Opiskelijalla ei välttämättä ole osaamista arvioida, mitkä asiat opinnäytetyössä voi esittää ilman lähteitä ja mitä taas ei voi. Kannattaa ohjaajana huomioida tämä jo heti projektin alusta alkaen, koska huomauttamalla puuttuvista lähdeviittauksista säästät sekä omaasi että opiskelijan aikaa.

Jos hyvin tiukasti rajaa, niin käytännössä työssä ei ole muita omia osuuksia kuin vain ne, jotka liittyvät opiskelijan oman opinnäytetyön toteuttamiseen: tavoitteet, menetelmällinen kuvaus ja tulokset. Tietoperustassa ei esitetä omia näkemyksiä, koska opinnäytetyön tekijän tulee olla objektiivinen toimija. Myöskään mielipiteet eivät kuulu opinnäytetyöhön. Tietoperustassa voi toki olla lyhyitä osuuksia, joissa ei ole lähdeviitettä, mutta nekään eivät ole omia näkemyksiä vaan erilaisia yhteenvetoja ja johtopäätöksiä, jotka perustuvat edellä esitettyyn lähdetietoon. Samoin tietoperustassa voidaan tuoda esille, mitä esitetty lähdetieto tarkoittaa toimeksiantajan tai oman tutkimustehtävän näkökulmasta.

Monesti eteen tuleva virhe on, että opiskelija ensin kirjoittaa päästään tekstiä, jonka jälkeen hän lähtee etsimään, missä lähteissä sanotaan esitettyjä asioita. Tämä on luonnollisesti väärä tapa, sillä tietoperustan tulisi pohjautua lähteistä saatujen tietojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Tarkasteluhan on kaikkea muuta kuin objektiivista, jos vain esitetään omia ajatuksia aiheesta ja sitten etsitään pelkästään sellaisia lähteitä, jotka tukevat tätä omaa oletusta. Toinen paikka, mistä lähdeviitteet monesti unohtuvat, on johtopäätökset ja/tai tulokset, kun peilataan oman opinnäytetyön tuloksia aiemmin esitettyyn tietoperustaan. Aina kun esitetään lähteeseen perustuvaa tietoa, tulee lähdeviite mainita tekstissä. Vaikka siis lähdeviite olisi jo mainittu aikaisemmin tietoperustan yhteydessä, ei siellä esitetty asia siirry opiskelijan omaksi tiedoksi/asiasisällöksi myöhemmin työssä.

Esimerkkejä:

”Sosiaalinen media voi nykyään tarjota yritykselle markkinointimahdollisuuksia.” => Voidaan nähdä yleisesti tiedossa olevana asiana, joten lähdeviite ei välttämättä tarpeen. On käytetty myös konditionaalimuotoista ilmausta, joka osoittaa ns. epävarmuutta.

”Suuri osa suomalaisista yrityksistä käyttää nykyään sosiaalista mediaa tuotteidensa ja palvelujensa markkinoinnissa.” => Esitetään tilastotietoa (suuri osa), joten virkettä ei voi esittää ilman lähdeviitettä.