Hyvä käytänne n:ro 1 (tammikuu2020):

Matkusta virtuaalisesti!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hanke toteuttaa seutukunnallisia tapaamisia aina kun mahdollista joko etävälineillä tai muuten mahdollisimman tehokkaasti ja ekologisesti (esimerkiksi kimppakyydit, kävely tai pyöräily). Osana toteutusta tuotetaan ekologisen ja tehokkaan virtuaalikokouksen toimintamalli. Malli on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta. Hyödynnä siis aktiivisesti etäkokouksia ja uusinta teknologiaa, ja jos mahdollista siirry lähellä pidettäviin kokouksiin ekologisesti kestävin keinoin!

  • Hyviä tapoja toimia – toimintamalli ekologisille ja tehokkaille etäkokouksille:
    • valmistele osallistujat eli toimita ennakkoon materiaalit
    • varaa itsellesi (ja kehota muitakin varaamaan) rauhallinen kokouspaikka
    • kännykät äänettömälle
    • pitkää pinnaa ja huumoria mukaan, jos tekniikka tökkii
    • videot ovat hyvä lisä mutta saattavat olla teknisesti ongelmallisia
    • pidä puheenvuorot lyhyinä ja esitykset selkeinä
    • seuraa aktiivisesti tekniikan kehitystä ja mukaudu rakentavasti siihen

Hyvä käytänne n:ro 2 (helmikuu2020):

Deal with the Green Deal!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitellään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja lumitematiikkaan liittyen. Hanke toteutuu osana koheesiotoimenpiteitä, mutta sen puitteissa seurataan ja rakennetaan myös yleiseurooppalaisia ratkaisuja. ”Green Deal” ohjaa aluepolitiikkaa ja kaikkea unionin toimintaa jatkossa. Se on tärkeää yhteisen tulevaisuuden näkökulmasta. Green Deal on toimenpideohjelma, jolla toteutetaan vihreä transitio Euroopan mantereella ja näytetään samalla hyvää esimerkkiä muille maapallon osille. Todelliset vihreät ratkaisut ovat arkisia. Lumihanke noteeraa Green Dealin kaikessa toiminnassaan.

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en (katsottu 30.1.2020)

Hyvä käytänne n:ro 3 (maaliskuu2020)

Energiatehokas Arktinen Lumi –hanke tähtää siihen, että EU:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin suhtauduttaisiin myönteisesti ja niiden toteuttamisesta (energiatehokkuus, vähähiilisyys) syntyisi uutta liiketoimintaa ja kasvua Suomeen. Nostamme kuukauden hyväksi käytänteeksi suomalaisen merenkulkualan suuryrityksen Wärtsilän tavan toimia EU:n rikkidirektiivin päivityksen yhteydessä. Asiassa Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti syksyllä 2008 ryhtyä rajoittamaan laivaliikenteen typenoksidi- ja rikkioksidipäästöjä sekä pienhiukkasia. Tämän pohjalta EU päätti korjata rikkidirektiiviä siten, että se on linjassa IMO:n ohjeistuksen kanssa. Rikkidirektiivin muutos nähtiin jatkossa isoksi ongelmaksi teollisuudelle ja merenkululle Suomessa. Rikkipäästöjen pesemisessä nähtiin myös liiketoimintamahdollisuuksia, ja Wärtsilä onkin luonut tästä uuden sektorin liiketoiminnassaan. Lapin Kansan artikkelissa (E. Aho 4.3.2020) Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä toteaa, että “niille (pesureille) on ollut maailmalla todella paljon kysyntää ja Wärtsilä on pesurimarkkinoiden ykkönen. Tämän vuoden alusta maailman merillä täytyy jokaisen käyttää rikkipesuria tai siirtyä puhtaampiin polttoaineisiin. Mikä vielä kymmenen vuotta sitten tuntui utopialta, on nykyään todellisuutta”.

Lähde: käytännettä varten on referoitu artikkelia “Direktiivi tuli, miten kävi?” (E. Aho, Lapin Kansa 4.3.2020 s. 13)

Hyvä käytänne n:ro 4 (huhtikuu2020)

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat tätä!

Energiatehokas Arktinen Lumi –hanke toteutuu EAKR-ohjelman ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen” erityistavoitteen tuella (erityistavoite 3.2.). Siksi meidän on tärkeätä tietää, mitä uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat.

Uusiutuva energian osuus Suomen energiankäytöstä on noin kolmannes. 2020 tavoite 38 % energian loppukulutuksesta. Voimassa olevan hallitusohjelman linjauksena on, että määrä olisi yli 50 % jo 2020-luvulla. Perinteisten uusiutuvien energialähteiden ohella nousussa ovat muun muassa liikenteen biopolttoaineet, aurinkosähkö ja -lämpö sekä mahdollisesti biohiili.

Energiatehokkuus tarkoittaa suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta. Energiatehokkuutta parannetaan teknisillä, ihmisen käyttäytymiseen liittyvillä ja/tai taloudellisilla muutoksilla. Energiatehokkuuden paranemisesta seuraa energiansäästöä, joka kuvaa säästetyn energian määrää.

