Month: March 2020

Sometrendit 2020

Tiistai-iltapäivän agendalla meillä oli kuunnella Emmi Lehtomaan Somekupla -podcastin jakso “Vuoden 2020 sometrendit” ja pohtia sen pohjalta kyseistä aihetta. Lehtomaa tituuleeraa itseään Instagram-valmentajaksi ja some-manageriksi joten varmasti hänellä annettavaa aiheeseen riittää!

Lehtomaa kokoaa 5 merkittävimmän sometrendin listan näin:

          1. Podcastit
          2. Selkeästi erottautuva sisältö
          3. TikTok
          4. Aidomman sisällön luominen
          5. Nanovaikuttajat

Oikeasti?! Katsotaanpa vähän lähemmin.

Podcastien suosio sisältömuotona on kasvamaan päin näin multitaskaamisen aikakautena. Kuunneltavan sisällön kuluttaminen kun on varsin helppoa samalla kun tekee jotakin muuta. Jotenkin kuitenkin koen tämän vähän erikoiseksi trendiksi, mielestäni podcast sisältönä nyt ei vain sovi ihan kaikkeen viestintään.

Hassua omalla kohdallani on se, että esimerkiksi videosisältöjä kulutan usein pelkästään kuuntelemalla, mutta jostain syystä podcastit eivät ole minua vielä aivan mennessään vieneet.

(Paitsi Auta Antti!)

Selkeästi erottuva sisältö on kyllä asia joka itseenikin kolahtaa ja lujaa. Someviestijällä tulee olla rohkeutta tuottaa sellaista sisältöä, jota muut eivät tee. Persoonallisuus vie todella pitkälle! Mutta onko se trendi vai edellytys..?

TikTok on minulle kanavana todella vieras, en ole ikinä kirjautunut alustalle, enkä sen koommin tutkinut, miten se toimii. Mutta itsekin olen kyllä todennut, että se kasvaa valtavasti koko ajan ja nousee kanavana esille tosi monissa yhteyksissä. Lisäksi esimerkiksi Instagramissa usein tulee vastaan TikTokissa tuotettua sisältöä. Ehkäpä vanhan pitää tännekin taipua. Ainakin kurkkaamaan!

Aidomman sisällön luomisen merkityksen kasvaminen pitäisi saada minut innostumaan aivan älyttömästi, sillä minulla ei ole teknistä osaamista täydellisen sisällön tuotantoon, mutta kyllä minä kuitenkin vielä itse mieluummin sitä todella viimeisen päälle hiottua kuvasisältöä esimerkiksi katson. Vaikka tietyllä tavalla esimerkiksi vaikuttajakulttuurin kasvaminen madaltaa kynnystä markkinoinnin ja kulutustottumusten välillä, niin kuitenkin mielestäni tämä sisältöjen kuluttaminen on tietyllä tavalla haaveilua. Osaan vaikkapa tuottaa itse todella aitoa ja korutonta sisältöä, mutta kenellä se sitten kiinnostaa?

Nanovaikuttajat. ¿Que? Tämä oli minulle aivan vieras käsite, mutta kun sitä avattiin hieman sanallisesti, voin kyllä täysin allekirjoittaa tämän. Ollakseen vaikuttaja ei siis tarvitse olla kymmenien tuhansien seuraajajoukkoa, vaan pienempikin yleisö riittää. Eli olisiko tämä nyt suoraa jatkoa tuolle edelliselle trendille? Aidompaa sisältöä hiotun kiiltokuvan sijasta? No eiväthän nämä ehkä ihan käsikädessä kulje yleisömäärän kanssa, mutta varmasti kaikelle sisällölle ja tyylille seuraajia riittää. Sehän se on hienous tässä internetin ihmeellisessä maailmassa, samanhenkisiä ihmisjoukkoja ei tarvitse etsiä siitä omasta fyysisestä ympäristöstä, vaan koko maailma on avoinna!

Maria

Someosaamisen alkukartoitus

Digiassari-valmennuksen tämän viikon teemana on sosiaalinen media. Aihe on minulle aika tuttu jo työhistoriani puolesta, mutta aihe elää ja kehittyy sellaista tahtia, ettei varmasti kaikesta voi kaikkea tietää. IKINÄ!

Sosiaalinen media koostuu useista erilaisista kanavista, joissa sen käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa monenlaisiin sisältöihin liittyen. Sosiaalinen media mahdollistaa vaikkapa hyvin yksityiskohtaisenkin harrastajaryhmän kokoontumisen ympäri maailman.

Yrityksille ja organisaatioille sosiaalinen media luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa tietoisuutta omasta olemassa olostaan ja tuotteistaan, mutta samalla myös olla vuorovaikutuksessa jo olemassa olevien kuin myös potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Tällä hetkellä some-läsnäolo ei oikeastaan pitäisi enää olla yritykselle varsinaisesti valinta, vaan olemassaolon edellytys. Kuluttajat etsivät paljon tietoa ja palveluita sosiaalisesta mediasta, ja jos sosiaalisesta mediasta ei yritystä löydy, ei tällöin tavoiteta asiakkaita. Näin karkeasti ajateltuna.

Vuoden 2020 sometrendejä uskon olevan yhä edelleen videosisältöjen ja lyhyen aikaa nähtävillä olevien sisältöjen (esim. IG stories) merkityksellisyys. Samoin live-sisältöjen uskon nostavan entisestään asemaansa. Ainakin itse olen viime aikoina uppoutunut juuri Youtuben ihmeelliseen maailmaan ja Instagram Storyt on tsekattava läpi useita kertoja päivässä! Eli liekö se sitten kovin laaja trendi, mutta ainakin minun oma trendini!

