Blogi

Lapin AMKin Lumen-lehdessä juttu EKKU-hankkeen toimista (englanniksi)

Kirjoitus käsittelee osaamiskartoitusten merkitystä yritysten kehittämisessä: Bringing up the competence in Lapland

Alla olevassa linkissä Pohjoisen tekijät -blogikirjoitus, julkaistu 2.8.2017

Kirjoituksessa pohditaan osaamiskartoituksia ja muita EKKU-hankkeessa tehtäviä toimia Lapin yrityselämän kehittämiseksi. Yrityksiä sparraamassa osaamiskartoituksin

Lue alla olevasta linkistä Tornionlaakso-lehden juttu syksyltä (pdf-tiedosto, ilmestynyt 29.9.2016)

LP Autohuolto Oy solmi koulutussopimuksen Lappian kanssa

*******************************************************************************************************************

Osaamiskartoitukset paljastavat – yrityksissämme tarvittaisiin määrätietoisempaa kehittämistoimintaa

Osaaminen on liiketoiminnan ydin ja tärkein kilpailuetu. Osaamisen merkitystä korostetaan ja siitä puhutaan, mutta sen mittaaminen ja kehittäminen on haasteellista. Yritysten on pyrittävä hallitsemaan ja johtamaan osaamisresurssejaan tehokkaasti. Kattavassa osaamisen johtamisessa yrityksen osaaminen nähdään kokonaisuutena, joka koostuu yrityksen osaamistarpeista, henkilöstön kompetenssipotentiaalista sekä heidän ammattitaidostaan. Kun henkilöstön henkilökohtaiset tiedot, taidot ja asenteet vastaavat yrityksen strategisia osaamistarpeita, osaaminen on lähtökohtaisesti kunnossa.

Osaamiskartoitus turvaa yrityksen kilpailuetua

Menestyvä yritys huolehtii osaamisestaan ja johtaa sitä systemaattisesti. Osaamistarpeet tarkistetaan määräajoin osaamiskartoituksin ja analyysein. Miten esim. asiakaskunnassa tapahtuvat muutokset, kehittyneet teknologiat tai organisaatiomuutokset niihin heijastuvat. Myös henkilöstön ammattitaidon syvyys mitataan ja tarkistetaan aika ajoin osaamiskartoituksin: henkilöstön ammattitaidon tasoa arvioidaan osaamistarpeita vasten eli vastaavatko työntekijöiden työsuoritukset osaamistarpeissa määriteltyjä sisältöjä ja laatutasoa. Osaamiskartoituksissa saatujen tulosten perusteella tunnistetaan kriittiset osaamisalueet ja myös yrityksen vahvuudet sekä mahdollisesti vielä hyödyntämätön osaamispotentiaali. Näin menestyvä yritys varmistaa, että henkilöstösuunnittelu perustuu strategisiin tarpeisiinsa sekä mitattuun tietoon.

Oppilaitosten on vastattava työelämästä nouseviin tulevaisuuden todellisiin osaamistarpeisiin. Emme saa myöskään unohtaa jo ammatissa toimivien osaajien osaamisen kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Osaamisen kartoittamiselle ja analysoinnilla olemme mukana rakentamassa menestyvää yritystoimintaa nyt ja tulevaisuudessa sekä ohjaamassa osaamisen kehittämistä asiakaslähtöiseksi.

C & Q osaamisenkartoitus ja kehittämistyökalu Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on ollut vuodesta 2011 lähtien käytössä osaamisen kartoittamiseen C & Q Education ja C & Q Pro -järjestelmät. Olemme kartoittaneet lähes 600:n yrityksen osaamiset Lapin alueella ja tehneet sekä yritys- että matkailualuekohtaisia yhteenvetoja. Osaamisen kartoituksia suunnittelemme yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Olemme kartoittaneet osaamiset kaikista keskeisistä matkailukeskuksista (Levi, Pyhä-Luosto, Saariselkä, Rovaniemi), kaikkiaan noin 150 matkailualan yritystä. Olemme kartoittaneet lisäksi kaikki keskeiset teollisuusyritykset Lapin alueella.

Ammattiryhmäkohtaisiin kartoituksiin osallistuneet yritykset saavat maksutta omaa yritystä koskevan raportin ja analyysin. Lähes kaikista yrityksistä löytyy osaamisen näkökulmasta kehitettävää. Osaamisvajeista huolimatta kaikki yritykset eivät ryhdy kehittämään toimintaansa, kun taas osa yrityksistä ryhtyy välittömästi kehittämistoimenpiteisiin. Kartoitusten perusteella suuressa osassa yrityskantaamme tarvittaisiin määrätietoisempaa kehittämistoimintaa kuin nyt. Keskeiset kehittämistä vaativat asiat, mitkä nousevat esille, ovat oman ammattitaidon syventäminen ja sen ajan tasalla pitäminen, johtamisosaaminen, esimiestyöskentely sekä yrittäjillä rekrytointi- ja perehdytysosaaminen. Määrätietoinen kehittämistoiminta parantaisi yritysten kilpailukykyä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja Kari Rekilä toimii yrityskehittäjänä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä.
Artikkeli on julkaistu myös Opsodiilin sivuilla 7.12.2016