Ohjelmakaudella on toteutettu lukuisia aihepiirin hankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tarkoituksemme on haastatella hanketoteuttajia eri sektoreilta Manner-Suomen alueelta kevään ja kesän 2020 aikana.

Jos sinulla on tiedossasi näihin aiheisiin liittyviä hyviä käytänteitä tai muita kehittämisen ideoita, ole välittömästi yhteydessä hanketoteuttajiin tai projektipäällikköön (niko.niemisalo(a)lapinamk.fi).

Lähde: huhtikuun hyvää käytännettä varten on referoitu ”Vähähiilisyys kestävää kasvua ja työtä ohjelman hankkeissa: Aineistoa hankekäsittelijöille ja hakijoille” aineistoa (Gynther, Eskola ja Laitila).

Hyvä käytänne n:ro 5 (toukokuu2020)

Kuntakohtainen kasvihuonekaasutase kertoo hiilinielujen ja päästöjen suhteesta

Kuinka voidaan arvioida kuntatasolla eri toimintojen ekologisia vaikutuksia? Tähän on olemassa erilaisia laadullisia ja määrällisiä mittareita. Yksi määrällinen mittari (kvantitatiivinen mittari) on kuntakohtainen kasvihuonekaasutase. Se saadaan vertailemalla ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä sekä luonnon omia päästöjä ja vastaavasti hiilen nieluja. Rovaniemellä hiilinielut ovat hyvällä tasolla. Hiilinielu tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen tai maaperään enemmän kuin sitä vapautuu.

Kun tavoitellaan kansallisia ja kansainvälisestikin asetettuja tavoitteita (esimerkiksi YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet sekä EU:n Green Deal) hillitä ilmastonmuutosta, hiilen sidonnan maksimointi ja hiilen vapautumisen minimointi ovat keinoja päästä sitä kohti. Rovaniemellä on tehty selvitys kuntakohtaisesta kasvihuonekaasutaseesta keväällä 2020. Siinä kävi ilmi, että Rovaniemellä hiilinielu on kolminkertainen verrattuna kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöihin.  Tämä arviointi tukee kaupungin tulevaisuuden suunnittelua, mm. maankäytön, yhdyskuntasuunnittelun sekä matkailualan kehittämisen näkökulmista.

Käytännettä varten on referoitu Lapin Kansan artikkelia ”Rovaniemellä hiilinieut kolme kertaa suuremmat kuin kasvihuonekaasupäästöt (20.4.2020, s. 13, Eero Leppänen)

Hyvä käytänne n:o 6 (kesäkuu2020)

Marraskuu on Snowember

Lumi on Lapin matkailuvaltti. Alueen yritykset, urheiluseurat, oppilaitokset, matkailun kehittäjät ja paikalliset liikkujat toteuttavat marraskuun 2020 aikana sarjan tapahtumia Marraskuu – Snowember nimekkeen alla. Marraskuun aikana järjestetään useita tapahtumia ja kilpailuja maastohiihtoon, alppihiihtoon ja talvilajeihin liittyen. Tarkoitus on tehdä lunta ja lumilajeja näkyväksi kaupunkilaisille. Kohderyhmänä ovat paitsi aktiiviliikkujat myös uudet harrastajaryhmät. Tarkoitus onkin aktivoida myös uusia harrastajia ja alan yrityksiä lumilajien pariin.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/arktinenlumi

#ArcticSportLapland

Seuraa meitä verkossa:

https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arktinenlumi/

https://arcticsmartness.eu/arcticsport/

Hyvä käytänne n:o 7 (heinäkuu2020)

Biojätteestä polttoaineeksi

Energiatehokas arktinen lumi -hanke toimii uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen toimintakentässä. Koska aihepiiri on uusi ja konkreettisia kokemuksia ei ole valtavan laajasti aiemmilta vuosilta, hankkeen puitteissa pyritään oppimaan muiden aineiden ja aiheiden energiatehokkuushankkeista ja -toimista. Heinäkuun hyvänä käytänteenä nostamme esiin Napapiirin Residuumin uuden toimintamallin, jossa biojätteestä tuotetaan polttoaineena käytettävää biokaasua. Jäteautot tyhjentävät kuorman Alakorkalon biojäteasemalle, josta ne kuljetetaan Ouluun Gasum Oy:n biokaasulaitokselle. Lopputuotteena saatavalla biokaasulla voi tankana esimerkiksi auton tai lämmittää koteja. Jäännöksenä oleva aines voidaan hyödyntää lannoitteena.

Käytännettä varten on referoitu Komposti-lehdessä julkaistua artikkelia “Biojätteestä uusiutuvaksi energiaksi ja polttoaineeksi” (1/2020 s. 3)

Hyvä käytänne n:o 8 (elokuu2020)

Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön

Energiatehokas arktinen lumi -hanketta toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu. Sähköntuotanto on yksi aikamme suurista kysymyksistä. Hankkeen tavoitteiden eli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kannalta (EAKR TL 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) onkin ilo huomata, että myös toteuttajaorganisaatio siirtyy vuonna 2020 vihreän sähkön käyttöön. AMKissa on tehty lakisääteinen suurten yritysten energiakatselmointi. Hiilidioksidikuorman keventämiseksi Lapin AMK ostaa jatkossa vihreää sähköä, jota tuotetaan vesivoimalla ja jonka päästöluokka on 0.

