Hyvä käytänne n:ro 1 (tammikuu2020):

Matkusta virtuaalisesti!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hanke toteuttaa seutukunnallisia tapaamisia aina kun mahdollista joko etävälineillä tai muuten mahdollisimman tehokkaasti ja ekologisesti (esimerkiksi kimppakyydit, kävely tai pyöräily). Osana toteutusta tuotetaan ekologisen ja tehokkaan virtuaalikokouksen toimintamalli. Malli on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta. Hyödynnä siis aktiivisesti etäkokouksia ja uusinta teknologiaa, ja jos mahdollista siirry lähellä pidettäviin kokouksiin ekologisesti kestävin keinoin!

  • Hyviä tapoja toimia – toimintamalli ekologisille ja tehokkaille etäkokouksille:
    • valmistele osallistujat eli toimita ennakkoon materiaalit
    • varaa itsellesi (ja kehota muitakin varaamaan) rauhallinen kokouspaikka
    • kännykät äänettömälle
    • pitkää pinnaa ja huumoria mukaan, jos tekniikka tökkii
    • videot ovat hyvä lisä mutta saattavat olla teknisesti ongelmallisia
    • pidä puheenvuorot lyhyinä ja esitykset selkeinä
    • seuraa aktiivisesti tekniikan kehitystä ja mukaudu rakentavasti siihen

Hyvä käytänne n:ro 2 (helmikuu2020):

Deal with the Green Deal!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitellään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja lumitematiikkaan liittyen. Hanke toteutuu osana koheesiotoimenpiteitä, mutta sen puitteissa seurataan ja rakennetaan myös yleiseurooppalaisia ratkaisuja. ”Green Deal” ohjaa aluepolitiikkaa ja kaikkea unionin toimintaa jatkossa. Se on tärkeää yhteisen tulevaisuuden näkökulmasta. Green Deal on toimenpideohjelma, jolla toteutetaan vihreä transitio Euroopan mantereella ja näytetään samalla hyvää esimerkkiä muille maapallon osille. Todelliset vihreät ratkaisut ovat arkisia. Lumihanke noteeraa Green Dealin kaikessa toiminnassaan.

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en (katsottu 30.1.2020)

Hyvä käytänne n:ro 3 (maaliskuu2020)

Energiatehokas Arktinen Lumi hanke tähtää siihen, että EU:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin suhtauduttaisiin myönteisesti ja niiden toteuttamisesta (energiatehokkuus, vähähiilisyys) syntyisi uutta liiketoimintaa ja kasvua Suomeen. Nostamme kuukauden hyväksi käytänteeksi suomalaisen merenkulkualan suuryrityksen Wärtsilän tavan toimia EU:n rikkidirektiivin päivityksen yhteydessä. Asiassa Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti syksyllä 2008 ryhtyä rajoittamaan laivaliikenteen typenoksidi- ja rikkioksidipäästöjä sekä pienhiukkasia. Tämän pohjalta EU päätti korjata rikkidirektiiviä siten, että se on linjassa IMO:n ohjeistuksen kanssa. Rikkidirektiivin muutos nähtiin jatkossa isoksi ongelmaksi teollisuudelle ja merenkululle Suomessa. Rikkipäästöjen pesemisessä nähtiin myös liiketoimintamahdollisuuksia, ja Wärtsilä onkin luonut tästä uuden sektorin liiketoiminnassaan. Lapin Kansan artikkelissa (E. Aho 4.3.2020) Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä toteaa, että ”niille (pesureille) on ollut maailmalla todella paljon kysyntää ja Wärtsilä on pesurimarkkinoiden ykkönen. Tämän vuoden alusta maailman merillä täytyy jokaisen käyttää rikkipesuria tai siirtyä puhtaampiin polttoaineisiin. Mikä vielä kymmenen vuotta sitten tuntui utopialta, on nykyään todellisuutta”.

Lähde: käytännettä varten on referoitu artikkelia ”Direktiivi tuli, miten kävi?” (E. Aho, Lapin Kansa 4.3.2020 s. 13)

Hyvä käytänne n:ro 4 (huhtikuu2020)

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat tätä!

Energiatehokas Arktinen Lumi hanke toteutuu EAKR-ohjelman ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen” erityistavoitteen tuella (erityistavoite 3.2.). Siksi meidän on tärkeätä tietää, mitä uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat.