 

 

Tulevaisuus Lapissa -seminaari

Ekku-hanke on mukana järjestämässä mielenkiintoista Tulevaisuus Lapissa seminaaria marraskuussa. Teemoina ovat verkostoituminen, kumppanuus ja tulevaisuuden näkymät. Mukaan olemme saaneet innostavia ihmisiä ja sinut haluaisimme nähdä siellä myös! Yhteistyössä Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -hankkeen ja Lapin nuorten MOP – monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen koordinaatiohankkeen kanssa järjestettävä seminaari pidetään Lapin ammattikorkeakoululla Rovaniemellä 18.11. Ohessa on kutsu ja ilmoittautumislinkki. Ilmoittauduthan 4.11. mennessä?

Työelämässä ja koulutuksessa tarvitaan ennakointia, verkostoitumista ja kumppanuuksia. Innostu ja innovoidu Lapin tulevaisuudesta. Älä jää peesaajaksi! Onko tulevaisuuden työ robotiikkaa, digitalisaatiota vai jotain perinteisempää?

Tule kuulemaan nousevan Lapin kansan, työelämän ja kouluttajien kokemuksia ja rohkeita ajatuksia tulevaisuudesta. Jaa omat ajatuksesi ja haasta. Tehemä fiksusti yhessä! Tervetuloa mukaan!

Sivuston etusivulla materiaalit tilaisuuden esityksistä. 

 

Aika          18.11.2016 klo 9.30–15
Paikka      ROVANIEMI, Lapin ammattikorkeakoulu, os. Jokiväylä 11, päärakennus, Borealis-auditorio

Ohjelma

9.30–10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

Tilaisuuden juontaa opetusjohtaja Veli Juola, Lapin ammattikorkeakoulu

Teemasta räppää Talonpoika Lalli

10.00 Tervetuloa, Räihä Eija, toimitusjohtaja, Lapin Kuntoutus Oy

Sinustako 3D räätäli vai avaruusaluksen kapteeni? Mikkola Kirsi, yrittäjä, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

Tarina nousevasta Lapin kansasta, Alaräisänen Kaisa, puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n Lapin piiri ry

12.00–12.45    Verkostoituminen lounaan merkeissä (omakustanteinen)

12.45 Tulevaisuus Lapissa – ovatko verkostomme tehokäytössä? Järvensivu Timo, KTT, verkostotyön tutkija ja kehittäjä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja nommoC seugolaiD osuuskunta

Paneeli:

Tulevaisuuden työ Lapissa 2025 – robotiikkaa, digitalisaatiota vai perinteisiä kädentaitoja?

Alaräisänen Kaisa, puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n Lapin piiri ry

Holopainen Päivi, ennakointikoordinaattori, projektipäällikkö, Lapin liitto

Keskimölö Reijo, työsuhdepäällikkö, Stora Enson Veitsiluodon tehdas

Mikkola Kirsi, yrittäjä, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy

Näkkäläjärvi Janne, kehitysjohtaja, Saamelaisalueen koulutuskeskus

14.55 Päätös ja kutsu ETAPPI17-foorumiin, Huikuri Satu, ylitarkastaja, Lapin ELY-keskus

15.00 Verkostoitumiskahvit ja hyvää kotimatkaa!

 

Seminaari on maksuton.

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 4.11.2016 mennessä tästä linkistä.

Puhujaesittelyt ja lisätietoja seminaarin järjestäjiltä:

Mirva Petäjämaa, Lapin TNO-palvelut, puh. 040 705 3184, mirva.petajamaa(@)lappia.fi    
Jaana Karjalainen, Lapin nuorten MOP, puh. 0400 349 217, jaana.karjalainen(@)humak.fi

Meeri Linna, EKKU, puh. 050 314 6448,  meeri.linna(@)lappia.fi

 

***********************************************************************************************************

 

Kirjoittaja Pia Nikkinen toimii projektisuunnittelijana Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä EKKU-hankkeessa

Yrittäjän terveisiä Lapista

EKKU-hanke on tarjonnut meille toimijoille, Meerille, Sirpalle ja Pialle loistavan tilaisuuden tutustua lappilaiseen työelämään ja haluamme jakaa teille yrittäjien ajatuksia ja terveisiä. Tällä kertaa blogivuorosta, Inarin ja Saariselän alueen terveisistä, vastaa Pia ja Nuorisokeskus Vasatokan toimitusjohtaja Mika Suomaa.