Käytännettä varten on referoitu Lapin amkin verkkosivujen uutista  “Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön” (julkaistu 5.8.2020).

Hyvä käytänne n:o 9 (syyskuu2020)

Verkostoidu kaikkiin ilmansuuntiin: Barentsin alueen energiatehokkuuden edistäminen monialaisena yhteistyönä (kirj. Milla Hirvaskari ja Niko Niemisalo)

Barentsin alue on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välinen yhteistyöalue. Se syntyi kylmän sodan jälkeen ja aloitteen keskiössä oli vastata kansainvälisen järjestelmän muutokseen Euroopan pohjoisella alueella. Barentsin yhteistyön syntymään vaikutti Mihail Gorbatsovin ajattelu, jossa sallittiin yhteistyötä myös länteen esimerkiksi Kuolan alueen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Alueen ongelmia ja mahdollisuuksia on ratkaistu erilaisille EU-projektirahoituksilla, kuten TACIS ja ENI Kolarctic 1990-, 2000-, 2010- ja 2020-luvuilla. Lapin ammattikorkeakoulu toteutti 2013-2015 aikana energiatehokkuusteemaisen ENERU-hankkeen monialaisena yhteistyönä.

ENERU-hankkeen tavoitteena oli siirtää tietoa, menetelmiä ja käytännön tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista alueella. Mukana olivat Bionova Consulting Oy, Iin Micropolis Oy, Piteån kunta, Ammattiopisto Lappia, Bothnian Arc, Kuolan tiedekeskus sekä Kantalahden, Apatiitin ja Kirovskin kaupungit. Hanketta rahoittivat Kolarctic ENPI ohjelma, sekä Norrbottenin lääninhallitus ja Lapin liitto. Hankkeessa vertailtiin Suomen, Ruotsin ja Venäjän käytäntöjä ja säädöksiä, jotka koskevat mm. energiakatselmuksia, energiatodistuksia, sekä rakentamis-, lämmitys-, ilmastointi- ja sähköistysratkaisuja sekä selvitettiin energiatehokkuusalan yrityksiä ohjelma-alueelta sekä aiheeseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvässä käytänteessä on hyödynnetty Milla Hirvaskarin ja Irina Geraschenkon toimittamaa kirjaa (2015): Multidisciplinary approaches to Develop Energy Efficiency in the Barents Region. Rovaniemi: Lapin Ammattikorkeakoulu.

Hyvä käytänne n:o 10 (lokakuu2020)

Kestävä kehitys Iin kunnassa

Iin kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja siellä asuu noin kymmenentuhatta ihmistä. Ii päätti jo vuosia sitten tehdä ilmastolupauksen ja leikata 80 prosenttia kaikista kunnan alueen hiilipäästöistä vuoteen 2020 mennessä. Ii onkin vähentänyt ¬hiilidioksidipäästöjään nopeammin kuin mikään muu Suomen kunta, ja se tuottaa energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin kuluttaa. Se on myös päättänyt luopua öljystä ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.  Iin kunta on hyvä esimerkki siitä, kuinka kuntatasolla voidaan päästä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kannalta hyviin tuloksiin. Hienoa toimintaa Ii!

(hyvässä käytänteessä on referoitu Samuli Isolan artikkelia ”Suomi Iin tielle”, Apu 22.11.2019)

Hyvä käytänne n:o 11 (marraskuu2020)

Metsäteollisuuden jätevesien energiatehokas esikäsittely (Savonia ammattikorkeakoulu)

Savonia AMK toteutti vuosina 2015-2017 Metsäteollisuuden jätevesien esikäsittely -hankkeen. Hankkeessa oli tavoitteena tehostaa sellu- ja paperitehtaitten jätevesien käsittelyprosessia siten, että jäteveden sisältämää orgaanista kuormitusta saadaan vähennettyä entistä kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahyötysuhdetta merkittävästi. Jätevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehittämällä prosessiin tulevan veden esikäsittelyä soveltaen siihen anaerobista jätevesiprosessia (UASB-teknologia: Upflow Anaerobic Sludge Blanket Reactor) orgaanisen kuormituksen vähentämiseen.

Samanaikaisesti laitteistolla saadaan tuotettua lisäksi metaania (biokaasu) jäteveden sisältämien orgaanisten yhdisteitten hajotessa anaerobisissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Orgaanisen kuormituksen leikkaaminen UASB-teknologian avulla vähentää myös lähtökohtaisesti jätevesiprosessista muodostuvan lietteen syntymääriä vähentäen samalla myös lietteen jälkikäsittelyn tarvetta. Lisäksi esikäsittely vähentää merkittävästi varsinaisen jäteveden puhdistamon prosessien kemikaali- ja energiakulutusta. Näillä tekijöillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä jätevesien ja lietteiden käsittelyyn, sekä parantaa huomattavasti prosessin energiahyötysuhdetta.

