EKKU-hankkeessa (Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen) järjestettiin 18.1.2016 seminaari, johon kutsuttiin muun muassa yrityksiä, joihin on tehty osaamiskartoitus vuoden 2015 aikana. Seminaariin kutsuttiin myös EKKU-hankkeessa toimivat koulutuksen järjestäjät, asiantuntijoita sekä arvovaltainen joukko alustajia puhumaan.
Vuoden 2015 nuori lappilainen yrittäjä Julius Oförsagd toimi tilaisuudessa juontajana ja paneelin vetäjänä. Ensimmäinen puhuja, torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni puhui muun muassa Lapin matkailun kasvumahdollisuuksista esimerkkinä, josta muillakin aloilla voisi ottaa oppia. Lähialuematkailu Lapissa vetää suhteellisen hyvin ja Aasian markkinat ovat myös kehittymässä, mutta esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on vielä valtavasti markkinapontentiaalia. Kulmuni muistutti myös, että Perämerenkaaren yhtenäinen alue on muistettava; yhdessä Perämerenkaaren asukkailla ja yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet toimia ja tehdä yhteistyötä.
Kansanedustajan avauksen jälkeen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yrityskehittäjä Kari Rekilä kertoi 53 Lapin teollisuuspalveluyrityksille tehdyistä C&Q-kartoituksista. C&Q -ohjelma on suomalaista tekoa – osaamisen kartoittamista varten tehty – ja siihen on kertynyt jo yli 15000 erilaista osaamista. Rekilä muistutti, että yrityksen strategia ja visio määräävät, millaista osaamista “talossa” pitää olla. Kartoituksen perusteella löydetään sekä suurimmat osaamisvajeet että vahvuudet. Yrityksen kasvun mahdollistamiseksi osaamiskuilut tulee poistaa, esimerkiksi täydennyskoulutusten avulla.
Osaamiskartoituksista nousseita nykyajan ja tulevaisuuden osaamista on muun muassa kielitaito. Kielitaito nousi merkittäväksi tämän hetken ja tulevaisuudessa korostuvaksi osaamiseksi: rajalla ja Norjan suuntaan pyrkivillä yritysten työskelijöiden olisi hyvä osata ruotsia ja englantia. Lisäksi tärkeää osaamista yrityksissä on projektityö ja sen hallinta, talousosaaminen, asiakassuhteiden hallinta ja laskutus. Suurimpia osaamisvajeita oli sähköisten järjestelmien käytön syvällisessä osaamisessa.
Muita osaamiskartoituksissa selvinneitä yrityksille tärkeitä osaamisia ovat työntekijän yrittäjämäinen asenne ja oman työn merkityksen ymmärtäminen toiminnan suhteen. Lisäksi mukautumiskyky sekä poisoppiminen vanhoista opituista toimintatavoista korostuivat kartoitusten tuloksissa.
Yleisöä EKKU-hankkeen seminaarissa oli tuvan täydeltä.
Henkilöstö on myös otettava mukaan kehittämistyöhön. Yrityksen kehittäminen ei tapahdu pelkästään virran mukana kulkemalla vaan tarvitaan aktiivista kehittämistä. Yhteistyötä koulujen ja yritysten välillä on kehitettävä: kouluista valmistuvilta opiskelijoilta halutaan motivaatiota ja ammattiosaamista, ylipäätään tarvittaisiin entistä valmiimpia koulusta valmistuneita työntekijöitä.
Rekilän jälkeen Lapin yrittäjien edustaja, varatoimitusjohtaja Martti Kankaanranta ja koordinaattori Päivi Koivupalo Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta kertoivat ajankohtaisia uutisia yrittämisestä ja rajayhteistyöstä. Meillä Pohjoismaissa rajan ylitys on helppoa ja esimerkiksi työharjoittelu toisessa maassa pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi, samoin kuin tutkintojen hyväksyminen. Pohjoisen luonnonvarat, kuten öljy, maakaasu, metsät, mineraalit, vesi, meriruoka (seafood) ja matkailu kiinnostavat yhä enemmän kansainvälisiä toimijoita.
Vertailtaessa lähimaita selviää, että esimerkiksi työvoiman sivukulut ovat Ruotsissa pienemmät kuin Suomessa, kun taas esimerkiksi kuljetustuki on huomattavasti suurempi. Haasteita ovat muun muassa erilaiset lait, pätevän työvoiman saatavuus, yleinen kehitys Euroopassa ja Pohjolassa sekä kova kilpailu.
Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta saa apua ja neuvoja jos halutaan tutkailla pääsyä naapurimaiden markkinoille ja yrittäjäjärjestöt auttavat pk-yritysten edunvalvonnassa sekä ovat tiennäyttäjiä ja verkostojen luojia rajayhteistyössä. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rajaesteitä ratkaistaan ja viedään eteenpäin. Myös julkiset organisaatiot ovat kiinnostuneita rajayhteistyöstä. Yhteistyön aikana on perustettu muutamia tytäryhtiöitä ja saatu urakoita; konkreettinen yhteistyö on lisääntynyt.