Uusiutuva energian osuus Suomen energiankäytöstä on noin kolmannes. 2020 tavoite 38 % energian loppukulutuksesta. Voimassa olevan hallitusohjelman linjauksena on, että määrä olisi yli 50 % jo 2020-luvulla. Perinteisten uusiutuvien energialähteiden ohella nousussa ovat muun muassa liikenteen biopolttoaineet, aurinkosähkö ja -lämpö sekä mahdollisesti biohiili.

Energiatehokkuus tarkoittaa suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta. Energiatehokkuutta parannetaan teknisillä, ihmisen käyttäytymiseen liittyvillä ja/tai taloudellisilla muutoksilla. Energiatehokkuuden paranemisesta seuraa energiansäästöä, joka kuvaa säästetyn energian määrää.

Ohjelmakaudella on toteutettu lukuisia aihepiirin hankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tarkoituksemme on haastatella hanketoteuttajia eri sektoreilta Manner-Suomen alueelta kevään ja kesän 2020 aikana.

Jos sinulla on tiedossasi näihin aiheisiin liittyviä hyviä käytänteitä tai muita kehittämisen ideoita, ole välittömästi yhteydessä hanketoteuttajiin tai projektipäällikköön (niko.niemisalo(a)lapinamk.fi).

Lähde: huhtikuun hyvää käytännettä varten on referoitu ”Vähähiilisyys kestävää kasvua ja työtä ohjelman hankkeissa: Aineistoa hankekäsittelijöille ja hakijoille” aineistoa (Gynther, Eskola ja Laitila).

Hyvä käytänne n:ro 5 (toukokuu2020)

Kuntakohtainen kasvihuonekaasutase kertoo hiilinielujen ja päästöjen suhteesta

Kuinka voidaan arvioida kuntatasolla eri toimintojen ekologisia vaikutuksia? Tähän on olemassa erilaisia laadullisia ja määrällisiä mittareita. Yksi määrällinen mittari (kvantitatiivinen mittari) on kuntakohtainen kasvihuonekaasutase. Se saadaan vertailemalla ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä sekä luonnon omia päästöjä ja vastaavasti hiilen nieluja. Rovaniemellä hiilinielut ovat hyvällä tasolla. Hiilinielu tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen tai maaperään enemmän kuin sitä vapautuu.

Kun tavoitellaan kansallisia ja kansainvälisestikin asetettuja tavoitteita (esimerkiksi YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet sekä EU:n Green Deal) hillitä ilmastonmuutosta, hiilen sidonnan maksimointi ja hiilen vapautumisen minimointi ovat keinoja päästä sitä kohti. Rovaniemellä on tehty selvitys kuntakohtaisesta kasvihuonekaasutaseesta keväällä 2020. Siinä kävi ilmi, että Rovaniemellä hiilinielu on kolminkertainen verrattuna kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöihin.  Tämä arviointi tukee kaupungin tulevaisuuden suunnittelua, mm. maankäytön, yhdyskuntasuunnittelun sekä matkailualan kehittämisen näkökulmista.

Käytännettä varten on referoitu Lapin Kansan artikkelia ”Rovaniemellä hiilinieut kolme kertaa suuremmat kuin kasvihuonekaasupäästöt (20.4.2020, s. 13, Eero Leppänen)

Hyvä käytänne n:o 6 (kesäkuu2020)

Marraskuu on Snowember

Lumi on Lapin matkailuvaltti. Alueen yritykset, urheiluseurat, oppilaitokset, matkailun kehittäjät ja paikalliset liikkujat toteuttavat marraskuun 2020 aikana sarjan tapahtumia Marraskuu – Snowember nimekkeen alla. Marraskuun aikana järjestetään useita tapahtumia ja kilpailuja maastohiihtoon, alppihiihtoon ja talvilajeihin liittyen. Tarkoitus on tehdä lunta ja lumilajeja näkyväksi kaupunkilaisille. Kohderyhmänä ovat paitsi aktiiviliikkujat myös uudet harrastajaryhmät. Tarkoitus onkin aktivoida myös uusia harrastajia ja alan yrityksiä lumilajien pariin.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/arktinenlumi

#ArcticSportLapland

Seuraa meitä verkossa:

https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arktinenlumi/

https://arcticsmartness.eu/arcticsport/

Hyvä käytänne n:o 7 (heinäkuu2020)