Pohjoisnorjalaiset ja -ruotsalaiset kollegani ovat vuosien varrella ihmetelleet moneen kertaan ääneen Suomen Lapin menestystä ja vetovoimaa, itse en entisenä eteläruotsalaisena ihmettele yhtään. Ulkomaalaisia ja kotimaisia matkailijoita tuntuu riittävän ympäri vuoden, vaikka lappilainen ei kaamosaikaan niin raatipäällä olisikaan. Lappilaisten yrittäjien menestyksen takana on mielestäni moniosaaminen, toiminta ja aitous eli monipuolinen ammattitaito, vaikka monet yrittäjät kuvailevatkin osaamistaan aivan liian vaatimattomasti. Monen menestyvän yrityksen takaa löytyy vielä värikäs yrittäjä ja hyvät henkilöstön johtamisen taidot. Näiden ominaisuuksien ja taitojen siirtäminen nuorille vaatii yrittäjiltä sekä ammatillista että kasvatuksellista otetta.

Sosiaalinen media ja asenteet työntekoa kohtaan tuntuvat olevan suurimpia, alasta riippumattomia haasteita; ”Instagramia pitää päivittää ja snappeja lähettää”, ”eikä tuo salaatintekokaan oikein ole minun hommia, ainakaan tällä palkalla”. Haasteista huolimatta yrittäjien suhtautuminen nuoriin on positiivinen ja onneksi niin, koska näin harvaan asutulla alueella jokainen työntekijä ja oman alansa osaaja on kultaa. Liian monen yrittäjän suusta olen kuullut, että kädentaitoiset ja raskaan työn tekijät ovat katoavaa kansanperinnettä ja koulutusta näille aloille, pitäisi ehdottomasti lisätä.

Ammatillinen koulutus tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia tulevan ammattinsa perusasioita ja vaikka työelämän osuus peruskoulutuksesta tällä hetkellä on pieni, niin työssäoppimisjaksot ovat korvaamattomia nuorten ammattitaidon ja – identiteetin kehittymiselle ja puhumattakaan kellon tai hyville tavoille oppimiselle. Työelämässä ei turhia temppuja tai menetelmiä ammattitaidon parantamiseen tarvita, kun työn ohjauksessa on alan rautainen ja vielä mieluiten vähän alta kulmien muriseva ammattilainen. Tämän hyvän ja aidon malliohjauksen lisäksi nuoret tarvitsevat mielestäni selkeitä ja oikeita työtehtäviä, mukaan lukien ns. hanttihommia, jotka kasvattavat sinniä ja asennetta, vastuuta, sääntöjä ja rajoja ja vaikka suomessa eletäänkin niin joskus jopa aiheellisia kehuja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vasatokan toimitusjohtaja Mika Suomaa on mielestäni niitä johtajia, jotka menestyksellisesti johtavat henkilöstöään ja toimintaansa maalaisjärkeen perustuen. Pyysin Mikalta blogiin ajatuksia siitä, että mitä nuorten pitäisi nyt ja tulevaisuudessa osata, miten heidän ammattitaidon kehittymistä voidaan tukea ja miten heitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla perehdyttää työelämään. Mika laati tällaisen loistavan ”Huoneentaulun työssäoppijoille ja vastavalmistuneille”:

 

1. Sinulla on oikeus kunnolliseen perehdytykseen, mutta koko työyhteisö ei valitettavasti voi odottaa niin pitkään, että olet kaiken omaksunut.
2. Elämme maassa, jossa työntekijöillä on onneksi paljon oikeuksia. Muista olla kiitollinen niistä ja hoida vastavuoroisesti velvollisuutesi hyvin.
3. Useissa työtehtävissä on tehtäviä, jotka toistuvat. Ne vain pitää jaksaa tehdä uudestaan ja uudestaan, ja jonain päivänä huomaat niiden automatisoituneen.
4. Opettele työyhteisön hyvän kaupankäynnin tavat. Jos tehtävä joskus vaatii vartin venymistä työvuoroon, saat sen varmasti toisessa kohden takaisin. Joustamattomuus syö kaikkea ja kaikkia.
5. Muista, että työnantaja ei ole vastapeluri, vaan osa samaa joukkuetta, jolla on yhteinen tavoite kanssasi. Jos yhteinen tavoite on epäselvä, kysy rohkeasti.
6. Jos mokaat, myönnä se reilusti ja avoimesti. Peittely ja salailu vain pahentaa asiaa.
7. Etsi oma luonteva paikkasi työyhteisössä. On rikkaus, jos saat työn kautta tavata erilaisia ja eri-ikäisiä työkavereita.
8. Jos tuntuu, ettet tiedä, mitä peruskäytöstavat ja kellonajat tarkoittavat, ota äkkiä selvää niistä, ennen kuin joku muu huomaa tai huomauttaa.
9. Tuo omat näkemyksesi rohkeasti esiin muistaen, että aggressiivisella ja vaativalla tyylillä saat todennäköisesti aggressiivisen ja tylynkin vastaanoton.
10. Esimiehetkin ovat ihmisiä puutteineen ja vahvuuksineen. Muista, että he kantavat suuremman vastuun työpanoksestasi ja työntekijyydestäsi kuin usein huomaat ajatellakaan. 
11. Muista, että koeaika on myös sinun oikeutesi. Jos tehtävä ei tunnu siltä, mitä ajattelit, älä epäröi etsiä muuta.
12. Uskalla kehittää ja kehittyä, se pitää virkeänä ja hereillä
13. Töissä ei ole aina hauskaa, siksi sitä työksi kutsutaankin
14. Elämä on liian lyhyt sellaisen työn tekemiseen, mistä ei saa itselleen muuta kuin toimeentulon. Näe vaivaa löytääksesi oma juttusi, mihin ei aamuisin potuta lähteä.