Kankaanranta ja Koivupalo pyysivät seminaariyleisöä ajattelemaan Pohjoismaita yhtenä maana, jolloin alue olisi Euroopan viidenneksi suurin talousalue ja yhdenneksitoista suurin koko maailmassa. Yhteistyön ja kaupan lisäämiseksi Lapin ja Norrbottenin yritysten välillä on aloitettu Tienraivaaja-hanke, joka muun muassa luo verkostoa alueellisista elinkeinotoimijoista. Muina toimenpide-ehdotuksina Kankaanranta ja Koivupalo listasivat muun muassa matchmaking ja minimatchmaking -tapahtumia, yritysverkoston luonti, sidosryhmien aktivointi rajat ylittävään toimintaan, kilpailutus yli rajan sekä koulutus- ja tietoiskutilaisuudet yrittäjille. Lisäksi he kannustavat yrittäjiä suhtautumaan hankkeisiin positiivisesti.
Yrittäjä Roger Niemi Tornedalens Renprodukter AB -yrityksestä kertoi oman menestystarinansa. Niemi kouluttautui vuonna 2005 poronlihan jalostukseen, kehitti muun muassa oman hyvin säilyvän porotuotteen ja kasvatti yritykselleen miljoonien liikevaihdon.
Juha Alapuranen Ylitornion Betoni Oy:stä kertoi oman yrityksensä menestystarinan. Ylitornion Betoni on tehnyt koulutusyhteistyötä Ammattiopisto Lappian kanssa jo vuodesta 1992 saakka. Toimitusjohtaja vinkkasi, että heillä on kasvatettu hiljaisina aikoina osaamista, jolloin kilpailukyky ja osaaminen ovat ajan tasalla kaupankäynnin taas vilkastuessa. Yritys on laajentanut muuallekin Suomeen ja avaa myös tänä vuonna Haaparannalle elementtitehtaan.
Stora Enson HR Manager Jarmo Okkonen piti henkilöstön kehittämistä ja kehittymistä tärkeänä liiketoiminnan kasvussa. Hän vertasi paikallaan pysymistä alaspäin menevissä rullaportaissa seisomiseen. Kehitettävä on, jotta pysyy kehityksessä mukana, eikä “valu” alaspäin. Henkilöstön kehittämisessä johdon on tiedettävä suunta, mihin ollaan menossa ja tuettava koko organisaation toimintaa siihen suuntaan. Liiketoiminnassa myös säännöt muuttuvat jatkuvasti, kun kilpailu on kovaa. Johdon ohjaus ja kontrolli vaikuttavat onnistumiseen joten johtamista tarvitaan. Lisäksi työyhteisöön tarvitaan erilaisia ja motivoituneita ihmisiä paikallaan polkemisen estämiseksi.
Pirkko Taskinen Storvik & Co Oy:stä otsikolla Kasvua Norjasta kertoi omista kokemuksistaan Norjan markkinoilla. Pohjois-Suomi on lähellä muun muassa Barentsinmerelle rakennettavia uusia öljynporauslauttoja ja sinne on piakkoin tulossa 20 uutta lisenssiä, mikä tarkoittaisi ensin parikymmentä vuotta infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä ennen kuin porauksia edes voidaan aloittaa. Alueella tarvitaan esimerkiksi metsureita, betonia ja ruokahuoltoa.
Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen esitteli cocktail-pisteiden teemat.
Alustajien puheenvuorojen jälkeen osallistujat kiersivät teemapisteissä keskustelemassa ja kyselemässä ja nauttivat pieniä cocktail-paloja. Lopuksi vuorossa oli paneeli, johon osallistuivat suunnittelija ja tiimivastaava Katja Jaako-Körkkö ja tiimivastaava Sirpa Leinonen Ammattiopisto Lappialta, Katri Kulmuni, Jarmo Okkonen, Pirkko Taskinen, Kari Rekilä sekä Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalan TKI-päällikkö Marika Saranne. Juontaja Julius Oförsagd kyseli panelisteilta alustuksista nousseita asioita ja panelisteilta saatiin arvokkaita kommentteja.
Tärkeimmiksi menestystekijöiksi paneelissa nousi edelleen kielitaito, moniosaaminen ja työntekijän ammattitaito. Myös johdon asenne, oikeat kontaktit ja kansainvälisyys koettiin tärkeiksi. Asiakkaan ymmärtäminen ja aktiivinen läsnäolo ovat myös yrityksen menestystekijöitä. Mahdollisuuksia on paljon mutta on osattava tehdä oikeita valintoja. Rehellinen ja rehti tekeminen, luottamus ja kommunikointi ovat tärkeitä, kuten myös itseluottamus. Omalta mukavuusalueelta on poistuttava jotta kehittymistä pääsee tapahtumaan, yhdessä tehden ollaan entistä parempia eli olisi hyvä myös luottaa ja hyödyntää muiden osaamista.
Seminaarin materiaalit löytyvät täältä.