Biojätteestä polttoaineeksi

Energiatehokas arktinen lumi -hanke toimii uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen toimintakentässä. Koska aihepiiri on uusi ja konkreettisia kokemuksia ei ole valtavan laajasti aiemmilta vuosilta, hankkeen puitteissa pyritään oppimaan muiden aineiden ja aiheiden energiatehokkuushankkeista ja -toimista. Heinäkuun hyvänä käytänteenä nostamme esiin Napapiirin Residuumin uuden toimintamallin, jossa biojätteestä tuotetaan polttoaineena käytettävää biokaasua. Jäteautot tyhjentävät kuorman Alakorkalon biojäteasemalle, josta ne kuljetetaan Ouluun Gasum Oy:n biokaasulaitokselle. Lopputuotteena saatavalla biokaasulla voi tankana esimerkiksi auton tai lämmittää koteja. Jäännöksenä oleva aines voidaan hyödyntää lannoitteena.

Käytännettä varten on referoitu Komposti-lehdessä julkaistua artikkelia ”Biojätteestä uusiutuvaksi energiaksi ja polttoaineeksi” (1/2020 s. 3)

Hyvä käytänne n:o 8 (elokuu2020)

Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön

Energiatehokas arktinen lumi -hanketta toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu. Sähköntuotanto on yksi aikamme suurista kysymyksistä. Hankkeen tavoitteiden eli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kannalta (EAKR TL 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) onkin ilo huomata, että myös toteuttajaorganisaatio siirtyy vuonna 2020 vihreän sähkön käyttöön. AMKissa on tehty lakisääteinen suurten yritysten energiakatselmointi. Hiilidioksidikuorman keventämiseksi Lapin AMK ostaa jatkossa vihreää sähköä, jota tuotetaan vesivoimalla ja jonka päästöluokka on 0.

Käytännettä varten on referoitu Lapin amkin verkkosivujen uutista  ”Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön” (julkaistu 5.8.2020).

Hyvä käytänne n:o 9 (syyskuu2020)

Verkostoidu kaikkiin ilmansuuntiin: Barentsin alueen energiatehokkuuden edistäminen monialaisena yhteistyönä (kirj. Milla Hirvaskari ja Niko Niemisalo)

Barentsin alue on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välinen yhteistyöalue. Se syntyi kylmän sodan jälkeen ja aloitteen keskiössä oli vastata kansainvälisen järjestelmän muutokseen Euroopan pohjoisella alueella. Barentsin yhteistyön syntymään vaikutti Mihail Gorbatsovin ajattelu, jossa sallittiin yhteistyötä myös länteen esimerkiksi Kuolan alueen ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Alueen ongelmia ja mahdollisuuksia on ratkaistu erilaisille EU-projektirahoituksilla, kuten TACIS ja ENI Kolarctic 1990-, 2000-, 2010- ja 2020-luvuilla. Lapin ammattikorkeakoulu toteutti 2013-2015 aikana energiatehokkuusteemaisen ENERU-hankkeen monialaisena yhteistyönä.

ENERU-hankkeen tavoitteena oli siirtää tietoa, menetelmiä ja käytännön tietoa energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista alueella. Mukana olivat Bionova Consulting Oy, Iin Micropolis Oy, Piteån kunta, Ammattiopisto Lappia, Bothnian Arc, Kuolan tiedekeskus sekä Kantalahden, Apatiitin ja Kirovskin kaupungit. Hanketta rahoittivat Kolarctic ENPI ohjelma, sekä Norrbottenin lääninhallitus ja Lapin liitto. Hankkeessa vertailtiin Suomen, Ruotsin ja Venäjän käytäntöjä ja säädöksiä, jotka koskevat mm. energiakatselmuksia, energiatodistuksia, sekä rakentamis-, lämmitys-, ilmastointi- ja sähköistysratkaisuja sekä selvitettiin energiatehokkuusalan yrityksiä ohjelma-alueelta sekä aiheeseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvässä käytänteessä on hyödynnetty Milla Hirvaskarin ja Irina Geraschenkon toimittamaa kirjaa (2015): Multidisciplinary approaches to Develop Energy Efficiency in the Barents Region. Rovaniemi: Lapin Ammattikorkeakoulu.