Nuorisokeskus Vasatokka on yksi kymmenestä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta, joiden toimintaa Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Vasatokassa käy leireillä tai leirikouluissa vuosittain tuhansia nuoria yli kuudestakymmenestä eri maasta. Keskusten tehtävä on tukea monipuolisilla palveluillaan lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan töitä tekeviä tahoja.

Huoneentaulun pohjana ovat omat kokemukseni sadoista tapaamistani opiskelijoista ja työkentälle tulleista työntekijöistä. Taulua saa vapaasti muokata ja tehdä lisäyksiä, mikäli jotain oleellista puuttuu.

26.8.2016

Barents Reunion 24.-25.5.2016 Torniossa

Uskallusta ja yrittämistä Lapissa

Toukokuun loppupuolella Tornion Torandaan kokoontui lähes kolmesataa osallistujaa kahtena päivänä kuulemaan vaikuttavan puhujajoukon, ”trend settereiden” sanomaa. Viehättävinä kaksikielisinä juontajina tilaisuudessa toimivat Kari Lumikero Suomesta ja Nadia Lukin Ruotsista.

Ensimmäisen päivän käynnisti Suomen entinen pääministeri Esko Aho pohtimalla muun muassa eri muutostekijöitä nykypäivänä. Hän listasi kolme primäärivoimaa, jotka muuttavat maailmaamme:

1. tiede ja teknologia, olemme vasta ottaneet alkuaskelia
2. siirrymme täysin globaaliin yhden kylän maailmaan
3. ilmastonmuutos muokkaa dramaattisesti ympäristöämme

Aho korosti, että taaksepäin emme voi mennä, suunta on siis vain eteenpäin ja pohjoisen asukkaiden tulisi vetää samaa köyttä: Barentsin alueella asuu sentään viitisen miljoonaa ihmistä.

Ida Karkiainen, Ruotsin valtiopäivien edustaja Haaparannalta, kertoi kirjoittaneensa ylioppilaaksi kymmenen vuotta sitten, ja silloin hänelle sanottiin, että jos aikoo tulla joksikin, on muutettava pois pohjoisesta. Onneksi Ikea tuli ja pelasti: Karkiainen toivookin, että samanlaiset hyvän elämän edellytykset ovat Lapissa vielä, kun hänen lapsensa kasvavat aikuisiksi, eikä työn perässä tarvitsisi muuttaa pois.

Torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni muistutti rikkaista luonnonvaroistamme ja puhtaasta luonnosta. Näihinkin pohjaten matkailussa on suuret mahdollisuudet. Täällä myös itä ja länsi ovat luonnolliset suunnat kaupan käymiseen. Suomen ja Norjan välistä kauppaa olisi myös syytä kasvattaa Kulmunin mukaan.

Karesuvannossa asuva Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painotti alkuperäiskansojen ottamista mukaan kehittämiseen ja uusiin yhteistyömalleihin. Oikeita kontakteja ja asennetta tarvitaan rakentamisessa jo olemassa olevien vahvuuksien päälle.

Norjan Suomen suurlähettiläs Åge B. Grutle kertoi Suomella ja Norjalla olevan lämpimät välit ja Tornio-Haaparannan olevan dynaamista aluetta muun muassa Ikeankin vetovoiman johdosta. Hänkin vakuutti kontaktien olevan tärkeitä kehittämisessä ja yhteistyössä.

Lisa Vassileva näytti www.patchworkbarents.org -sivuilta mielenkiintoisia Barentsin alueen tilastotietoja. Dataa löytyy niin asukkaista, taloudesta kuin luonnostakin. Kannattaa käydä kurkkaamassa kyseisessä nettiosoitteessa.

Lounastauolle saatelleessa paneelissa keskusteltiin esimerkiksi rajaesteistä, joita vieläkin on, mutta joita päättäväisesti yhdessä työtä tehden poistetaan. Myös digitaalisia palveluja halutaan edistää.

Iltapäivällä Jonas Kjellberg Tanskasta, eräs Skypen perustajista, piti vauhdikkaan puheenvuoron, jossa kävi selväksi kuluttajan nykyiset vaatimukset: ilo (delight) on tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä, ja vasta sen jälkeen tulevat tehokkuus (efficiency) ja käytännöllisyys (functionality). Ajoitus on myös tärkeä, kun ideoita viedään eteenpäin. Eräs kantava ajatus hänen luomissaan palveluissa on ilmaisten asioiden hyödyntäminen.

