Hyvä käytänne n:ro 1 (tammikuu2020):

Matkusta virtuaalisesti!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Hanke toteuttaa seutukunnallisia tapaamisia aina kun mahdollista joko etävälineillä tai muuten mahdollisimman tehokkaasti ja ekologisesti (esimerkiksi kimppakyydit, kävely tai pyöräily). Osana toteutusta tuotetaan ekologisen ja tehokkaan virtuaalikokouksen toimintamalli. Malli on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta. Hyödynnä siis aktiivisesti etäkokouksia ja uusinta teknologiaa, ja jos mahdollista siirry lähellä pidettäviin kokouksiin ekologisesti kestävin keinoin!

Hyvä käytänne n:ro 2 (helmikuu2020):

Deal with the Green Deal!

Energiatehokas Arktinen Lumi -hankkeessa kehitellään ja pilotoidaan konkreettisesti vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja lumitematiikkaan liittyen. Hanke toteutuu osana koheesiotoimenpiteitä, mutta sen puitteissa seurataan ja rakennetaan myös yleiseurooppalaisia ratkaisuja. ”Green Deal” ohjaa aluepolitiikkaa ja kaikkea unionin toimintaa jatkossa. Se on tärkeää yhteisen tulevaisuuden näkökulmasta. Green Deal on toimenpideohjelma, jolla toteutetaan vihreä transitio Euroopan mantereella ja näytetään samalla hyvää esimerkkiä muille maapallon osille. Todelliset vihreät ratkaisut ovat arkisia. Lumihanke noteeraa Green Dealin kaikessa toiminnassaan.

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en (katsottu 30.1.2020)

Hyvä käytänne n:ro 3 (maaliskuu2020)

Energiatehokas Arktinen Lumi hanke tähtää siihen, että EU:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin suhtauduttaisiin myönteisesti ja niiden toteuttamisesta (energiatehokkuus, vähähiilisyys) syntyisi uutta liiketoimintaa ja kasvua Suomeen. Nostamme kuukauden hyväksi käytänteeksi suomalaisen merenkulkualan suuryrityksen Wärtsilän tavan toimia EU:n rikkidirektiivin päivityksen yhteydessä. Asiassa Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti syksyllä 2008 ryhtyä rajoittamaan laivaliikenteen typenoksidi- ja rikkioksidipäästöjä sekä pienhiukkasia. Tämän pohjalta EU päätti korjata rikkidirektiiviä siten, että se on linjassa IMO:n ohjeistuksen kanssa. Rikkidirektiivin muutos nähtiin jatkossa isoksi ongelmaksi teollisuudelle ja merenkululle Suomessa. Rikkipäästöjen pesemisessä nähtiin myös liiketoimintamahdollisuuksia, ja Wärtsilä onkin luonut tästä uuden sektorin liiketoiminnassaan. Lapin Kansan artikkelissa (E. Aho 4.3.2020) Wärtsilän teknologiajohtaja Juha Kytölä toteaa, että ”niille (pesureille) on ollut maailmalla todella paljon kysyntää ja Wärtsilä on pesurimarkkinoiden ykkönen. Tämän vuoden alusta maailman merillä täytyy jokaisen käyttää rikkipesuria tai siirtyä puhtaampiin polttoaineisiin. Mikä vielä kymmenen vuotta sitten tuntui utopialta, on nykyään todellisuutta”.

Lähde: käytännettä varten on referoitu artikkelia ”Direktiivi tuli, miten kävi?” (E. Aho, Lapin Kansa 4.3.2020 s. 13)

Hyvä käytänne n:ro 4 (huhtikuu2020)

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat tätä!

Energiatehokas Arktinen Lumi hanke toteutuu EAKR-ohjelman ”Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen” erityistavoitteen tuella (erityistavoite 3.2.). Siksi meidän on tärkeätä tietää, mitä uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarkoittavat.

Uusiutuva energian osuus Suomen energiankäytöstä on noin kolmannes. 2020 tavoite 38 % energian loppukulutuksesta. Voimassa olevan hallitusohjelman linjauksena on, että määrä olisi yli 50 % jo 2020-luvulla. Perinteisten uusiutuvien energialähteiden ohella nousussa ovat muun muassa liikenteen biopolttoaineet, aurinkosähkö ja -lämpö sekä mahdollisesti biohiili.

Energiatehokkuus tarkoittaa suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta. Energiatehokkuutta parannetaan teknisillä, ihmisen käyttäytymiseen liittyvillä ja/tai taloudellisilla muutoksilla. Energiatehokkuuden paranemisesta seuraa energiansäästöä, joka kuvaa säästetyn energian määrää.

Ohjelmakaudella on toteutettu lukuisia aihepiirin hankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tarkoituksemme on haastatella hanketoteuttajia eri sektoreilta Manner-Suomen alueelta kevään ja kesän 2020 aikana.

Jos sinulla on tiedossasi näihin aiheisiin liittyviä hyviä käytänteitä tai muita kehittämisen ideoita, ole välittömästi yhteydessä hanketoteuttajiin tai projektipäällikköön (niko.niemisalo(a)lapinamk.fi).

