Kirjoittaja Katja Kankaanpää (tradenomi ylempi AMK) työskentelee lehtorina Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä sekä vastuullisen johtamisen asiantuntijana Digitiimi-hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulussa. Artikkeli on alun perin julkaistu Pohjoisen tekijät -blogissa 21.9.2022.
Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi – yhteisöllisyyttä etätyöhön -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lappilaisten yritysten osaamista yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen digitaalisissa ympäristöissä toimittaessa. Hankkeen toiminnan ydin on 10-osainen webinaarisarja ja siihen kytkeytyvät vertaisoppimisen klinikat. Webinaareihin pohjautuen tuotetaan artikkeleita aiheisiin liittyen. Artikkeleita kirjoittavat hankkeen asiantuntijatiimin jäsenet.
Työnantajan velvollisuus on työturvallisuuslain nojalla huolehtia työturvallisuudesta ja työterveyshuollon toteutumisesta (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738). Työterveyshuollon tehtävänä on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran aikana. Työnantaja, työpaikan henkilökunnan edustaja sekä työterveyshuollon edustaja yhdessä suunnittelevat työterveyshuollon sisällön sekä seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toteutumista.
Työpaikoilla pakollinen työterveyshuolto on terveydenhuoltoa, ei sairauden hoitoa. Vaaraa aiheuttavat tekijät selvitetään työpaikkaselvityksessä ja näitä tekijöitä seurataan työterveystarkastuksissa. Selvityksessä arvioidaan työpaikkaa ja työoloja sekä vaaran paikkoja, joiden vaikutusta terveyteen vältetään eri keinoin sekä kehittämällä työtä ja työn tekemistä turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. (Työsuojeluhallinto 2015-2022.)
Työelämä haastaa aivojamme yhä enemmän
Työtä ja työn tekemistä on pitkään kehitetty kehon terveyden kannalta. Työssä on vaaran paikkoja, työkoneetkin voivat mennä rikki, mutta entä ihmisen suurin kone, oma tietokone eli aivot? Aivot ovat kuluvaa tavaraa kuten kehokin. Aivojen terveydestä tulee pitää huolta siinä missä muustakin jaksamisesta ja hyvinvoinnista.
Aivojen terveys ja aivotyö tarkoittavat tiedollisia eli kognitiivisia vaatimuksia kuten muisti, hahmotus, tiedon käsittely, uusien asioiden oppiminen ja ohjeiden sisäistäminen. Aivojen liian pitkään jatkuva liiallinen kuormitus näkyy mm. aivokuoren ohentumisena ja muistikapasiteetin pienentymisenä eli liianaikaisten ikääntymisen vaikutuksina. Miten aivojen terveydestä kehon terveyden lisäksi huolehditaan ja miten työtä kehitetään, jotta aivoterveys, kehon terveyden kanssa, on hyvää? Aivojen erilaiset harjoitteet ja työn kehittäminen hyvien elintapojen ohella auttavat aivoterveyttä. (Terveyskylä 2021.)
Etätyöstä monipaikkaiseen työhön
Korona-pandemia pakotti töiden uudelleen järjestelyyn, etätyö tuli tutuksi ja nyttemmin monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen.
Euroopan Unionin elin- ja työolojen kehittämisvirasto Eurofoundin vuonna 2020 tekemän Living, working and COVID-19 -tutkimuksen mukaan etätöihin kotiin siirryttiin EU:n alueella eniten juuri Suomessa. Kutakuinkin kaikki, jotka pystyivät tekemään etätyötä, siirtyivät työskentelemään etänä. Työtä tehtiin yksin ja tavanomainen lähityö työkavereineen jäi vähälle. (Eurofound 2020.)
Tilastokeskuksen Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin -tutkimuksen mukaan työntekijät haluavat edelleenkin jatkaa tai lisätä etätyöskentelyä pandemiaa edeltävään työskentelyyn verrattuna. Tavallisen lähityön tilalle on tullut monipaikkainen työskentely. (Tilastokeskus 2021.)