Kristian Aslaksen Norjasta, kertoi kehittämästään mobiilista osto- ja myyntipalvelusta, joka pohjaa ideansa Facebookin paikallista osta-myy-vaihda –ryhmistä. Kaupang on jo laajasti levinnyt Norjassa. Aslaksenin neuvot yrittäjälle olivat:

1. Älä kysy muilta, vaan ratkaise itse
2. Ymmärrä riskit
3. Kyseenalaista kaikki
4. Motivaatio lyö tiedon
5. Opi viisailta
6. Kaikki maailman tieto on jo laitteissamme, joita joka päivä käytämme

Anja Guttorm Graven on Altan saamelainen toisen polven yrittäjä, joka on tuotteistanut saamelaiskäsityöt moderniksi muodiksi. Netin myötä kaiken kaupan voi suunnata kansainvälisille markkinoille. Hän korosti sinnikkyyttä ja ammattimaisuutta kaikessa, tuotteista viestintään.

Ivana Helsingistä puhumaan oli saapunut Pirjo Suhonen, suunnittelija Paulan sisko. Hänen mukaansa juuret, alkuperäisyys ja heimoajattelu ovat nousevia trendejä: vaatteissa pitää olla tarinoita, eivätkä ne ole enää pelkästään käyttöesineitä, vaan designia, taidetta, jota jotkut vihaavat mutta toiset rakastavat. Vähittäiskauppa on leipää ja sirkushuveja ja Ivana Helsinki käyttää paljon videoita tarinankerrontaan mainonnassaan.

Pirjo Suhosen neuvoja yrittäjälle olivat:

1. Toiminta: ei ole olemassa varmaa tulevaisuutta, joten tee ja ota riskejä
2. Perheyrittäjyys laajempana konseptina: yrittäjä tarvitsee ”perheen” ympärilleen
3. Brändää identiteettisi
4. Ansaitse arvostus
5. Jaa vastuita
6. Verkossa on 3,5 miljardia ostajaehdokasta
7. KYLLÄ! – myös epävarmoille asioille
8. HÄH? Kyseenalaista välillä, osta vaikka lehti, jota et ole aiemmin lukenut
9. Kohteliaisuus on yhteistyön myrkky: pitää antaa ja ottaa kritiikkiä
10. Kunnianhimo ja intohimo ovat paras yhdistelmä

Päivän päättäneessä lyhyessä loppupaneelissa todettiin myös talouden vaikuttavan kuluttajien käyttäymiseen. Hybridipalvelupisteet voisivat olla tulevaisuutta: vaikkapa kirjasto, kahvila ja vaatekauppa yhdessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiseltä ihmiselle

Toisen päivän puheenvuorot aloitti juontaja ja yritysvalmentaja Henkka Hyppönen otsikolla Mielen voima (Power of the Mind). Aloittelijan mieli olisi tarpeen säilyttää ja olla myös utelias digitaalisuudesta. Nyt jos koskaan olisi keksintöjen aika, kun kaikki tieto ja selitykset ovat jo käsissämme, ja tuhansilla ihmisillä on jo ratkaisu juuri sinun ongelmaasi. Markkinoinnissa kannattaa käyttää myös uusia väyliä. Luottamus on tärkeä tekijä, koska pelko taannuttaa kognitiiviset taidot ja älyn.

Pia Huuva Liehittäjän kylästä Övertorneåsta kertoi omasta Huuva Hideaway –”piilopaikastaan”, pienimuotoisesta ”keskellä ei mitään” luonnonrauhassa olevasta majoituspalvelusta. Liehittäjän kylässä on kymmenkunta asukasta mutta peräti seitsemän yritystä. Huuva korosti uskallusta ja sinnikkyyttä ja sanoi että Barents on täynnä ”poimimattomia marjoja”.

Torniolainen Jonne Hellgren puhui RePack-yrityksensä kehittämästä palautettavasta pakkauspaketista, jota voi käyttää aina uudelleen. Pakkaus maksaa jonkin verran, mutta asiakas saa sen palauttaessaan voucherin, jota voi käyttää missä tahansa verkkokaupassa, joka käyttää Repack-pakkauksia. Monet yritykset ovat myös kiinnostuneita ekologisesta jalanjäljestään ja pakkausroskan vähentämisestä. Pakkausten kehittely kesti jonkin aikaa, mutta nyt asiakkaan pakkauksenavaamiskokemus on hyvä ja pakkauksia myös palautetaan kiitettävästi kiertoon.

Torniolainen Kaj Kostiander paketoi oman viestinsä hauskasti kendo-termeihin. Halu kehittää kotikaupunkiaan eteenpäin sai Kostianderin hyppäämään tuntemattomaan: Lappari elämyspuiston rakentaminen Tornioon on hyvässä vauhdissa ja osa toiminnoista avataan nyt kesällä. Kostiander ohjeisti, että kun päätös on tehty, ei enää voi epäröidä vaan silloin pitää tehdä täysillä.