Tässä tapauksessa näkyy hyvin se, että kestävyystoimenpiteillä on saatu aikaan myös taloudellista hyötyä. Savonia ammattikorkeakoulun tapauksessa on säästetty kustannuksia. Tähän meidänkin tulee lumihankkeen toimenpiteillä pyrkiä.

(hyvässä käytänteessä on referoitu hanke-esittelyä RR tietopalvelussa, joka löytyy oheisen linkin takaa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A70711 (katsottu 27.2.2021).

 

Hyvä käytänne n:o 12 (joulukuu2020)

Liikennebiokaasun tuotanto uusiutuvasta energiasta

Luonnonvarakeskus toteutti vuosina 2015-2017 Liikennebiokaasun tuotannon hankkeen Kainuussa. Hankkeen tavoitteena oli biotalouden ja vähähiilisten liikkumismuotojen edistäminen käynnistämällä uusiutuvan liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa.

Päätoimenpiteenä hankkeessa oli liikennebiokaasun jalostamiseksi tarvittavan puhdistus- ja tankkausaseman hankkiminen, prosessin vaiheiden opettelu ja optimointi liikennebiokaasun tuotannolle. Lisäksi hankkeessa etsittiin teollisia symbiooseja, suoritettiin tuotannon kestävyysarviointi, sekä esiteltiin tuotantoa ja biokaasua voimanlähteenä käyttäviä ajoneuvoja markkinoinnin ja demonstraatioiden avulla. Hankkeen tuloksena Kainuun ensimmäinen liikennebiokaasua tuottava puhdistus- ja tankkausasema on asennettu ja sen tuotanto käynnistetty.

Hankkeessa on tehty demonstraatiotoimenpiteitä, jotka vastaavat lumihankkeen WP 2-pilotointiosuutta. Esimerkiksi tässä meillä on paljon opittavaa. (hyvässä käytänteessä on referoitu hanke-esittelyä RR-tietopalvelussa, joka löytyy oheisen linkin takaa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A70039)

Hyvä käytänne n:o 13 (tammikuu2021)

Kuluttajan valinnoilla on väliä!

Yksittäinen henkilö voi omilla kotitalouden arkisilla valinoillaan hillitä ilmastonmuutosta. Tämä on olennaista, sillä kotitalouksin osuus päästöjen kokonaispotista on merkittävä, maailmanlaajuisesti puhutaan 72 % osuudesta kasvihuonepäästöistä. Myös kotimainen rapotti osoittaa suomalaisten osuuden olevan samaa luokkaa noin 68 % osuudella kasvihuonepäästöistä. Loput koostuvat julkisesta kulutuksesta ja investoinneista. Kuluttajien valintojen merkitystä ei voi siis sivuttaa.

Sitran selvityksen mukaan energiankäyttäjät voivat omilla toimillaan vastata noin kolmanneksesta Suomen päästövähennystarpeesta. Nämä tarpeet ovat suurimmilta osin vain arjen valintoja. Tätä voivat olla esimerkiksi perinteisten autojen korvaaminen sähkö- ja biokaasuautoilla tai helpompia arkisempia valintoja kuten energiatehokkaiden elektroniikkalaitteiden suosiminen, tai niinkin yksinkertainen kuin LED – valaistukseen siirtyminen tai kierrättäminen.

Vähähiilisempää kulutusta voidaan avittaa monin tavoin. Kuluttajan näkökulmasta yksikertaista on informaatio-ohjaus, kuten erilaiset ympäristömerkinnät eri tuotteissa ja hiilijalanjälkilaskurit. Näihin pääset muun muassa tutustumaan hyvissä käytänteissä jatkossa. Kestävästä kulutuksesta pyritään jatkossa tekemään uusi normaali kuluttajille.  

(hyvässä käytänteessä on referoitu artikkelia ”Kuluttajan valinnat hiilijalanjälkensä pienentämiseksi” – SITRA 10/2017)

 

Hyvä käytänne n:o 14 (helmikuu2021)

Hillitse vedenkäyttöäsi!

Motivan ja Työtehoseuran toimesta tehty vedenkulutusta mittaava projekti Kestävä veden käyttö toteutettiin vuosina 2019-2020. Tutkimuksessa saatiin selvillä 900 kerros- ja rivitalossa asuvan kotitalouden vuoden 2019 vedenkulutuksen mittaustiedot. Näistä tiedoista selvisi, että keskimääräinen vedenkulutus per henkilö kotitaloudessa on 120 l päivässä, mikä on eurooppalaista keskitasoa. Tulevaisuudessa hyväksi tavoite tasoksi asetettuun noin 100 l per päivä.

Vedenkulutusta voi vähentää energiatehokkailla valinnoilla. Kuluttaja voi mm. suosia vähän vettä kuluttavia laitteita ja huolehtia olemassa olevien laitteiden hyvästä kunnosta. Esimerkiksi vuotava WC voi lisätä vedenkulutusta merkittävästi lähes huomaamatta. Laitteiden energiatehokkuus on myös hyvä huomioida. Energiamerkistä löytyy laitteiden tiedot, myös vedenkulutustiedot. Olennaista on myös pestä täysiä koneellisia ja valita viileämpi ja lyhempi pesuohjelma aina kun se on mahdollista. Helpoin ja saavutettavin vedenkulutusta vähentävä toimi on veden ”lotraamisen” jättäminen pois tai sen merkittävä vähentäminen. Vettä ei suositella juoksutettavan turhaan.