Työterveydestä tulee huolehtia, huolimatta missä työtä tehdään – toimistolla, etätyössä tai monipaikkaisesti. Työergonomiasta tulee huolehtia, mutta myös ihmisen tietokoneesta, aivoista.
Yksin työskentelyssä on riskinsä
Lähityöskentelyssä toimimme yksilönä työpaikan yhteisössä, etätyössä olemme usein ihan yksin. Yksin työskentely voi johtaa siihen, että työpäivän mitta venyy eikä taukoja tule pidettyä. Lounas saattaa jäädä väliin tai syödään pitkin päivää jotain nopeaa naposteltavaa. Töitä kertyy ja uni saattaa jäädä vähäksi. Liikuntaa ei tule harrastettua, eikä liiemmin tavattua toisia ihmisiä.
Aivot ovat korvaamaton kovalevy, johon vaikuttaa liikunta, ruoka, mieli, ihmissuhteet, paheet ja uni. Aivojen sopiva haastaminen, kuten uuden oppiminen sekä liiallisen stressin välttäminen, ovat hyvää lääkettä aivoille. Aivoterveys ja aivoihin liittyvät sairaudet eivät suinkaan ole vain ikääntyneiden terveyttä tai sairautta, se on kaiken ikäisten asia, johon vaikuttavat henkilökohtaiset valinnat sekä työ ja työolot. (Huotilainen 2022.)
Työrauhaa aivoille
Aivotutkija, professori Minna Huotilainen puhui Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen Aivot etätyössä -webinaarissa 30.5.2022 aivojen terveydestä ja työn vaikutuksista aivoterveyteen. Aivojen terveys on osa työturvallisuutta, johon voidaan vaikuttaa työtä kehittämällä ja lisäksi omilla henkilökohtaisilla valinnoilla ja elämäntavoilla. Huotilaisen mukaan työtä ja elämää tulee kehittää aivoille terveellisemmäksi.
Uni on hyvin tärkeä osa aivojen hyvinvointia. Työssä tulee eteen uusia ja erilaisia asioita ja työpäivät ovat erilaisia; on tunteisiin vaikuttavia asioita, onnistumisia ja pettymyksiäkin. Unen aikana aivot eivät lepää, ne työskentelevät koko ajan, mutta aivot tarvitsevat hyvää unta omaan työskentelyynsä.
Hyvän ja tarpeeksi pitkän unen aikana aivot ehtivät työskennellä tarpeeksi, siirtää asioita pitkäkestoiseen muistiin ja käsitellä tunteita. Työpäivän pettymys voi riittävän unen jälkeen tuntua pienemmältä, koska aivot ovat yöllä ehtineet käsitellä asioita, jolloin mittasuhteet ja merkitykset asettuvat omiin uomiinsa. Hyvän nukkumisen jälkeen pystytään kiinnittämään huomioita isoihin ja tärkeisiin asioihin, keskittyminen on hyvää. (Huotilainen 2022.)
Aivot tarvitsevat oman työskentelyrauhan asioiden käsittelyyn. Jos työpäivä on kiireinen, stressaava, multitaskausta, päivän mitta on pitkä ja niin edelleen, on työpäivän jälkeen vaikea saada unta. Kesken jääneet työasiat pyörivät mielessä. Tosin väsyneenä uni saattaa tulla hyvinkin nopeasti, mutta uni on katkonaista, liian lyhyttä, jolloin aivot eivät pysty työskentelemään, kuten pitäisi. (Huotilainen 2022.)
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino
Aivoterveys vaatii hyviä elämäntapoja sekä riittävää ja hyvää unta. Joskus töissä on kiire, stressi painaa ja päivät venyvät. Ihminen kyllä jaksaa, mutta jaksavatko aivot. Aivotkin jaksavat tietyn tsempin, mutta jatkuva stressi, tauottomat työpäivät ja työssä venyminen ovat pahaksi aivoille.