Hyvä käytänne n:o 10 (lokakuu2020)

Kestävä kehitys Iin kunnassa

Iin kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja siellä asuu noin kymmenentuhatta ihmistä. Ii päätti jo vuosia sitten tehdä ilmastolupauksen ja leikata 80 prosenttia kaikista kunnan alueen hiilipäästöistä vuoteen 2020 mennessä. Ii onkin vähentänyt ¬hiilidioksidipäästöjään nopeammin kuin mikään muu Suomen kunta, ja se tuottaa energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin kuluttaa. Se on myös päättänyt luopua öljystä ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.  Iin kunta on hyvä esimerkki siitä, kuinka kuntatasolla voidaan päästä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kannalta hyviin tuloksiin. Hienoa toimintaa Ii!

(hyvässä käytänteessä on referoitu Samuli Isolan artikkelia ”Suomi Iin tielle”, Apu 22.11.2019)

Hyvä käytänne n:o 11 (marraskuu2020)

Metsäteollisuuden jätevesien energiatehokas esikäsittely (Savonia ammattikorkeakoulu)

Savonia AMK toteutti vuosina 2015-2017 Metsäteollisuuden jätevesien esikäsittely -hankkeen. Hankkeessa oli tavoitteena tehostaa sellu- ja paperitehtaitten jätevesien käsittelyprosessia siten, että jäteveden sisältämää orgaanista kuormitusta saadaan vähennettyä entistä kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahyötysuhdetta merkittävästi. Jätevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehittämällä prosessiin tulevan veden esikäsittelyä soveltaen siihen anaerobista jätevesiprosessia (UASB-teknologia: Upflow Anaerobic Sludge Blanket Reactor) orgaanisen kuormituksen vähentämiseen.

Samanaikaisesti laitteistolla saadaan tuotettua lisäksi metaania (biokaasu) jäteveden sisältämien orgaanisten yhdisteitten hajotessa anaerobisissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Orgaanisen kuormituksen leikkaaminen UASB-teknologian avulla vähentää myös lähtökohtaisesti jätevesiprosessista muodostuvan lietteen syntymääriä vähentäen samalla myös lietteen jälkikäsittelyn tarvetta. Lisäksi esikäsittely vähentää merkittävästi varsinaisen jäteveden puhdistamon prosessien kemikaali- ja energiakulutusta. Näillä tekijöillä on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä jätevesien ja lietteiden käsittelyyn, sekä parantaa huomattavasti prosessin energiahyötysuhdetta.

Tässä tapauksessa näkyy hyvin se, että kestävyystoimenpiteillä on saatu aikaan myös taloudellista hyötyä. Savonia ammattikorkeakoulun tapauksessa on säästetty kustannuksia. Tähän meidänkin tulee lumihankkeen toimenpiteillä pyrkiä.

(hyvässä käytänteessä on referoitu hanke-esittelyä RR tietopalvelussa, joka löytyy oheisen linkin takaa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A70711 (katsottu 27.2.2021).

 

Hyvä käytänne n:o 12 (joulukuu2020)

Liikennebiokaasun tuotanto uusiutuvasta energiasta

Luonnonvarakeskus toteutti vuosina 2015-2017 Liikennebiokaasun tuotannon hankkeen Kainuussa. Hankkeen tavoitteena oli biotalouden ja vähähiilisten liikkumismuotojen edistäminen käynnistämällä uusiutuvan liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa.

Päätoimenpiteenä hankkeessa oli liikennebiokaasun jalostamiseksi tarvittavan puhdistus- ja tankkausaseman hankkiminen, prosessin vaiheiden opettelu ja optimointi liikennebiokaasun tuotannolle. Lisäksi hankkeessa etsittiin teollisia symbiooseja, suoritettiin tuotannon kestävyysarviointi, sekä esiteltiin tuotantoa ja biokaasua voimanlähteenä käyttäviä ajoneuvoja markkinoinnin ja demonstraatioiden avulla. Hankkeen tuloksena Kainuun ensimmäinen liikennebiokaasua tuottava puhdistus- ja tankkausasema on asennettu ja sen tuotanto käynnistetty.

Hankkeessa on tehty demonstraatiotoimenpiteitä, jotka vastaavat lumihankkeen WP 2-pilotointiosuutta. Esimerkiksi tässä meillä on paljon opittavaa. (hyvässä käytänteessä on referoitu hanke-esittelyä RR-tietopalvelussa, joka löytyy oheisen linkin takaa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A70039)