Arvioi omaa vedenkulutustasi Vesijalanjälkilaskurilla

(hyvässä käytänteessä on referoitu artikkelia ”Vedenkulutus” – Motiva 11/2020 & Suomen ympäristökeskuksen artikkelia ”Uusi vesijalanjälkilaskuri auttaa vähentämään vedenkulutusta” – SYKE 06/2021.)

Katso 2020: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arktinenlumi/hyvat-kaytanteet/

Hyvä käytänne n:o 15 (maaliskuu2021)

Arkimatkoista hyötyliikuntaa

Kävelyn ja pyöräilyn valitseminen sopii esimerkiksi matkalla töihin tai harrastuksiin. Erityisesti lyhyillä matkoilla (1 – 7 km) pyöräilyn ja kävelyn suosiminen on ympäristön kannalta paras tapa liikkua, se on päästötöntä. Näistä kahdesta pyöräily on vielä nopein tapa liikkua kaupunkialueilla ruuhkan aikana, kun matkaa tulee 7 km tai vähemmän.

Lisäksi liikunnan hyödyt ovat tiedossa. Kävely ja pyöräily ovatkin erinomaista hyötyliikuntaa, auttaen pitämään kuntoa ja terveyttä yllä. Onnistuneesti toteutettuna työmatkaliikunta säästää myös yhteiskunnan terveys- ja sosiaalimenoissa, vähentäen muun muassa sairauspoissaoloja.

Laadukkaat liikennepalvelut auttavat myös vähentämään auton omistamisen tarvetta tai ainakin sen käyttöä tulevaisuudessa etenkin kaupunkialueilla. Mikä on myös lisäämään muita liikkumismuotoja. Motivan (valtion kestävän kehityksen yhtiö) artikkeli listaa kestäviksi liikkumisenmuodoiksi kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen, kimppakyydit, yhteiskäyttöautot, etätyön ja taloudellisen ajon vähän kuluttavalla autolla.

Pyöräilyn töihin voi taittaa niin perinteisellä pyörällä kuin myös nykyään suosiossa olevilla sähköavusteisella pyörällä. Työsuhdepyörä on yksi keino motivoida henkilökuntaa myös konkreettisesti toteuttamaan työmatkaliikkumista, se on tällä hetkellä verovapaa etuus vuositasolla 1200€ asti.

Lisää tietoa työsuhdepyöristä täältä: https://www.tyosuhdepyora.fi/index.html

Katso myös työpaikkojen välinen leikkimielinen kilometri kisa: http://www.kilometrikisa.fi/

(hyvässä käytänteessä on referoitu artikkelia ”Näin liikut viisaasti” – Motiva 09/2020, Pyöräliiton artikkeli ”Työpaikoille” & Sitran 06/2017 artikkelia ”Säästä aikaa ja rahaa, ylläpidä kuntoa ja ympäristöä”)

 

Hyvä käytänne n:o 16 (huhtikuu2021)

Auringosta energiaa kotiin tai mökille

Aurinkoenergiasta puhutaan tulevaisuuden puhtaan energian lähteenä, aurinkopaneeleilla tuotetusta energiasta ilmakehään ei vapaudu kasvihuonekaasupäästöjä. Myös Suomessa pystytään hoitamaan iso osa energiatarpeesta aurinkoenergialla, vaikka se saattaa aiheuttaa hieman epäilyksiä.

Aurinkoenergian kannattavuus on härmässä kuitenkin hyvä, lähes samaa tasoa kuin Keski-Euroopassa. Aurinko tarjoaakin, joka päivä enemmän energiaa koko maapallon sähköntarpeiden täyttämiseen. Investoinnit aurinkoenergiaa kohtaan ovatkin voimakkaassa kasvussa. Aurinkoenergia tukee erinomaisesti Euroopan Unionin asettamaa vihreän kehityksen toimenpideohjelmaa ”Green dealiä”.

Yksittäinen toimija voi hyödyntää auringosta säteilevää energiaa kotona tai kesämökillä. Aurinkosähkö kiinnostaakin yhä useampaa suomalaista. Kuluttaja voikin kätevästi kattaa osan sähköntarpeistaan suhteellisen pienellä investoinnilla.

Paneeleista tuleva energia pienentää perinteisen sähköverkon kautta tarvittavaa energiaa, mikä näkyy sitten sähkölaskussa. Ja jos aurinkopaneelit tuottavat energiaa yli omien käyttötarpeiden voi ylijäävän osuuden myydä energiayhtiölle. Aurinkovoimaan panostaminen lisää myös omavaraisuutta sähkön siirtohintojen heilautuksille. Lisäksi aurinkopaneelit nostavat kiinteistön arvoa.