Häämöttävä loma auttaa tsemppaamaan ja jatkamaan, kunhan se ei ole jatkuvaa lomasta lomaan venymistä ja elämistä. Aivot tarvitsevat hyvän ja säännöllisen työskentelyrauhan ja palautumisen, päivittäin ja lomallakin. Liiallinen työkuorma voi johtaa pitkään univajeeseen, aivojen kuormittumiseen ja sitä kautta terveyden heikkenemiseen. Huotilaisen mukaan työ ei saisi häiritä jatkuvasti ihmisen nukkumista ja asettaa ihmistä vaaraan. Työ ei saa laittaa työntekijää vaaralle alttiiksi. (Huotilainen 2022.)
Unen lisäksi työpäivän aikainen kehon käyttäminen on tärkeää. Monipaikkaisessa työssä voisi olla hyvä kehittää kehon käyttämisen tapoja, ottaa työpäivän väliin lepoaika, käydä ulkona ja liikkua. Lenkki työpäivän aikana antaa pirteyttä ja jaksamista niin keholle kuin aivoillekin. Myös työntekoon on hyvä liittää kehon käyttöä. Jatkuvan istumisen sijaan on hyvä nousta ja tehdä työtä seisten ja liikkua välillä. (Huotilainen 2022.)
Aivot etätyössä -webinaari toteutettiin kuunteluwebinaarina. Osallistujille ilmoitettiin ennakkoon, että on hyvä lähteä ulos kävelylle ja kuunnella webinaaria. Huotilaisen mukaan sellainen on hyvää yhdistämistä aivojen kannalta; tehdä jotain keholla ja käyttää samalla aivoja.
Huotilainen aivotutkijana tietää muistin ja tekemisen yhteyden. Liikunnallisen elämäntavan omaavilla ihmisillä muun muassa hippokampuksen alueella olevan muistialueen koko on suurempi, eli muistikapasiteetti on suurempi kuin vähän liikkuvilla ihmisillä.
Millainen onkaan työpaikan ihannetyöntekijä?
Parhaaksi työntekijäksi voidaan mieltää henkilö, joka tekee monta asiaa yhtä aikaa. Hän vaikuttaa moneen suuntaan, hänet saa aina kiinni, hän vastaa heti puhelimeen tai sähköpostiin, on saavutettavissa monissa kanavissa. Hän voi työskennellä missä vain, ei välitä melusta, hän ei pidä taukoja ja venyttää työpäivää pitkäksi. Hän kuvittelee kykenevänsä käsittelemään monia tietoja yhtä aikaa. Mutta, aivojen tiedonkäsittelyn kannalta hän ei ole ihannetyöntekijä. (Huotilainen 2022.)
Huotilaisen mukaan ylimääräiset työn keskeytykset ja häiriötekijät vaikuttavat aivoihin. Keskeytyneet työtehtävät jäävät mielen pohjalle ja ne varastavat ihmisen kognitiivista eli tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Liika kuormitus vie voimia aivoilta. Pienet keskeytykset eivät ole vaaraksi, mutta jos työn luonne muuttuu jatkuviksi keskeytyksiksi ja keskeneräisten työtehtävien määrä kasvaa, vaikuttaa se haitallisesti aivojen terveyteen.
Toisaalta koronapandemian aikana koettu etätyö saattoi tuoda työhön liiallista hiljaisuutta, mikä voi vaikuttaa työn tekemiseen heikentävästi. Työssä, myös etätyössä, on hyvä olla yhteydessä työkavereihin, saada virikettä ja piristystä työpäivään. Liiallinen yksinolo ja tila, ettei ajatuksia voi vaihtaa kenenkään kanssa, on sekin pahaksi. Aivot tarvitsevat yhdessä tekemisen tunteen. Taukojen ja lepoaikojen aikana työssä voi tavata toisia, tavalla tai toisella, jolloin työyhteisökin pääsee rakentumaan ja aivojen kannalta tärkeät tauot tulee pidettyä.
