Julkishallinto ja viranomaiset sosiaalisessa mediassa

Tässä postauksessa pohdin, millainen työkalu sosiaalinen media on julkishallinnolle ja viranomaisille. Onko some oikea paikka esimerkiksi Verohallinnolle? Mitä hyötyä tai haittaa somekanavista voi olla vaikkapa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle? Entä kannattaako kuntien viestiä asukkailleen somen kautta?

Some on nopea

Sosiaalinen media on tehokas väline erilaisten kohderyhmien sekä laajojen yleisöjen tavoittamiseen. Somessa viestintä on myös monia perinteisempiä tiedotuskanavia huomattavasti nopeampaa tehokkaampaa. Esimerkiksi Valtioneuvosto päivittää hyvin aktiivisesti tiedotteita koronapandemiaan liittyen sekä Facebookissa että Instagramissa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle some on etenkin tänä keväänä ollut varmasti korvaamaton työkalu. Koronapandemia vaatii jatkuvaa ajantasaista viestintää, ja tämä onnistuu hyvin esimerkiksi Instagramissa. Esimerkiksi stories -osion kohokodista löytyy konkreettiset ohjeen käsienpesuun ja muistutus lähikontaktien välttämisestä.

Some on tehokas

Kun yksi ihminen kysyy esimerkiksi Verohallinnon Facebook -sivulla ohjeita veroilmoituksen täyttämiseen, Verohallinnon vastaus tavoittaa yhden ihmisen sijaan kymmeniä, satoja tai tuhansia asiakkaita.

Myös kuntien ja kaupunkien kannattaa mielestäni ehdottomasti toteuttaa viestintäänsä myös sosiaalisen median kanavissa. Ajatellaan esimerkiksi Facebookin käyttäjien laajaa ikähaarukkaa, 13-64 vuotiaat. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kunnan Facebook -julkaisu voisi tavoittaa laajan yleisön. Haasteeksi voi kuitenkin muodostua sitoutuneiden seuraajien, eli tykkääjien määrä. Tehokkaan sisällöntuotannon suunnitelman luominen onkin ensiarvoisen tärkeää myös julkishallinnollisille organisaatioille.

Entäpä sitten poliisi? Voiko somessa olo syödä uskottavuutta, vai lisääkö se luottamusta? Seuraajamäärien perusteella voisi päätellä, että poliisiin luotetaan myös somessa. Suomen Poliisin Instagram -tilillä on enemmän seuraajia kuin Valtionneuvostolla, Verohallinnolla sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella yhteensä.

Somettavan virkahenkilön vastuu

Sosiaaliseen mediaan sisältöä tuottavalla ja julkaisevalla virkahenkilöllä on vastuu siitä, että sisältö on asiallista, ajantasaista ja luotettaviin lähteisiin perustuvaa. Jokainen postaus täytyy miettiä huolella, mutta myös esimerkiksi huumoria voi jossain määrin käyttää tehokainona tai asian lähestymistä helpottavana välineenä.

Valtioneuvoston kanslia on laatinut Valtionhallinnon viestintäsuosituksen. Vuonna 2016 laaditussa suosituksessa on viisi kohtaa:

• • • • Avoimuus on toiminnan perusta
      • Arvot ohjaavat viestintää
      • Viestintää johdetaan, suunnitellaan ja arvioidaan
      • Viestinnällä vastataan muutokseen ja odotuksiin
      • Viestintää ohjaavia säädöksiä, ohjeita ja suosituksia

Kaikkia näitä kohtia voi soveltaa suoraan sosiaaliseen mediaan. Avoimuus on suuressa roolissa, kun viranomainen viestii somessa. Arvoina avoimuuden lisäksi luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus sekä palveluhenkisyys ovat olennaisia viranomaisviestinnässä myös sosiaalisessa mediassa.

Julkishallinnollisilla organisaatioilla voi olla haasteita seuraajamäärien kasvattamisessa, mutta uskon että hyvin suunnittellun sisältöstrategian sekä pitkäjänteisen työn avulla julkishallinto ja viranomaiset saavuttavat vakiintuneen paikkansa sosiaalisen median kanavissa. Parhaimmillaan some poistaa etäisyyden ja huonojen kulkuyhteyksien rasitteita, tuo julkishallinnolliset organisaatiot lähemmäksi ihmisiä ja lisää avoimuutta.