Lisää tietoa aurinkoenergiasta ja aurinkopaneeleista saat muun muassa omalta energiayhtiöltäsi tai täältä

(hyvässä käytänteessä on referoitu artikkelia ”Aurinkoenergia – ehtymätön energianlähde” – Fortum 2021 & Helenin 11/2018 artikkelia ”Kuluttajat sanovat: aurinkoenergiaa, kiitos!”)

 

Hyvä käytänne n:o 17 (toukokuu2021)

EU-ympäristömerkki kertoo tuotteen ja palvelun ympäristöystävällisyydestä

Ympäristömerkki on luotu jo vuonna 1992 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella. EU-alueen lisäksi se on käytössä EU-maiden lisäksi Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä. Ympäristömerkin tarkkoja kriteereitä valvoo jokaisen maan oma organisaationsa. Suomessa tämä organisaatio on Ympäristömerkintä Suomi Oy.

EU-ympäristömerkkijärjestelmällä pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin. Tämä on osa Euroopan yhteisön kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa politiikkaa. Käytännössä järjestelmän tarkoituksena on edistää sellaisten tuotteiden myyntiä, joiden ympäristönsuojelullinen taso on korkea.

EU-ympäristömerkki on kuluttajalle helppo keino tehdä vastuullisia valintoja. Yritykselle merkki on sekä kehitystyön tuki että keino tehdä vastuullisuustyötä luotettavasti näkyväksi. EU-ympäristömerkki ohjaa kuluttajaa valitsemaan vihreästi, sillä merkki myönnetään vain ympäristön kannalta parhaille tuotteille ja palveluille.

Ympäristömerkit voivat aiheuttaa Pohjoismaissa ja Suomessa epäselvyyttä, sillä EU-ympäristömerkin rinnalla on myös Pohjoismainen Joutsenmerkki käytössä. Joutsenmerkki toimii käytännössä samalla tavalla, Euroopan vastaavaan verrattuna. Kuluttajan on hyvä muistaa, että kummatkin merkit kertovat tuotteen/palvelun vihreistä arvoista ja vastuullisuudesta ympäristön kannalta.

lisää tietoa ympäristömerkeistä löytyy klikkaamalla ylläolevia kuvia

(hyvässä käytänteessä on referoitu EU:n ympäristömerki.fi & Joutsenmerkki.fi sivujen materiaaleja.)

 

Hyvä käytänne n:o 18 (kesäkuu2021)

Kestävän kehityksen muotia!

Vaateteollisuus tuottaa lähes yhtä paljon päästöjä kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä (ennen korona-aikaa). Tämä on peruja tekstiiliteollisuuden mullistukselle viime vuosikymmenen aikana, jolloin tuotantomäärä kaksinkertaistui. Ns. pikamuoti on luonnonvaroja tuhlaava ja tuotanto tapahtuu usein ihmisoikeuksia polkemalla kolmannen maailman maissa. Tässä yhtälössä tuotteen elinkaari on erittäin lyhyt, jolloin kuluttaja joutuu ostamaan nopeasti uutta vanhan tilalle. Moni on todennäköisesti joskus hommannut ns. pikamuotia, mutta on olemassa myös muitakin vaihtoehtoja.

Second hand – tuotteet eli kierrätetyt vaatteet ovat yksi tapa hankkia uusia vaatekaappia. Vaatteiden käyttöiän pidentäminen on ekologinen teko, ja tätä voi toteuttaa joko myymällä/lahjoittamalla käyttämättömiä vaatteita tai hommata itselle muotia second hand -liikkeistä ja kirpputoreilta.

Myös materiaaleihin voi kiinnittää huomiota vaatteita ostaessa. Helposti tätä voi toteuttaa ostaessa luomumateriaaleista (esim. luomupuuvilla), kierrätetyitä materiaaleista (esim. polyesteri), sekä ekologisista materiaaleista tehtyjä vaatteita (kuten kuituhamppu, ja lyocell).

(hyvässä käytänteessä on referoitu Helsingin Sanomien artikkelia ”Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä” & ”Kestävä muoti – Mitä se on?” blogin materiaaleja)

 

Hyvä käytänne n:o 19 (heinäkuu2021)

Lähi- ja luomuruokaa lautaselle

Omilla valinnoilla ruokakaupassa voi myös itse konkreettisesti tehdä vihreitä tekoja. Lähi- ja luomuruokaa suosimalla kuluttaja voi vaikuttaa ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin. Seuraavassa listassa on lähi- ja luomuruoan hyviä ja ei niin hyviä puolia listattuna.

Lähiruoka Luomuruoka
Hyödyt Haitat Hyödyt Haitat
Lisää luonnon monimaisuutta

ylläpitää maan kasvustoa

Torjunta-aineiden, fosforin yms. ympäristövaikutukset

 

 Luomutuotanto tarvitsee enemmän peltopinta-alaa (pienemmät sadot).

Tutkimuksista ristiriitaista tietoa ympäristövaikutuksista perinteiseen viljelyyn verrattuna

 Edistää paikallisen maataloustuotannon säilymistä alueella.