Työpaikalla ihannetyyppi voisi olla myös henkilö, joka hoksauttaa toisille portaiden käyttämisestä hissiin sijaan tai vaikkapa lounastauosta. Monipuoliselle lounaalle meneminen yhdessä on hyväksi aivoille, niin monipuolisen ruoan kuin toisten tapaamisen ja ajatusten vaihdonkin kannalta.
Työpaikan lounaskulttuuri, jossa kaupan pizza lämmitetään mikrossa ja mennään omaan työpisteeseen yksin syömään, ei tue aivojen terveyttä. Yhteinen lounastauko voidaan järjestää myös virtuaalisesti, näin myös etätyöntekijöiden yhteisöllinen aika sekä työn tauottaminen tulee huomioitua. Etänä yhteinen taukojumppakin onnistuu oikein hyvin. (Huotilainen 2022.)
Kehon ergonomiasta kohti aivoergonomiaa
Omaa työtä voi hallita ja siten vaikuttaa positiivisesti aivojen hyvinvointiin. Työterveyslaitoksen eritysasiantuntija Kirsi Luokkala kehottaa pohtimaan omaa aivoergonomiaa siinä missä muutakin ergonomiaa.
Työpaikan avokonttorin häly vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelyyn ja työhön keskittymiseen. Työpaikalla on hyvä olla hiljaisia tiloja ja keskittymistä vaativat työtehtävät voi tehdä monipaikkaisessa työssä omassa rauhallisessa työtilassa, esimerkiksi kotona. Samoin pientä virikettä ja aktiivisuutta voi saada uudesta työympäristöstä.
Keskeneräiset työtehtävät kuormittavat ja to do -lista voi auttaa. Asioita kannattaa siirtää paperille tai sähköiseen työlistaan ja muistaa myös päivittää listaa. Jatkuvat keskeytykset ja usean tehtävän samanaikainen suorittaminen kuormittavat aivoja. Työtehtävien priorisointi ja keskittyminen auttavat. Häiriötekijät, kuten kilkattava puhelin ja sähköposti, on syytä hiljentää. (Luokkala 2021.)
Myös Muistilitto vinkkaa samanlaisista asioista. Työntekijöiden on hyvä pitää huolta aivoergonomiasta, joka tarkoittaa työn, työvälineiden, -ympäristöjen ja -tapojen tarkastelua ja yhteensovittamista kognitiivisen toimintakyvyn kuten muistin ja tarkkaavaisuuden kanssa. Jokaisen on hyvä tehdä rajat omalle työlleen.
On hyvä luoda itselle työympäristö vaihtelevasti sinne, missä se palvelee parhaiten omaa työn suorittamista. Se voi olla etätyöpaikka tai työpiste työpaikalla, kunhan työn tekeminen on sujuvaa. Optimoimalla työn tekemisen olosuhteet työn lopputulos on laadukkaampaa ja samanaikaisesti aivot pysyvät terveempinä. Työstä karsitaan aivoille haitalliset turhat asiat pois ja tuodaan myönteisiä asioita tilalle, mikä edistää aivojen terveyttä. Aivojen hyvinvointi on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän asia ja siihen voidaan vaikuttaa yhdessä ja yksin. (Muistiliitto 2022.)
Työkavereita ei voi hiljentää kuten puhelinta, mutta liiaksi häiritsevien työkavereiden kanssa voidaan sopia ajat, jolloin keskitytään työhön. Työkaverit saattavat keskeyttää työtä myös sähköpostein, mutta niihinkään ei tarvitse reagoida heti. Kalenteriin on hyvä laittaa myös lounastauot, näin tauko tulee pidettyä ja työkaverit näkevät, että olet varattuna tuolloin, eivätkä varaa palaveria samaan aikaan. (Muistiliitto 2022.)