Toisen päivän viimeinen puhuja, Elaine Eksvärd Etelä-Ruotsista, on retoriikkakouluttaja ja hän antoi hyviä neuvoja viestintään. Jos haluaa jäädä ihmisten mieleen, kannattaa jo esittelyssä kertoa itsestään jotain, joka aiheuttaa kuulijassa ”Vau!” -efektin. Muutenkin pitäisi pysyä aitona ihmisenä ammattirobotin sijaan. Itsensä esittelyssä kannattaa ensin kertoa selkosanaisesti mitä tekee, ja sitten vasta titteli, koska sehän ei monesti kerro mitään. Viestinnästään voi tehdä muihin ihmisiin vetoavaa. Kehon kieli on myös tärkeää: se on ensimmäinen oppimamme kieli.

Loppupaneelissa korostettiin luottamuskulttuuria ja miesten ja naisten tasa-arvoa. Päällimmäisenä koko kaksipäiväisestä konferenssista jäi mieleen monessa puheenvuorossa korostunut ihmiseltä ihmiselle -toiminta. Aitous ja rehellisyys tuovat luottamusta ja yrityksissä, kaupankäynnissä ja kehittämisessä luottamus toisiin (ja itseen!) on tärkeää.

 

Sirpa Kokkonen 2.6.2016

 

 

 

 

 

 

 

Osaamisen kasvattamisella nousuun

Torniossa on taas kuultu hälyttäviä ja huolestuttavia uutisia työpaikkojen vähenemisestä. Katoavat työpaikat koskevat perheiden lisäksi myös mahdollisesti alihankkijayrityksiä. Jotkut yrittäjät ovat huomanneet ottaa huonojen aikojen koittaessa otteen osaamisen kasvattamisesta yrityksessä: työntekijöidensä kouluttamisesta ja valmistautumisesta nousuaikaan.

Tämän vuoden alkupuolella Torniossa olleessa Aktivoi ajatuksia, kasvata katetta! -seminaarissa esimerkiksi Juha Alapuranen Ylitornion Betoni Oy:sta kertoi oman yrityksensä menestystarinan. Toimitusjohtaja vinkkasi, että heillä on kasvatettu hiljaisina aikoina kouluttautumisella yrityksen osaamista, joten kilpailukyky ja osaaminen ovat olleet ajan tasalla kaupankäynnin taas vilkastuttua. Yritys on välillä olleista hiljaisista ajoista huolimatta laajentanut muuallekin Suomeen ja avaa tänä vuonna Haaparannalle elementtitehtaan.

Saman seminaarin paneelissa kuultiin myös tärkeitä työelämän taitoja, joita yrityksen hiljaisinakin aikoina voi kasvattaa tai työttömäksi jäädessään käydä itse kouluttautumassa. Tärkeimmiksi taidoiksi nykytyöelämässä nostettiin kielitaito ja moniosaaminen. Myös johdon asenne, oikeat kontaktit ja kansainvälisyys koettiin tärkeiksi. Asiakkaan ymmärtäminen ja aktiivinen läsnäolo ovat myös yrityksen menestystekijöitä.

Tulevan osaamisen ennakointi voi olla haasteellista, mutta siihen löytyy apua, esimerkiksi Lapin Luotsista (luotsi.lappi.fi), jossa on kerättynä ennakointitietoa Lapin maakunnasta. Koulutusorganisaatioissa, kuten Lapin ammattikorkeakoulussa kuunnellaan myös herkällä korvalla työelämän vaatimuksia, sekä tämän hetkisiä että tulevia, ja ne otetaan huomioon koulutuksia suunniteltaessa.

Ekku-hankkeessa (Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen) kolme lappilaista organisaatiota, Lapin ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat lyöneet hynttyynsä yhteen: hankkeessa kehitetään koulutustasojen ja -alojen välinen yhteistyö- ja ennakointimalli, joka osaltaan tukee Lapin maakunnan työelämän menestymistä. Yritysten, asiantuntijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöstä haetaan lisää menestystekijöitä. Yritysten verkostoituminen ja yhteistyö ovat tuovat hyötyä elinkeinoelämälle. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-ohjelmasta.

Hankkeessa on myös jo tehty ja tehdään yrityksille ja yhteisöille osaamiskartoituksia, jotka ovat avain täsmälliseen tietoon yrityksen tämän hetkisestä osaamisesta ja tulevista osaamistarpeista. Osaamisen johtaminenkin helpottuu kartoituksen avulla. Osaamiskartoitusten perusteella yrityksille voidaan räätälöidä osaamis- ja kehittymissuunnitelmia ja koulutustarjontaa kehitetään yritysten tarpeiden mukaan.

Lapin ammattikorkeakoulun harteilla hankkeessa on muun muassa pilotoida yrityksille tehtäviä innovaatio-ohjelmia, joiden avulla saadaan hyötyä entistä paremmin toimivien yritysten kautta koko Lapin alueelle.

Sirpa Kokkonen 18.4.2016

Juttu on julkaistu Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa 14.4.2016

Lappia mukana kartoittamassa Ylläksen osaamista

Kuukkelilehti teki jutun Ylläksen matkailualueen yrityksissä tehdystä osaamistarvekartoituksesta, jonka Lappia toteutti yhteistyössä Kolarin kunnan, Lapin ELY-keskuksen ja Ylläksen Matkailuyhdistyksen kanssa.

