Kirjoittaja Arno Ökö Heikkala, liikunnanohjaaja (AMK), toimii Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeessa yhteisöllisen verkkotyöskentelyn asiantuntijana.
Etätyö on puhuttanut viimeisen parin vuoden aikana paljon. Digitiimi-hankkeen teeman ja aiheen ajankohtaisuuden vuoksi Digitiimi kutsui maaliskuussa kolme lappilaista etätyöntekijää webinaariin keskustelemaan etätyön mahdollisuuksista, haasteista sekä siitä miltä etätyön tulevaisuus voisi näyttää.
Lappilaisia etätyötarinoita
Teknologia tarjoaa nykyään monipuoliset mahdollisuudet etätyöskentelyyn. Alakohtaisia eroja toki on, mutta monesti etätyöskentelyn mahdollisuudet ja rajoitteet syntyvät organisaatioiden toimintaympäristöstä ja -kulttuurista. Kuten Digitiimin aiemmissakin artikkeleissa, tässä yhteydessä käytämme sanaa etätyö puhuessamme työstä, jota tehdään jossakin muualla kuin työnantajan nimeämässä konkreettisessa työpisteessä.
Digitiimin maaliskuun webinaarissa kuulimme kolmen lappilaisen etätyötarinoita. Webinaarin tavoite oli pureutua hieman pintaa syvemmälle etätyön piirteisiin ja kuulla esimerkkien avulla millaisia näkökulmia etätyöskentelyyn liittyy. Halusimme erityisesti pohtia, miten jokainen voi omalta osaltaan hyödyntää näitä kokemuksia työnsä muotoilussa.
Asiantuntijavieraat webinaarissa
Webinaarivieraiksi saimme:
- Jenni Halonen – palkka-asiantuntija, Sarastia Oy
- Tanja Poutiainen-Rinne – toimitusjohtaja, Comeback Center
- Jukka Markkanen – päävalmentaja, Levi Snowsport Academy
Vieraamme toimivat hyvin erilaisilla aloilla, toimenkuvilla ja työn rakenteilla. Jenni Halonen toteuttaa kokoaikaista etätyötä työskennellessään palkka-asiantuntijana Sarastialla. Tanja Poutiainen-Rinne puolestaan toteuttaa työtään Comeback Centerissä monipaikkaisesti jakaen työaikansa usean eri työpisteen ja -paikan välillä. Levi Snowsport Academyn päävalmentaja Jukka Markkanen myös jakaa työaikansa usean eri työpisteen välillä päivän ja työtehtävien vaatimusten mukaan. Yhteistä kaikilla vieraillamme oli, että heillä oli merkittävä mahdollisuus itse vaikuttaa työtapaansa ja -tilaansa – mahdollisuus, jota he myös käyttävät työnsä muotoilussa.
Vieraiden huomioita
Työn joustavuus ja muotoiltavuus siis korostui vieraidemme puheissa. Jokainen toi esille työnsä autonomian ja joustavuuden hyötyjä, mutta myös tunnisti niihin liittyviä haasteita. Nämä haasteet konkretisoituvat etenkin itsensä johtamisen vaatimuksena, suunnitteluna ja konkreettisena aikatauluttamisena. Kotoa tai lasten harrastusten lomassa tehdyt työtehtävät voivat helpottaa arjen hallintaa, mutta työn ja vapaa-ajan eron löytäminen, häiriöiden karsiminen sekä kuormitustekijöistä huolehtiminen vaatii työn suunnittelua ja muotoilua. Näihin näkökulmiin vierailla oli hienoja esimerkkejä.
Työn sosiaalisten vaatimusten huomioiminen myös korostuu, mikäli työntekijä ei käytä kaikkea työaikaansa yhdellä ja samalla työpisteellä. Työ voi siis olla yhteisöllistä, vaikka se toteutetaan täysin tai osittain etänä. Vieraamme kertoivatkin esimerkkejä siitä, miten yhteisöllisyydestä voidaan huolehtia, vaikka aina ei kollegoja fyysisesti nähdäkään tai kuinka erilaisia työtehtävien vaatimuksia huomioidaan etä- ja monipaikkaisessa työssä. Näissä kaikissa ajatuksissa vieraista huokui tietynlainen luovuuden käyttäminen sekä totuttujen ”normien” ja vanhojen käytänteiden rikkominen.
Etätyöskentely tulevaisuudessa
Webinaarin loppupuolella keskustelimme myös siitä, mitä etätyö on tulevaisuudessa ja mitä muita huomioita siihen voi liittyä. Keskusteluissa nousi esille esimerkiksi etätyön ohjaamisen ja johtamisen tarpeet sekä pohdintaa siitä, miten ”autenttisten” inhimillisten kohtaamisten tarve ei katoa, vaikka etätyö lisääntyykin. Esimerkiksi tietyillä aloilla ja tehtävissä (yhä) tarvitaan fyysisissä tiloissa kohtaamista, mutta inhimillisinä olentoina me myös itse välillä kaipaamme näitä kohtaamisia.
Organisaatioiden toimintaan liittyen keskusteluun nousi myös viime aikaiset työyhteisöjen toimintakulttuurien ja asenneilmapiirien muutokset. Pohdinnat siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä normeja etätyöhön liittyen sekä miten ne näkyvät eri organisaatioissa vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia mahdollisuuksia yksilöllä on etätyön hyödyntämiseen ja työnsä muotoiluun. Valmiita vastauksia näihinkään kysymyksiin emme webinaarissa löytäneet, mutta vieraiden esimerkkien myötä pohdinnat etätyön tulevaisuudesta voivat herättää ajatuksia.
Webinaaritallenne
Digitiimi-hankkeen Lappilaisten etätyöntekijöiden tarinoita -webinaari onnistui tuomaan esille hyviä käytännön esimerkkejä, huomioita ja ajatuksia etätyön arjesta kolmen esimerkin avulla. Onnistuneen webinaarin tavoin se myös jätti ajatuksia auki siitä, miten jokainen voi itse soveltaa näitä näkökulmia omassa työssään. Pohdinnat etätyön tulevaisuudesta, inhimillisistä kohtaamisista sekä organisaatioiden toimintakulttuurin ja asenneilmapiireistä myös laajentavat näkökulmaa siitä, mitä muuta etätyöhön liittyy.
Oheisesta linkistä pääset katsomaan leikkaamattoman version webinaarista. Tallennetta katsoessa voit pohtia seuraavia kysymyksiä:
- Mitä näistä näkökulmista voin viedä omaan työhöni?
- Kuinka nämä asiat toteutuvat minun toimintaympäristössäni ja organisaatiossani?
- Miten voin hyödyntää etätyötä omassa työssäni entistä paremmin?
Linkki: Digitiimi-webinaari | Lappilaisten etätyöntekijöiden tarinoita – 21.3.2023
Digitiimin kevät 2023
Digitiimi-hanke jatkaa etätyön teemalla vielä 24.5. pidettävässä Tulevaisuuden yhteisöllisen etätyön johtaminen -webinaarilla, jossa mukana on tulevaisuuden etätyön ja työelämän teemalla Perttu Pölönen, tulevaisuuden digitaalisten työympäristöjen näkökulmalla Riikka Gassen sekä etätyön ja yhteisöllisyyden johtamisesta puhuva Ulla Vilkman.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Webinaarit-välilehdeltä.
Aurinkoista kevään jatkoa
Ökö Heikkala & Digitiimi-hankkeen porukat