Mielenkiintoinen somesisältö mielestäni tuo aina jotakin hyötyä vastaanottajalleen. Se voi olla esimerkiksi vinkkejä, viihdykettä, kaunista nähtävää tai kuultavaa, omat arvot jakavaa asiasisältöä tai ihan mitä tahansa. Lisäksi mielenkiintoinen somesisältö herättää keskustelua ja reagointia.

Somesisältöjen suunnittelun lähtökohta tulee aina olla yrityksen strategisesti valitut kohderyhmät ja viestit, joiden ympärille rakennetaan toimiva sisältöstrategia. Sisältöjen suunnittelussa on hyvä katsoa pidemmälle eteenpäin, mutta liian tarkoin niitä ei kuitenkaan kannata lyödä lukkoon, jotta voi reagoida ajankohtaisiin asioihin omissa sisällöissään. Vaikka siis suunnittelisi teematasolla sisältöstrategian vuodeksi eteenpäin, täytyy sen kanssa olla jatkuvasti ajan hermoilla sekä arvioida ja muuttaa tekemistä tarvittaessa.

Mielestäni sosiaalisen median arviointia ja analysointia tulee samalla tavalla tehdä hyvin säännöllisesti ja ajan hermolla, mutta myös ns. isoja linjoja voi seurata vähän pidemmälläkin aikavälillä. Esimerkiksi puolen vuoden välein voi verrata eri kanavien saavuttamaa näkyvyyttä ja pohtia sen pohjalta, onko kanavaan käytetty työaika ollut sen arvoista, vai olisiko järkevämpää panostaa enemmän joihinkin muihin kanaviin.

Sosiaalisen median parissa on tullut työskenneltyä jo hyvä tovi ja paljon siihen liittyen on jo tuttua. Tältä opintojaksolta odotan kuitenkin saavani tuleviin haasteisiin hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja lisää. Samalla tässä tulee pohdittua omaa some-näkyvyyttä ammatillisessa mielessä. Omat some-kanavani ovat hyvin henkilökohtaiset, eivätkä niinkään ole liittyneet omaan ammatilliseen osaamiseeni.

Mielenkiinnolla tähän viikkoon!

Maria

Digitaalisen asiakaskokemuksen mallintaminen

Yhtenä teemana Digiassari-valmennusta on digitaalinen liiketoiminta ja asiakaskokemus. Viime viikolla perehdyimme digitaaliseen asiakaskokemukseen ja sen mallintamiseen erilaisten työkalujen avulla.

Aihe on mielestäni todella mielenkiintoinen. Lähdin lähestymään asiaa matkailualan näkökulmista. Henkilökohtaisesti koen, ettei asiakaskokemusta mitata, eikä sitä oikeastaan tiedostetakaan kovin hyvin ainakaan pienemmillä matkailualueilla.

Harmillista on huomata, että esimerkiksi majoituksen tarjoaja verkkosivuillaan luettelee erilaisten majoitusvaihtoehtojen varustuksen ja lopussa komeilee teksti “varaa sähköpostilla tai puhelimitse”. Välittömästi tästä tulee sellainen tunne, ettei yritys ole panostanut siihen, että se osaisi tarjota palveluitaan kohdennetusti. Tietenkin tässä asiassa vaikuttavana tekijänä on myös toimintaympäristö. Mikäli alueella ei ole kovaa kilpailua palveluntarjoajista, on helppo tuudittautua siihen, että majoittuja valitsee juuri meidän yrityksemme, koska muuta ei ole tarjolla. Ja tottahan se on, jos joku nyt joka tapauksessa etsii majoitusta juuri kyseisestä paikasta, varaisi tämä sen, oli sen tarjoaminen ja varaaminen kuinka työlästä tai ‘elämyksetöntä’ tahansa.

Mutta mitäpä jos yritys voisikin myös herättää niitä palvelutarpeita ihan uusissakin potentiaalisissa asiakkaissa? Tähän auttaa asiakaskokemuksen “pureskelu” aina tarpeen heräämisestä palvelun käytön jälkeiseen tilaan. Kun näitä seikkoja tutkaillaan riittävän pieninä palasina, voi selkeästi löytää merkittäviä kosketuspisteitä, joita kehittämällä voi kasvattaa asiakaskuntaa.

Perehdyimme digitaalisen asiakaskokemuksen mallintamiseen Customer Journey Map -työkalua käyttäen. Esimerkkitapauksessa pohdin asiakaskokemuksen etenemistä hotellimajoituksen osalta. Tilanteessa siis minä, perheellinen 34-vuotias nainen vertailen palvelutarjontaa ja teen valinnan.

[pdf-embedder url=”https://blogi.eoppimispalvelut.fi/marialat2/files/2020/03/1customerjourneymap.pdf”]

 

Päällimmäisenä mielessä Customer Journey Map -taulukon täyttämisen jälkeen pyörii se, kuinka tärkeässä roolissa sisällöntuotanto on; minä en valitse majoituksentarjoajaa sen perusteella missä on leveimmät sängyt ja ilmainen netti ja hyvä aamupala, vaan tärkeämpää minulle on esimerkiksi se, miten lasteni kanssa siellä viihdymme ja kuinka sujuvaa on käyttää julkista liikennettä.

Monestiko yritykset tiedostavat tämän?