Ylläksen osaaminen kartoitettu

Toimittaja Eero Vapa / Kuukkeli

Ylläksen matkailualueen yrityksissä tehtiin syksyllä 2015 osaamistarvekartoitus. Kartoitus tehtiin yhteistyössä Ammattiopisto Lappian, Kolarin kunnan, Lapin ELY-keskuksen ja Ylläksen Matkailuyhdistyksen kanssa.

Kartoitus tehtiin yhteensä 32 Ylläksen yrityksessä, ja yritykset jakaantuivat 15 eri toimialalle. Haastatteluista huolehti Ammattiopisto Lappia. Selvitystyössä käytettiin apuna suomalaista 14 000 osaamisalueen hierarkista C&Q-tietojärjestelmää, joka mahdollistaa osaamistarpeiden täsmällisen määrittelyn ja laajat yritysryhmien yhteenvedot.

Ensin perustiedot

Kartoitus tehtiin kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä käytiin läpi yrityksen perustietoja ja henkilöstöä koskevat lisätiedot. Kartoitus tehtiin esittämällä kaikille samat kahdeksan kysymystä, jotta saatiin analysointiin ja vertailuun yhdenvertaiset vastaukset.

Kysymyksissä selvitettiin mitä ammattiryhmiä yrityksessä oli, mitkä osaamiset tarvitaan tulevaisuudessa, mitä henkilöstön osaamista pitäisi kehittää heti, palkataanko yritykseen henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana, aikooko/haluaako joku henkilöstöstä kouluttautua tutkintoon, mitä alihankinta-, ostopalveluja tai tilapäistyövoimaa on ollut vaikea saada, tarjoaako yritys työssäoppimis- tai harjoittelupaikkoja ja mitä osaamisalueita on huomattu, että vastavalmistuneilta työntekijöiltä puuttuu.

Sitten arviot osaamisesta

Toisessa vaiheessa kartoittajat laittoivat yritysten väen arvioimaan yrityksen sen hetkisen osaamisen strategisen merkityksen toiminnan kannalta asteikolla 1–5. Sen jälkeen yrityksen vastaaja arvioi henkilöstön sen hetkisen osaamistason ammattiryhmittäin samalla 1–5-asteikolla. Kyselyssä selvitettiin myös, millaista osaamista yritykset arvioivat tarvitsevansa tulevaisuudessa.

Kuilu näyttää koulutustarpeen

Kun kyselyjen tuloksia verrataan toisiinsa, osaamisen tärkeyttä osaamisen tasoon, näyttää erotuksen suuruus, onko tarvetta koulutukselle. Jos osaamisen merkitys on esimerkiksi 4,9 ja osaamisen taso 3,8, on kuilu -1,1. Kuilun koolla on enemmän merkitystä strategisesti tärkeissä osaamisalueissa, ja arvoa -1 pidetään kriittisenä rajana.

Koulutustakin tarvitaan

Koko tutkimuskenttää koskevat suurimmat kuilut olivat työyhteisötaidoissa, -0,7, asiakassuhteiden hallinnassa, -061, ja liiketoimintaosaamisessa, -0,57. Muilla alueilla ne olivat pienempiä, eli osaamisen voi sanoa olevan aika hyvällä tolalla. Suurennuslasi paljastaa kuitenkin yksityiskohdissa selvästi parannettavaa.

Kun johtamistaitoa katsottiin tarkemmin 11 yrityksessä ja 40 henkilöllä, kuilu oli jo -0,95, eli osaamista tarvitaan selvästi lisää. Kun asiakassuhteiden hallintaa palasteltiin pienemmäksi, huomattiin, että 18 organisaation ja 130 henkilön kohdalla myyntitaitojen merkitys oli 4,53 ja kuilu oli -0,9. Lisämyynnin merkitys 16 yrityksessä ja 43 henkilöllä oli 4,6 ja osaamisvaje niinkin suuri kuin -1,46.

Mitä hyötyä kartoituksesta?

Osaamistarvekartoitus esitettiin Ylläksellä ja sille löytyi monta käyttötarkoitusta yrityksissä. Se on hyvä työkalu muun muassa, kun yritys haluaa tehdä strategisia muutoksia, täydentää tiimiosaamista, järjestää henkilökunnan kouluttamista, muuttaa toimenkuvia, tehdä yrityksen strategian ymmärrettäväksi työntekijöille ja niin edelleen.

– Osaamiskartoitus on tärkeä myös kouluttajille. Se auttaa suunnittelemaan sellaista koulutusta, jonka osaamisesta on puute, osaamiskartoituksen esitellyt kehittämispäällikkö Tuomo Palokangas Lappiasta sanoi.

Yrityskohtaista koulutustakin

Osaamistarvekartoituksen jälkeen Muonion lukion rehtori ja Lappian Jokivarren toimipaikkapäällikkö Kyllikki Kurki esittelivät, mitä oppilaitokset voivat tarjota yrityksille. Tarjontaan kuuluvat muun muassa perus- ja ammattitutkintoja omaehtoisena tai oppisopimuksella, työvoimakoulutuksia sekä lyhytkursseja ja nykyään monella alalla tarvittavia korttikoulutuksia. Ne ovat tuttuja varmaan useimmille yrityksille, mutta oppilaitoksilla on tarjota niitäkin parempi täsmäase, yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset.