Edistää paikallista elinkeinoelämää

Hyvä ruoan jäljitettävyys

Lyhyt ruokaketju

Pienentyneet logistiset kulut

 Ympäristö vaikutuksiltaan ei välttämättä ole pidemmältä tuotua ruokaa vihreämpää mm. pienten ruokaerien kuljettaminen ei ole tehokasta eikä pidemmän päälle ympäristöystävällistä.

Lähi- ja luomuruoan arvostus on nousussa. Molemmilla on myös positiivisia ympäristövaikutuksia ja osittain myös negatiivisia. Kuluttajan onkin hyvä olla tietoinen valitsemansa tuotteen ympäristövaikutuksista ja tarvittaessa kysyä esimerkiksi kauppiaalta lisätietoa tuotteiden alkuperästä.

(hyvässä käytänteessä on referoitu Motivan ylläpitämään Saa Syödä! & Ruokatieto.fi sivujen materiaaleja.)

 

Hyvä käytänne n:o 20 (elokuu2021)

Ruokahävikin vähentäminen

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista mutta ei päädy syödyksi. Tätä hävikkiä syntyy ravitsemuspalveluissa (esim. koulut & ravintolat), kotitalouksissa, elintarvikekaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa. Näistä kotitaloudet ovat suurin yksittäinen hävikin lähde noin 35 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Henkilöä kohden tämä määrä on noin 20 – 25kg poisheitettyä ruokaa. Rahalla mitattuna se vastaa noin 100€. Vielä päästöihin verrattuna tämä vastaa noin 100 000 henkilöauton vuosipäästöjä.

Kun tähän vielä lisätään suomalaisten laiska jätteiden lajitteluinto: peräti 60 % biojätteestä päätyy sekajätteeksi, on aiheesta jo ongelmaksi. Biöjätettä kun hyödynnetään Suomessa mm. biokaasun- ja lannoitevalmisteiden tekoon, sekä metsätalouden käyttöön. Sekäjätteisiin heitettynä biojätteen potentiaali menee hukkaan ja vähentää lisäksi poltettavasta sekajätteestä saatavan energia määrää.

Kyseessä on siis merkittävä ongelma kansallisesti ja maailmanlaajuisesti. Suomi onkin sitoutunut puolittamaan ruokahävikin määrän vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten on tehty kampanja ”Rakasta joka murua” mikä kannustaa suomalaisia vähentämään ruokahävikkiä, sekä lisäämään biojätteiden lajittelua kotona, työpaikalla jne. Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii kampanjan suojelijana.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi löytyy esimerkiksi täältä.

Kansainvälistä ruokahävikki viikkoa vietetään vuosittain viikolla 37

(hyvässä käytänteessä on referoitu Hävikkiviikko.fi & Pirkka.fi sivujen materiaaleja.)

Hyvä käytänne n:o 21 (syyskuu2021)

Elektroniikan uudistettu energiamerkintä

Lisääntynyt viihde-elektroniikan käyttö näkyy myös sähkön kokonaiskulutuksessa. Yksitäinen laite kuluttaa yleensä hyvin vähän sähköä, mutta yhteensä ne ovat noin 7 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Tämä on mm. enemmän kuin ruoan kylmäsäilytyksestä aiheutuvat energiankulutus. Kotona olevien laitteiden energiatehokkuus jääkin kuluttajan vastuulle.

Tässä erityisesti isompien viihdelaitteiden hankinnassa on syytä ostopäätöstä tehdessä ottaa huomioon myös laitteen energiatehokkuus, käytössä ja lepotilassa. Kuluttajaa auttaa laitteiden energiamerkintä, joka tarjoaa vertailutietoa vastaaviin hankinnassa oleviin laitteisiin.

1.3.2021 kodinkoneisiin ja viihde-elektroniikkaan otettiin käyttöön uudistuneet energiamerkinnät asteikolla A – G. Uudet merkinnät ovat tehty entistä tiukemmilla energiatehokkuusvaatimuksilla. Uudistettu EU:n ekosuunnitteludirektiivi auttaa laitevalmistajia parantamaan laitteiden energiatehokkuutta. Lisäksi niissä otetaan ensimmäistä kertaa huomioon kiertotalous ja asetetaan vaatimuksia muun muassa laitteiden korjattavuudelle, sekä varaosien ja ohjelmistopäivitysten saatavuudelle.

Kuluttaja voi valitsemalla energiatehokkaan ja käyttötarkoitukseen sopivan laitteen vähentää selvästi sähkönkulutusta ja sen vaikutuksia ilmastoon. Tärkein kotona vaikuttava teko on kuitenkin aina huolehtia kaikkien viihdelaitteiden sammuttamisesta käytön päätyttyä.

(hyvässä käytänteessä on referoitu Motivan energiamerkinnästä koskevaa artikkelia)

Hyvä käytänne n:o 22 (lokakuu2021)

Etätyön ympäristövaikutukset

Digiloikka vuodesta 2020 tähän päivään on ollut suuri. Etätyö on ollut suosiossa Covid – 19 pandemian johdosta, niillä aloilla millä se on ollut mahdollista. Etätyöllä on myös muitakin tutkittuja vaikutuksia, kuten esimerkiksi positiivisia ympäristövaikutuksia.

