Yleistä
Lapin Kehittäjäkoulu-hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinjasta 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ja tarkemmin sen erityistavoitteesta 9.1: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2018-31.12.2020.
ESR-hankkeessa kaikilta toimintoihin osallistuvilta henkilöiltä kerätään seurantatietolomakkeet. Lisätietoja Rakennerahastot-sivustolta.
Mikä YAMK?
Hankken toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-yksikkö.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK-tutkinnot) tarjoavat ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille ja ko. tutkintojen alalta vähintään kolmen vuoden työkokemuksen omaaville henkilöille mahdollisuuden syventää ammatillista osaamistaan. Käytännössä YAMK-tutkintokoulutukseen hakeutuvat ovat työelämässä eri aloilla työskenteleviä henkilöitä, jotka tavoittelevat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon myötä aiempaa parempaa asemaa työelämässä joko hakeutumalla esimies- ja kehittämistehtäviin nykyisellä työpaikallaan tai hakeutumalla uusiin tehtäviin eri organisaatioissa. YAMK-tutkinnolla on siten vahva rooli työelämässä jo olevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden ammatillisen uran siirtymävaiheiden mahdollistamisessa.
YAMK-tutkinnot ovat työelämän kehittämiseen tähtääviä tutkintoja, joiden opinnot toteutetaan läheisessä yhteydessä työelämään. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat työelämässä tyypillisesti mm. kehittäjiksi, esimiehiksi ja muutosjohtajiksi. (OKM 2015; Lampinen & Turunen 2015.) YAMK -tutkinnot vertautuvat työmarkkinoilla yliopistojen maisteritutkintoihin ja antavat niin ikään ylempään korkeakoulututkintoon liittyvän pätevyyden (Rauhala 2012.) Suoritettujen YAMKtutkintojen kasvuvauhti on ollut viimeisten vuosien ajan tasaista, tutkintomäärien kasvaessa vuosittain noin 200 suoritetulla tutkinnolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön KT2020 -raportin mukaan tarve ja mahdollisuuksia tätä ripeämpään YAMK-tutkintosuoritusten määrän kasvuun on olemassa. Raportissa esitetään, että YAMK-tutkintotavoitteeksi asetetaan 4500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärä kaksinkertaistetaan nykytilaan verrattuna. (OKM 2015.)
Mihin tarpeeseen Lapin Kehittäjäkoulu-hankkeella vastataan?
Suomalaisesta työelämästä keskusteltaessa korostetaan usein urapolkujen moninaisuutta. Sellaista, joka mahdollistaa monimuotoiset ja vaihtelevat työtehtävät, joissa yksilö saa käyttää osaamistaan monipuolisesti, ja tuota osaamista voi ja tulee koko ajan hankkia lisää. Työelämän moninaistuminen muuttaa myös korkeakoulutettujen työelämässä tarvittavia uravalmiuksia. Vaikka päävastuu uravalmiuksien kehittymisessä onkin yksilöllä itsellään, luovat korkeakoulut ja työelämä puitteet yksilön sujuvalle ja joustavalle urapolulle. Tähän liittyen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -koosteessa tuodaan esille tarve sellaisille joustaville ja yksilöllisille opintopoluille, jotka mahdollistavat digitaalisuutta hyödyntäen jatkuvan oppimisen ja osaamisen vastaavuuden muuttuvan työelämän tarpeisiin. (Hyötynen & Tynkkynen 2014; Kiviniemi, Rajakangas & Kuorikoski 2018.) Edelleen Opetus- ja kulttuuriministeriön visio kehottaa Suomea koulutustason nostoon. Kyseinen kehotus liittyy korkeakoulutusta koskevaan huoleen Suomen vajottua koulutustason osalta alle OECD-maiden keskiarvon. Lapin Kehittäjäkoulu-hankkeella vastataan edellä esitettyyn tarpeeseen ja haasteisiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kontekstissa.
Luonteeltaan YAMK-tutkinnot voivat olla joko syventäviä tai monialaisia. Suurin osa suomalaisten ammattikorkeakoulujen järjestämistä YAMK-koulutuksista on syventäviä, jolloin aiemmin suoritettu AMK-tutkinto määrittelee sen, mihin koulutusohjelmaan kukin opiskelija on soveltuva osallistumaan. Esimerkiksi tekniikan alan ammattilaisille on siten omat YAMK-koulutusohjelmansa ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan osaajille omansa. Lapin Kehittäjäkoulu-hankkeessa koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan aiempaa monialaisempina. Näin opinnot mahdollistavat opiskelijoille entistä vahvemman asiantuntemuksen esimerkiksi monialaisten tiimien johtamis- ja kehittämistehtäviin. Samalla monialaisuus ja poikkitieteellisyys tukevat opiskelijoiden oman osaamisen kehittämistä tulevaisuuden osaamistarpeita ajatellen. Hankkeen toimenpiteillä mahdollistetaan lisäksi opiskelijoiden entistä joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut luomalla opintoihin valinnanmahdollisuuksia virtuaalisen opintotarjottimen avulla sekä kehittämällä työn opinnollistamisen käytäntöjä ottamalla huomioon aiempien syventävien opintojen (EQF7-taso) suorittamisen ohella opiskelijan työelämässä saavuttama oppimisen taso.
Lapin Kehittäjäkoulu-hankkeessa opiskelua kehitetään tiiviissä yhteistyössä korkeakoulun sidosryhmien eli opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Tähän liittyen hankkeessa otetaan systemaattisesti mukaan opiskelijoiden, yritysten, julkisten organisaatioiden ja kolmannen sektorin edustajia YAMK-koulutusten kehittämis- ja opetustyöhön. Tässä yhteydessä opiskelijat verkostoituvat opintojensa aikana kansallisiin ja kansainvälisiin työelämätoimijoihin. Lapin Kehittäjäkoulun toiminnot pilotoidaan monialaisessa YAMKin Digiajan palvelujohtaminen-tutkintokoulutuksessa.
Mitä hankkeella tavoitellaan?
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa opiskelijalähtöinen, monialainen ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä YAMK-tutkintokoulutusmalli. Erityisenä tavoitteena on tukea ja edistää työelämässä olevien korkeasti koulutettujen henkilöiden ammatillisia siirtymävaiheita (uusiin työtehtäviin horisontaalisesti tai vaativampiin työtehtäviin vertikaalisesti) lisäämällä opiskelijalähtöisyyttä ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) tähtäävissä opinnoissa. Tämä tavoite sisältää opiskelijoiden opintopolkujen yksilöllistämistä ja joustavoittamista sekä opintojen työelämälähtöisyyden lisäämistä. Edellisiin sisältyen tavoitteena on muodostaa vaihtoehtoisiin opintokokonaisuuksiin perustuvia toimintamalleja koskien virtuaalista opintotarjotinta, kansallisten ja kansainvälisten työelämä- ja opetustoimijoiden osallisuuteen perustuvaa Visiting-professors -toimintaa sekä työtehtäviin ja soveltuvaan harrastuneisuuteen perustuvaa työn opinnollistamista.