– Siihen on valtion rahaakin käytettävissä. Yritykset voivat ostaa esimerkiksi kahden päivän asiakaspalvelukoulutuksen, Kyllikki Kurki muistutti.

Tilaisuuden yleisö epäili, että täsmäkoulutuksen markkinointi ja hinnoittelu ei ole ollut selkeää, kun käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Toimittaja Eero Vapa/Kuukkeli

 

 

EKKU-hankkeen toimijat toivottavat rauhaisaa Joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2016!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************************************************************************************

Missä työyhteisösi osaaminen piileksii?

Työyhteisössä osaava henkilöstö on menestymisen tärkein tekijä. Jotta yhteisön menestymisen edellytykset säilyvät, henkilöstön osaamista on kehitettävä ja olemassa olevaa osaamista hyödynnettävä oikein. Erityisen tärkeää on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida yhteisön tulevaisuuden osaamistarpeet. Ajantasainen, oikeanlainen osaaminen on sekä yhteisön että henkilöstön etu, yhteisen menestymisen edellytys.

Lapissa henkilöstön osaamista johdetaan kehityskeskusteluilla ja sitä kehitetään osallistumalla koulutuksiin. Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen perustuvat tapoihin, joita yhteisöissä on aina noudatettu. Kehityskeskusteluissa käytetään 90-luvulla laadittua lomaketta, johon täydennetään manuaalisesti vaaditut tiedot. Työntekijä ja esimies huolehtivat, että kehityskeskusteluissa sovitut asiat tulevat tehdyksi. Seuraavina vuosina sama toistuu, eikä monikaan muista, mitä edellisenä vuonna sovittiin. Lomakkeet on arkistoitu varmaan talteen. Osaamisen kehittäminen tapahtuu työntekijän ehdoilla vaikka kehittäminen olisi tärkeää tehdä koko yhteisön menestymisen ja osaamisen näkökulmasta. Kehityskeskusteluiden käsinkirjoitetut tulosteet, Excel-taulukot sekä niiden käsittely ja työntekijälähtöisyyteen perustuva osaamisen johtaminen voivat tänä päivänä olla jotain muuta. Osaamisen johtaminen voi olla järjestelmällistä organisaation osaamistarpeiden huomioimista, työntekijöiden tietojen ja taitojen kartoittamista, analysointia ja osaamisen oikeanaikaista ja oikeanlaista kehittämistä.

Digitalisaatio on muuttanut työelämän kehittämisen sähköiseen muotoon. Toiminnot ovat nyt tietokoneilla ja ohjelmistoilla hallittavissa. Myös tieto on sähköistä ja aiempaa helpommin hyödynnettävissä. Digitalisaatio on tuonut uudenlaisen mahdollisuuden yhteisöjen työntekijöiden osaamispääoman haltuunottamiseksi ja kehittämiseksi. Digitaalisuus mahdollistaa lappilaisten työntekijöiden ja yhteisöjen osaamisen järjestelmällisen tiedonkeruun ja analysoinnin sekä tallentamisen. Käytössä oleva tieto ja teknologia ovat kuitenkin vain tämän päivän työvälineitä, henkilöstö on nyt ja tulevaisuudessakin kaiken toiminnan takana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työelämäpalvelut tarjoavat hyvän vaihtoehdon, jos osaamisen johtamisen kokonaisuuden haluaa ottaa kerralla hallintaan.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä tuottaa yhtenä työelämäpalveluna osaamiskartoituksia ja tarjoaa kehittyville yhteisöille keinon menestyä osaamista johtaen. Vuodesta 2011 on kartoitettu kaikkiaan 450 lappilaista yhteisöä ja käytössä oleva järjestelmä sisältää 10 000 lappilaisen ammattilaisen osaamispääoman. Kartoittamisen työvälineenä on suomalainen osaamisenhallintajärjestelmä, joka perustuu verkkopalveluihin. Kuluneet neljä vuotta ovat antaneet näkökulman lappilaisten toimijoiden näkemyksistä ja suhtautumisesta osaamisen johtamiseen ja sen kehittämiseen. Osassa yrityksistä osaamisen johtaminen on arkipäivää, osa ottaa ensimmäisiä askeliaan. Lapissa on yhä paljon yhteisöjä, jotka antavat henkilöstön osaamispääoman vanheta hyödyntämättömänä. Uudenlainen, digitalisoitunut työelämä on valtakunnallinen haaste ja Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke haastaakin lappilaiset yhteisöt kehittämään toimintaansa ja toimintatapojaan digitalisaation edetessä. Tavoitteena on tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras vuonna 2020.

Artikkeli on ilmestynyt Lapin Kansassa 4.7.2015.

Kirjoittajat työskentelevät Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä työelämän kehittämispalvelutehtävissä

Kari Rekilä
Eeva Maijala
Jonna Kokko