aloittelijoille. Se soveltuu myös organisaatioille, joilla on jo ennestään tekoälyosaamista ja yhteiset pelisäännöt selvillä, mutta jotka tarvitsevat käytännönläheisen mallin toimintansa tueksi ilman laajempaa perehtymistä tekoälyn teknisiin taustoihin. Kevytversio tarjoaa siten joustavan tavan ottaa käyttöön tai yhtenäistää toimintatapoja ilman tarpeetonta ajallista tai henkilöstöresurssien kuormitusta.
Intensiiviversio puolestaan tarjoaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen perusteellisemmin ja muodostaa kattavampi käsitys generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksista, rajoituksista ja erilaisista hyödyntämistavoista. Laajempi kokonaisuus palvelee organisaatioita, jotka haluavat syventää osaamistaan ja arvioida tekoälyn käyttöä myös teknisestä näkökulmasta.
Vertaisoppiminen pilotin toiminnassa
Vertaisuutta hyödyntävä yhdessä oppiminen toteutui pilotin aikana kolmella eri tavalla (Kuvio 2).
Kuvio 2. Vertaisoppimisen tasot pilotin toiminnassa
Pilottiorganisaatioiden ja hanketoimijoiden yhdessä oppiminen toteutui kaikissa työpajoissa ja sparrauksissa. Työpajoissa ja sparrauksissa hanketoimijat jakoivat asiantuntijatiedon lisäksi kokemustietoansa tekoälyn käytöstä ja sen herättämistä ajatuksista. Toimimalla osallistujien kanssa vertaisen roolissa tuotiin tilaa yhteiselle pohdinnalle ja kannustettiin osallistujia jakamaan omia kokemuksiaan. Oppiminen on ollut vastavuoroista ja myös hanketoimijat ovat voineet laajentaa omaa asiantuntijuuttaan.
Pilottiorganisaation henkilöstön ja johdon yhteinen kehittämis- ja oppimisprosessi toteutui erityisesti yrityskohtaisesti räätälöidyissä sparrauksissa ja kolmannessa työpajassa. Myös toisessa työpajassa oli keskeisenä osana pilottiorganisaation osallistujien ryhmäpohdinta kehittämiskohteista työhyvinvointia ja eettisyyttä edistävässä tekoälyn käytössä.
Ensi vuonna toteutetaan useampien organisaatioiden yhteisiä työpajoja, pilotoidaan digitaalista KITT-verkostoalustaa sekä järjestetään kolme vertaisoppimisen työpajaa.
Yhteenveto
Ensimmäiset pilotit osoittivat, että tekoälyn vastuullinen käyttöönotto edellyttää teknisen osaamisen lisäksi yhteistä keskustelua, käytännön kokeiluja ja organisaation tarpeisiin sovitettuja pelisääntöjä. Piloteista saadut kokemukset ohjaavat toimintamallin jatkokehittämistä vuoden 2027 aikana. Samalla vahvistamme vertaisoppimista ja etsimme yhdessä organisaatioiden kanssa tapoja hyödyntää tekoälyä vastuullisesti, kestävästi ja työhyvinvointia tukien.