Etätyö vähentää liikennemääriä mikä auttaa myös vähentämään ympäristönkuormitusta erityisesti normaaleina ruuhka-aikoina aamuisin ja iltapäivisin. Tämä perustuu vähentyneisiin kasvihuonepäästöihin autoilusta. DNA yritys laski vuonna 2018 etätyön vähentävän yhtiön työmatkaliikkumisen päästöjä peräti 49 prosenttiyksikköä. Vähentynyt autoilu auttaa omalla painollaan myös säästämään tieverkostoa ja tarvetta sen korjauksille.

Työnantajat säästävät jo nyt ja voivat myös säästää myös tulevaisuudessa lämmmityskustannuksissa, jos etätöistä tai sen hybridimallista tulee uusi normaali. Etätyö vähentää tarvetta isoille toimisto kokonaisuuksille, mikä taas vähentää sähkönkulutusta.

Etätyön kuormittavuus on hyvin yksilöllisistä. Suomalaiset ovat olleet Euroopan mittapuulla tyytyväisiä etätyöskentelyyn. Eurofondin tutkimuksen mukaan Euroopassa oltiin joko melko tai erittäin tyytyväinen etätyöskentelyyn oli 57 % verran, Suomen vastaava luku oli 71 %. Etätöihin liittyy myös muita hyviä puoli ympäristövaikutuksen lisäksi, mutta ei hyvää ilman huonoa. Etätyöllä on myös negatiivisia vaikutuksia, mutta nämä ovat hyvin yksilöllisiä. Pääsääntöisesti TTL:n tutkimuksen mukaan etätyön vaikutukset työhyvinvointiin olivat positiivisia.

Kuva 1. Arjen sankarit – työelämäsarjakuva Linkki

(hyvässä käytänteessä on referoitu TTL:llän 2/2021 artikkelia ” Miten Suomi voi?” & Kauppalehden 11/2019 ” Etätyöpäivä on kolmella tapaa ympäristöteko” artikkelia

 

Hyvä käytänne n:o 23 (marraskuu2021)                                 

Testaa elämäntapasi ympäristövaikutukset

”Ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan? Pikatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi. Ja luonto kiittää!”

Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) on julkaissut elämäntapatestin, jossa sinä pääset tarkastelemaan, ovatko elämäntapasi ympäristöystävällisiä vai eivät.

Aihe on hyvin ajankohtainen. Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä lähes 70 % johtuvat meistä ja elämäntavoistamme. Ne syntyvät siitä, miten asumme, liikumme, syömme ja mitä ostamme. Arjen teoilla ja valinnoilla voimme myös pienentää päästöjä. Sitran sivusto tarjoaa 100 keinoa hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Teoilla voi paitsi parantaa elämänlaatuaan, myös vähentää arjen ympäristövaikutuksia.

Elämäntapatestiin pääset tästä: https://elamantapatesti.sitra.fi/

(hyvässä käytänteessä on referoitu Sitran artikkelia ”100 FIKSUA ARJEN TEKOA”)

 

Hyvä käytänne n:o 24 (joulukuu2021)

Protect our winters – Suomi

Protect Our Winters Finland – järjestö kannustaa erityisesti talviurheilualan yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan ja vaikuttamaan ilmastonmuutosta vastaan. Järjestö yhteistyökumppaneineen järjestää erinäisiä kampanjoita ja tapahtumia tiedottaakseen ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista talvilajeihin. Järjestön taustalla vaikuttaa ryhmä erilaisia talvilajien ammattilaisia, sekä muita tunnettuja kasvoja. Mukana on esimerkiksi Arctic Weekend tapahtuman yksi päätoimijoista ja Snowember lumiteemakuukauden yhteistyökumppani entinen ammattilautailija Antti Autti.

Järjestö on kansainvälinen yhteisö ja se on perustettu jo vuonna 2007 Ammattilumilautailija Jeremy Jonesin toimesta Yhdysvalloissa, kun hän havaitsi ”huomattavia muutoksia lumiolosuhteissa paikoissa, joissa hän oli vuosien varrella ammattinsa puolesta käynyt laskemassa”. Ilmiö on globaali ja se näkyy muun muassa lumitapahtumien tarpeessa käyttää enenemissä määrin keinolunta tapahtumien järjestämiseen.

Yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan mukaan. Myös yksittäinen henkilö voi liittyä mukaan järjestön toimintaan ja tukea myös tulevaisuudessa mahdollisuuden harrastaa talvilajeja. Protect Our Winters Finland – järjestö tarjoaa kumppaneilleen ”näkyvyyttä hyvän asian puolesta sekä mahdollisuuden olla ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun eturintamassa”.

Tästä linkistä voit ilmoittaa itsesi, yrityksesi tai yhteisösi mukaan järjestön toimintaan: https://www.protectourwinters.fi/tule-mukaan/

Lisää tietoa järjestön taustoista ja toiminnasta löydät täältä: https://www.protectourwinters.fi/

(hyvässä käytänteessä on referoitu POW – Finland sivuston materiaaleja)