Lähde: huhtikuun hyvää käytännettä varten on referoitu ”Vähähiilisyys kestävää kasvua ja työtä ohjelman hankkeissa: Aineistoa hankekäsittelijöille ja hakijoille” aineistoa (Gynther, Eskola ja Laitila).

Hyvä käytänne n:ro 5 (toukokuu2020)

Kuntakohtainen kasvihuonekaasutase kertoo hiilinielujen ja päästöjen suhteesta

Kuinka voidaan arvioida kuntatasolla eri toimintojen ekologisia vaikutuksia? Tähän on olemassa erilaisia laadullisia ja määrällisiä mittareita. Yksi määrällinen mittari (kvantitatiivinen mittari) on kuntakohtainen kasvihuonekaasutase. Se saadaan vertailemalla ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä sekä luonnon omia päästöjä ja vastaavasti hiilen nieluja. Rovaniemellä hiilinielut ovat hyvällä tasolla. Hiilinielu tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidia sitoutuu kasvillisuuteen tai maaperään enemmän kuin sitä vapautuu.

Kun tavoitellaan kansallisia ja kansainvälisestikin asetettuja tavoitteita (esimerkiksi YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet sekä EU:n Green Deal) hillitä ilmastonmuutosta, hiilen sidonnan maksimointi ja hiilen vapautumisen minimointi ovat keinoja päästä sitä kohti. Rovaniemellä on tehty selvitys kuntakohtaisesta kasvihuonekaasutaseesta keväällä 2020. Siinä kävi ilmi, että Rovaniemellä hiilinielu on kolminkertainen verrattuna kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöihin.  Tämä arviointi tukee kaupungin tulevaisuuden suunnittelua, mm. maankäytön, yhdyskuntasuunnittelun sekä matkailualan kehittämisen näkökulmista.

Käytännettä varten on referoitu Lapin Kansan artikkelia ”Rovaniemellä hiilinieut kolme kertaa suuremmat kuin kasvihuonekaasupäästöt (20.4.2020, s. 13, Eero Leppänen)

Hyvä käytänne n:o 6 (kesäkuu2020)

Marraskuu on Snowember

Lumi on Lapin matkailuvaltti. Alueen yritykset, urheiluseurat, oppilaitokset, matkailun kehittäjät ja paikalliset liikkujat toteuttavat marraskuun 2020 aikana sarjan tapahtumia Marraskuu – Snowember nimekkeen alla. Marraskuun aikana järjestetään useita tapahtumia ja kilpailuja maastohiihtoon, alppihiihtoon ja talvilajeihin liittyen. Tarkoitus on tehdä lunta ja lumilajeja näkyväksi kaupunkilaisille. Kohderyhmänä ovat paitsi aktiiviliikkujat myös uudet harrastajaryhmät. Tarkoitus onkin aktivoida myös uusia harrastajia ja alan yrityksiä lumilajien pariin.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/arktinenlumi

#ArcticSportLapland

Seuraa meitä verkossa:

https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arktinenlumi/

https://arcticsmartness.eu/arcticsport/

Hyvä käytänne n:o 7 (heinäkuu2020)

Biojätteestä polttoaineeksi

Energiatehokas arktinen lumi -hanke toimii uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen toimintakentässä. Koska aihepiiri on uusi ja konkreettisia kokemuksia ei ole valtavan laajasti aiemmilta vuosilta, hankkeen puitteissa pyritään oppimaan muiden aineiden ja aiheiden energiatehokkuushankkeista ja -toimista. Heinäkuun hyvänä käytänteenä nostamme esiin Napapiirin Residuumin uuden toimintamallin, jossa biojätteestä tuotetaan polttoaineena käytettävää biokaasua. Jäteautot tyhjentävät kuorman Alakorkalon biojäteasemalle, josta ne kuljetetaan Ouluun Gasum Oy:n biokaasulaitokselle. Lopputuotteena saatavalla biokaasulla voi tankana esimerkiksi auton tai lämmittää koteja. Jäännöksenä oleva aines voidaan hyödyntää lannoitteena.

Käytännettä varten on referoitu Komposti-lehdessä julkaistua artikkelia ”Biojätteestä uusiutuvaksi energiaksi ja polttoaineeksi” (1/2020 s. 3)

Hyvä käytänne n:o 8 (elokuu2020)

Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön

Energiatehokas arktinen lumi -hanketta toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu. Sähköntuotanto on yksi aikamme suurista kysymyksistä. Hankkeen tavoitteiden eli uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kannalta (EAKR TL 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) onkin ilo huomata, että myös toteuttajaorganisaatio siirtyy vuonna 2020 vihreän sähkön käyttöön. AMKissa on tehty lakisääteinen suurten yritysten energiakatselmointi. Hiilidioksidikuorman keventämiseksi Lapin AMK ostaa jatkossa vihreää sähköä, jota tuotetaan vesivoimalla ja jonka päästöluokka on 0.

Käytännettä varten on referoitu Lapin amkin verkkosivujen uutista  ”Lapin AMK siirtyy vihreän sähkön käyttöön” (julkaistu 5.8.2020).