Digitiimi auttaa etätyöosaamisen kehittämisessä
Aivot etätyössä -webinaari oli tarkoitettu lappilaisille yrittäjille ja yritysten henkilökunnille. Webinaarin jälkeen järjestettiin klinikka, jossa osallistujat yhdessä pohtivat, mitä työssä voi tehdä, että työnteko palvelisi paremmin aivoterveyttä.
Klinikan osallistujien mukaan työnteon häiriötekijöihin on hyvä puuttua. Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti ja työtä voi tehdä hitaammin ja keskittyen. Olemme opettaneet aivot reagoimaan, voimme opettaa ne myös keskittymään, yksi hyvä keskittymisen metodi on Pomodoro-tekniikka (Työterveyslaitos 2020).
Klinikalla keskusteltiin myös yhteisten sääntöjen tärkeydestä, esimerkiksi asioihin reagoimiseen ja hiljaisen työajan löytymiseen liittyen. Organisaatiossa tarvitaan säännöt myös tavoitettavuuteen.
Aivojen kannalta ei ole hyvä olla tavoitettavissa jatkuvasti, 24/7. Yhteisiä sääntöjä työntekemiseen kaivataan niin johtajuuden kuin työn tekemisen rakenteisiin esimerkiksi, miten työtekijä saa tauottaa työpäivää. Yhteisistä säännöistä on hyvä keskustella ennakkoon eikä vasta sitten, kun haittaa on jo ehtinyt tapahtua.
Mutta entä sinä siellä ruudun takana, luit juuri artikkelin aivoista työssä. Luitko istualtaan, kilisikö puhelin ja sähköposti samaan aikaan? Mitä jos lukisit seuraavan artikkelin rauhassa seisten ja auttaisit aivojasi. Mutta ethän tee sitä yömyöhään, vaan mene nukkumaan ja anna aivojesi tehdä omaa työtään.
Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeen webinaarit jatkuvat kevääseen 2023 saakka erilaisin teemoin. Hankkeen verkkosivuilta löydät webinaarien tallenteet ja pääset ilmoittautumaan tuleviin webinaareihin. Webinaareja on muun muassa etätyön kokemuksista, tilakokemuksista monipaikkaisessa työssä, asiakkaiden kohtaamisesta verkossa sekä sosiaalinen aika etä- ja verkkotyöskentelyssä.
Lähteet
Eurofound 2020. Living, working and COVID-19. Viitattu 7.6.2022 https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef20059en.pdf
Huotilainen, M. 2022. Aivot etätyössä. Webinaari 30.5.2022
Luokkala, K. 2021. Aivoergonomiasta kevennystä työn kuormittavuuteen. Viitattu 7.6.2022 https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/aivoergonomiasta-kevennysta-tyon-kuormittavuuteen/#e94d824f
Muistiliitto 2022. Hyvä työ aivoille. Viitattu 7.6.2022 https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
Terveyskylä 2021. Aivojen huolto ja treenaus. Viitattu 2.6.2022 https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-toimintakykyyn-vaikuttavia-tekij%C3%B6it%C3%A4/aivojen-huolto-ja-treenaus
Tilastokeskus 2021. Koronakriisin vaikutukset palkansaajien työoloihin. Viitattu 7.6.2022 https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ywrp1_202100_2021_25870_net.pdf
Työsuojeluhallinto 2015-2022. Työterveyshuolto. Viitattu 2.6.2022 https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto
Työterveyslaitos 2020. Pomodoro-tekniikka vähentää aloittamisen vaikeutta ja auttaa keskittymään. Viitattu 7.6.2022 https://www.ttl.fi/tyopiste/pomodoro-tekniikka-vahentaa-aloittamisen-vaikeutta-ja-auttaa-keskittymaan
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738